Ollaan etsimässä omakotitaloa ja käyty muutamaa katsomassa.
Jos myyjänä on ollut yksityinen (siis itse myyty), useammin kuin kerran on ollut tilanne, että myyjällä ei ole mitään taloon liittyviä papereita hankittuna. Jos on käytetty kiinteistönvälittäjää, kaikki paperit on toki ollut näytillä.
Uskallattteko ostaa talon jos myyjällä ei ole mitään kättä pidempää tarjota? Vai onko se enemmän tapa, että kiinteistöjen osalta papereita ei ole eikä kysellä?
Tuntuu vähän pelottavalta alkaa tehdä tarjousta jos ei tiedä mistään mitään ja myyjä vaan kertoo (ja kertoo toki henkilöstä vaihdellen enemmän tai vähemmän, ja enemmän tai vähemmän rehellisesti).
Kun katsoo TORI.fi :ssa olevai ilmoituksia taloista, infoa on aika niukasti 95% tapauksissa.. eikö ihmiset viitsi kirjoittaa vai eikö heillä ole mitään sanottavaa tai kerrottavaa??
Entäs jos löytää kivan talon ja sitä myykin omistaja itse eikä välittäjää ole mukana.. en tiedä uskallanko??
Myyjällä ei mitään papereita
19
2225
Vastaukset
- Analogia
Ostaisitko auton, jonka myyjällä ei ole rekisteriotetta, huoltokirjaa eikä mitään muutakaan paperia ja matkamittarikin on autosta repäisty pois?
- kalll3waa
Mietitääs vähän: mitä papereita vaikkapa 1970-luvulla rakennetusta talosta myyjällä voi ja pitää olla?
Rakennuspiirrustuksia ei välttämättä ole, jos ne on kadonneet johonkin, ei ole olemassa mitään isännöitsijäntodistuksen kaltaista.. mitä paperita voi ja pitää olla??- aatsipoppaa.sano
Energiatodistus ainakin. Olisi hyvä olla listaus korjaustoimenpiteistä, jota asuntoon on milloinkin tehty ja tekijä.
- halvallahyvätulee
Energiatodistus on typerin ja turhin dokumentti, mitä omakotitaloihin on keksitty. Alkuperäiset piirustukset yli 1960-lukuisista taloista löytyy yleensä kunnan rakennusvalvonnasta tai maakunta-arkistosta vanhemmat. Kiinteistöpaperit taas maanmittaustoimistosta. Ei ole vaikeaa, jos vain viitsii. Ai niin, mutta kun ne maksaa...
halvallahyvätulee kirjoitti:
Energiatodistus on typerin ja turhin dokumentti, mitä omakotitaloihin on keksitty. Alkuperäiset piirustukset yli 1960-lukuisista taloista löytyy yleensä kunnan rakennusvalvonnasta tai maakunta-arkistosta vanhemmat. Kiinteistöpaperit taas maanmittaustoimistosta. Ei ole vaikeaa, jos vain viitsii. Ai niin, mutta kun ne maksaa...
Jos talo on rakennettu ennen vuotta 1980, niin energiatodistusta ei vaadita. Lisäksi se on uudemmissakin se vähiten tärkeä asiakirja omakotitalokiinteistöä ostettaessa, toki se pitää hankkia jos laki niin vaatii.
Oikein!
Energiatodistus on voimassa 10 vuotta ja ihmiset vaihtavat kotia keskimäärin kuuden vuoden välein.
- Juketzu77
Kunnasta saa kopiot piirrustuksista, rakennusluvasta, sekä kaavaa koskevat paperit, eli kaavakartan ja kaavamääräykset. Kiinteistörekisteristä saa kiinteistökartan, kiinteistörekisteriotteen, lainhuudon ja rasitustodistuksen.
Nämä nyt on vähintään oltava kun kiinteistöä myydään!- ostanilmanvälittäjiä
Vähän joutuu kyselemään, ovat halpoja papereita tilata, olen ostanut ja myynnyt ei nuo ole hankalat asiat, kunto/hinta se VAIKEIN selvittää asunnoista.
- ole_tarkkana
Ok. Näitä papereita tarvitaan aina kiinteistöä myytäessä. Näihin papereihin on pakko tutustua, ilman niitä ei kannata mitään taloa edes ostaa.
Muu tiedonhankinta on sittä plussaa.
