Olin aina 12-vuotiaaksi asti suosittu tyttöjen keskuudessa. Monet tytöt halusivat pussailla kanssani ja monet ehdottelivat että näyttäisin heille pippelini ja he vuorostaan näyttäisivät minulle pimppinsä.
Sitten 13-vuotiaasta eteenpäin jotain ihmeellistä tapahtui. Tytöt ja naiset eivät ole olleet siitä lähtien ollenkaan kiinnostuneita minusta. Miten tämä voi olla näin. En ollut ruma poikana ja en aiten myöskään ruma miehenä, joten miksi ihmeessä suosioni vastakkaisen sukupuolen silmissä katosi kuin pieru saharaan.
Sitten 13-vuotiaasta eteenpäin jotain ihmeellistä tapahtui. Tytöt ja naiset eivät ole olleet siitä lähtien ollenkaan kiinnostuneita minusta. Miten tämä voi olla näin. En ollut ruma poikana ja en aiten myöskään ruma miehenä, joten miksi ihmeessä suosioni vastakkaisen sukupuolen silmissä katosi kuin pieru saharaan.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Et ehkä ole tietyssä mielessä ruma mutta kuitenkin ulkonäöltäsi ja ehkä muutenkin sellainen mies joka ei herätä naisissa seksuaalisia tuntemuksia. Ala-asteiässä jolloin seksuaalinen herääminen tytöillä ja pojilla ei ole vielä alkanut useisiin tuleviin at-miehiin saatetaan vielä suhtautua neutraalisti tai positiivisestikin vastakkaisen sukupuolen taholta.
Yläasteelle mennessä jolloin sukupuoliset halut ja vastakkaista sukupuolta kohtaan tunnettu kiinnostus ovat jo heränneet muuttuvat myöskin tyttöjen ja poikien väliset suhteet kerta heitolla ja markkina-arvosta tulee poikia selvästi eriarvoistava tekijä. Tuossa iässä tytöt alkavatkin sitten karsastaa alemman tason miehiä (jotka ovat tässä vaiheessa vielä oikeastaan poikia) ja sama jatkuu yleensä aikuisenakin.
Itsellenikään ei muodostunut tytöistä mitään negatiivisia kokemuksia ollessani ala-asteikäinen, tulin heidän kanssaan ihan hyvin juttuun ja muistan vieläkin kuinka 4.luokalla luokan kauneimpana ja suosituimpana pidetty tyttö halusi kanssani kimppaan josta toki kieltäydyin koska tytöt eivät vielä tuolloin kiinnostaneet. Tuosta 3 vuotta eteenpäin oli tilanne jo sitten täysin muuttunut: sain kokea tuolloin jatkuvaa syrjintää ja kiusaamista tyttöjen taholta enkä ole ollut mies naisten mieleen myöhemminkään. Ainoa ratkaiseva ero noihin aikoihin onkin että tuohon aikaan olin vielä 13-vuotias atm mutta tätä nykyä olen 23-vuotias, mutta ihan yhtä atm edelleenkin.
Itseasiassa, kun itse mietin samaa juttua niin aika jännästi ekoina vuosina ala-asteella tulin juttuun tyttöjen kanssa....ainahan minulla oli ongelmia luokan poikien kanssa - tappeluita jne.. noh ehkä siinä 5. tai 6. luokan tietämissä luokan tytöt alkoivat karttaa minua: vieläpä niin, että muistan joutuneeni kerran ringin keskelle, jossa he kysyivät jostain ihme jutusta ja rupesivat naureskelemaan sille, sekä sylkivät minua kohden....
Yläaste olikin sitten aikas yksinäistä aikaa...Tosin 9. luokalla eräs puoliksi ulkomaalainen tyttö olisi ollut halukas tutustumaan: no mitäs minä homona siihen....kieltäydyin, siksi, koska pelkäsin tutustua hieman erilaiseen tyttöön joka oli melko lyhyt, pyylevä, eri värinen ja ehkä hieman hankaluuksia kouluaineissa kieliongelmien takia. Tänä päivänä todennäköisesti tekisin toisin.
Ja puhumattakaan lukiosta....siellä kohtasin vielä enemmän paskaa: siellä asetettiin koko arvomaailmani kyseenalaiseksi eräiden opiskelijoiden keskuudessa...Kohtasin paikkakuntani lukiossa lopulta ongelmia matikan ja englannin kanssa...siirryinkin sitten viimeiseksi 4. vuodeksi toiselle paikkakunnalle lukioon, josta sain valkolakkini. Tuolla toisella paikkakunnalla taas tuntui, että hei mullahan olis ehkä saumaa näitten tyttöjen kanssa: en kuitenkaan mitään ruvennut säätämään heidän kanssaan, koska halusin keskittyä täysillä lukion 4. vuoteen. En siis ollut niiden kanssa millään tavoin tekemisissä...Mutta mukavaltahan se tuntui, kun otettiin edes jollakin tasolla tervetulleeksi kouluun.
Työelämässä ja AMKssa olen tällä hetkellä. Kyllä minulla nykyään sentään opiskelukavereita on, oikein mukavia sellaisia....muutama tyttökin on opiskelemassa miesvaltaisella alalla: pientä vastakaikuakin on ollut toistaiseksi sanattomasti havaittavissa. Mutta tänäpäivänä se yksinäisyys on naisen kaipuuta.
Lohduttavaa tietysti, että aika moni ikäiseni IT-alan opiskelija on samassa tilanteessa....
Ettää tällainen ATM olen.
Taisit olla harjoituskappale tytöille kun eivät niiden jännisten kanssa uskaltaneet... :D