Nyt kun veroja korotellaan ja duunarit pakotetaan maksamaan lisää ja vaaditaan sitä suntätä työajan lisäilyjä niin eliitti mainostaa jälleen "vastuunkantoaan" TÄYSIN VAPAAEHTOISILLA palkan"laikkauksillaan" jossa voivat jättää jopa "lahjoitetut" varat yritykseen sisään korkoa kasvamaan tai jakaakseen myöhemmin esim osinkoina tms. TÄMÄ ON TÄYTTÄ KAKSINAISMORALISMIA JA TEATTERIA JOLLA DUUNARIT KOITETAAN HOUKUTELLA "ANSAAN" JA TINKIMÄÄN LISÄÄ EUROOPAN HUONOIMPIIN KUULUVASTA OSTOVOIMASTAAN. Herrat vei meidät väkisin euroon kansan vastustuksesta huolimatta ja ovat rakentaneet Suomen ja Euroopan kokoisen byrokratia-koneiston verovaroilla elätettäväksemme jota nyt ei ola enää varaa maksaa. Mutta kansalta kiristetään jälleen lisää veroja !. V...TU MITÄ TOUHUA !.
Lainaus eräältä asiantuntijalta alla:
Ollila EK:n johdon vetoomuksesta: Näyttää jotenkin omituiselta
1
9.6.2015 12:18
KansantalousTyöelämäPalkka
Kuva: TIINA SOMERPURO/KL
Moraalifilosofiasta väitellyt valtiotieteen tohtori Maija-Riitta Ollila sanoo, että EK:n johdon vetoomus liikkeenjohtajille tunnetaan kansainvälisesti hyväntekeväisyyskonservatismina.
Siinä ihminen voi itse valita kohteita, joihin voi varallisuuttaan sijoittaa niin, että se oman käsityksen mukaisesti tuottaa hyötyä yhteisölle.
”Se on ikään kuin vaihtoehto pohjoismaiselle hyvinvointivaltiolle, jossa verotus koskee kaikkia ja tehdään yhteisiä päätöksiä mihin varallisuutta käytetään” Maija-Riitta Ollila tulkitsee.
”Tässä tapauksessa liikkeenjohtajat voivat itse päättää lahjoittaa osan palkastaan yleishyödylliseen tarkoitukseen tai jättää sen yhtiöön, jolloin palkka alenee. Kummassakin tapauksessa päätösvalta on henkilöllä itsellään eikä päätös ole demokraattisen prosessin tulos kuten perinteisesti hyvinvointivaltiossa.”
Ollila sanoo olevansa aivan varma, että hankkeen takana on vilpitöntä harrastusta.
Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliiton hallituksen puheenjohtaja Matti Alahuhta kirjoittaa yritysjohtajille osoittamassaan vetoomuskirjeessä päättäneensä lahjoittaa seuraavan neljän vuoden aikana huomattavan summan koulutukseen ja tutkimukseen.
”Mitään ei voi sille, että se tässä tilanteessa näyttää jotenkin omituiselta, koska ihmiset jakaantuvat kahteen ryhmään: niihin jotka saavat itse valita ja niihin joilla ei ole mitään valittavaa.”
Ollilan mukaan tämä on hyväntekeväisyyskonservatismin ja hyvinvointivaltion perusero. Onko valtaa valita vai eikö ole.
Kohtuullistamista filosofi pitää kaiken kaikkiaan ongelmallisena terminä.
Ei enää kohtuuden mittaa
”Vanhaan bisnesslangiin kuuluu sanonta, että kohtuus on ehdottomasti liian vähän. Yhden ihmisen kohtuus on kovin erilainen kuin toisen ihmisen kohtuus.”
Ollilan mukaan nyky-yhteiskunnassa ei ole enää mitään kohtuullisuuden mittaa. Se kuuluu toiseen aikakauteen.
”Bisneksen motivaatiotekijöitä ovat yhtäältä ahneus ja toisaalta kateus. Kumpikin moottoroi kilpailua, joka rakentaa kilpailua ja se vie taloutta eteenpäin. On hämmentävää, että tietoisesti pyritään vähempään.”
”Ei tunnu hyvältä, että syntyy yksi jakolinja lisää. Meillä on valtavan paljon esteitä sille, että ihmiset olisi pidettävissä saman kokonaisuuden osina. Tässä on käymässä niin, että elinkeinoelämän johdon kädenojennuspyrkimys on luomassa yhden kuilun lisää”.
Moraalifilosofi näkee, että auktoriteettinen merkitys yhteiskunnassa on muuttunut ja pirstaloitunut.
”Elinkeinoelämän aloitteesta syntynyt esimerkki vetoaa joihin kuihin. Sillä ei ole samalla tavalla yleistettävää merkitystä kun auktoriteeteilla oli ennen. Joissain ryhmissä se herättää pikemmin vastustusta.”
Fiskaalista merkitystä vetoomuksella ei ole, koska valtion kassaan ei rahaa kehoteta siirtämään. Raha menee hyväntekeväisyyteen tai jää työnantajayhtiöön.
Lainaus eräältä asiantuntijalta alla:
Ollila EK:n johdon vetoomuksesta: Näyttää jotenkin omituiselta
1
9.6.2015 12:18
KansantalousTyöelämäPalkka
Kuva: TIINA SOMERPURO/KL
Moraalifilosofiasta väitellyt valtiotieteen tohtori Maija-Riitta Ollila sanoo, että EK:n johdon vetoomus liikkeenjohtajille tunnetaan kansainvälisesti hyväntekeväisyyskonservatismina.
Siinä ihminen voi itse valita kohteita, joihin voi varallisuuttaan sijoittaa niin, että se oman käsityksen mukaisesti tuottaa hyötyä yhteisölle.
”Se on ikään kuin vaihtoehto pohjoismaiselle hyvinvointivaltiolle, jossa verotus koskee kaikkia ja tehdään yhteisiä päätöksiä mihin varallisuutta käytetään” Maija-Riitta Ollila tulkitsee.
”Tässä tapauksessa liikkeenjohtajat voivat itse päättää lahjoittaa osan palkastaan yleishyödylliseen tarkoitukseen tai jättää sen yhtiöön, jolloin palkka alenee. Kummassakin tapauksessa päätösvalta on henkilöllä itsellään eikä päätös ole demokraattisen prosessin tulos kuten perinteisesti hyvinvointivaltiossa.”
Ollila sanoo olevansa aivan varma, että hankkeen takana on vilpitöntä harrastusta.
Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliiton hallituksen puheenjohtaja Matti Alahuhta kirjoittaa yritysjohtajille osoittamassaan vetoomuskirjeessä päättäneensä lahjoittaa seuraavan neljän vuoden aikana huomattavan summan koulutukseen ja tutkimukseen.
”Mitään ei voi sille, että se tässä tilanteessa näyttää jotenkin omituiselta, koska ihmiset jakaantuvat kahteen ryhmään: niihin jotka saavat itse valita ja niihin joilla ei ole mitään valittavaa.”
Ollilan mukaan tämä on hyväntekeväisyyskonservatismin ja hyvinvointivaltion perusero. Onko valtaa valita vai eikö ole.
Kohtuullistamista filosofi pitää kaiken kaikkiaan ongelmallisena terminä.
Ei enää kohtuuden mittaa
”Vanhaan bisnesslangiin kuuluu sanonta, että kohtuus on ehdottomasti liian vähän. Yhden ihmisen kohtuus on kovin erilainen kuin toisen ihmisen kohtuus.”
Ollilan mukaan nyky-yhteiskunnassa ei ole enää mitään kohtuullisuuden mittaa. Se kuuluu toiseen aikakauteen.
”Bisneksen motivaatiotekijöitä ovat yhtäältä ahneus ja toisaalta kateus. Kumpikin moottoroi kilpailua, joka rakentaa kilpailua ja se vie taloutta eteenpäin. On hämmentävää, että tietoisesti pyritään vähempään.”
”Ei tunnu hyvältä, että syntyy yksi jakolinja lisää. Meillä on valtavan paljon esteitä sille, että ihmiset olisi pidettävissä saman kokonaisuuden osina. Tässä on käymässä niin, että elinkeinoelämän johdon kädenojennuspyrkimys on luomassa yhden kuilun lisää”.
Moraalifilosofi näkee, että auktoriteettinen merkitys yhteiskunnassa on muuttunut ja pirstaloitunut.
”Elinkeinoelämän aloitteesta syntynyt esimerkki vetoaa joihin kuihin. Sillä ei ole samalla tavalla yleistettävää merkitystä kun auktoriteeteilla oli ennen. Joissain ryhmissä se herättää pikemmin vastustusta.”
Fiskaalista merkitystä vetoomuksella ei ole, koska valtion kassaan ei rahaa kehoteta siirtämään. Raha menee hyväntekeväisyyteen tai jää työnantajayhtiöön.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.