Yksi hyvä lähde on paikallinen historiatieto. Paikallishistoriaa tunteva voi välttyä tyhmiltä ostoilta. Ei kannata ostaa taloa (eikä huoneistoa) paikalta jossa on aiemmin ollut esim. kaatopaikka tai kyllästysaineita käyttävä saha (maanvaihto riski) tai muu ympäristöä pilaavaa toimintaa.
Helsingissä Myllypuron alueella kerrostaloja oli rakennettu vanhan kaatopaikan päälle. Jos olisi tuntenut paikallishistoriaa ei olisi tälläistä kauppaa edes tehnytkään. Kaikki kiinteistönvälittäjät (tai kiinteistönomistajat) eivät edes tunne paikallishistoriaa lainkaan ja jos tuntevat eivät siitä kerro mitään jos ei ostaja osaa kysyä.
Hyötyä on myös paikallishistorian tuntemuksesta ns. vesijättömaissa. Kuka omistaa ne vesijättöalueet. Tarkkana pitää olla myös vanhojen rajamerkkien säilymisestä eli kiinteistön alue on juuri se mitä sen pitää ollakin kartalla ja maastossa. Oikeilla tiedoilla ainakin välttyy rajariidoilta. - MMeikäläinen123
ole_tarkkana kirjoitti:
Ok. Näitä papereita tarvitaan aina kiinteistöä myytäessä. Näihin papereihin on pakko tutustua, ilman niitä ei kannata mitään taloa edes ostaa.
Muu tiedonhankinta on sittä plussaa.
Yksi hyvä lähde on paikallinen historiatieto. Paikallishistoriaa tunteva voi välttyä tyhmiltä ostoilta. Ei kannata ostaa taloa (eikä huoneistoa) paikalta jossa on aiemmin ollut esim. kaatopaikka tai kyllästysaineita käyttävä saha (maanvaihto riski) tai muu ympäristöä pilaavaa toimintaa.
Helsingissä Myllypuron alueella kerrostaloja oli rakennettu vanhan kaatopaikan päälle. Jos olisi tuntenut paikallishistoriaa ei olisi tälläistä kauppaa edes tehnytkään. Kaikki kiinteistönvälittäjät (tai kiinteistönomistajat) eivät edes tunne paikallishistoriaa lainkaan ja jos tuntevat eivät siitä kerro mitään jos ei ostaja osaa kysyä.
Hyötyä on myös paikallishistorian tuntemuksesta ns. vesijättömaissa. Kuka omistaa ne vesijättöalueet. Tarkkana pitää olla myös vanhojen rajamerkkien säilymisestä eli kiinteistön alue on juuri se mitä sen pitää ollakin kartalla ja maastossa. Oikeilla tiedoilla ainakin välttyy rajariidoilta.Miten joku minä Matti Meikäläinen Porvoosta pystyn selvittämään Kuhmon takahikiän peräkylässä sijaitsevan talon tietoja yhtään enempää? En kyllä mitenkään. Pakkohan sitä on uskoa myyjän papaerihin. Jotainhan voi googlen kautta selvitellä, mutta ei toisella puolella Suomea olevan talon tietoja kyllä mitenkään saa kaivettua.
- 333fdf
Minä tein periaatepäätöksen että kaikki paperit pitää olla, mukaanlukien kuntotarkastusraportti. Kyllä myyjän pitää sen verran nähdä vaivaa että hommaa ne, en maksa enää toisen taloon yhtään lappua.
- arvausraportti
Viralliset paperit maksaa alle satasen ja tuo kuntoarvaus-salausraportti yhtä tyhjänkanssa, älä siihen ainakaan luota vaan ota avuksesi oikea henkilö.
- vanhanomistaja
Olen asunut 1950 rakennetussa rintamamiestalossa 38 vuotta. Jos myisin tätä en hankkisi mitään kuntotodistusta etukäteen sopisin sen sitten aidon ostajaehdokkaan kanssa mistä hankitaan. Tosiaan kaupungin rakennusvirastosta saa asemakaavapaperit ja maanmittaustoimistosta kai lainhuutotodistuksen ja rasitustodistus kannattaa hankkia vasta kun kaupan tekee kaupanvahvistajan toimistossa. Ihmiset, jotka kyselevät kaikenlaisia todistuksia ja papereita eivät ole mitään ostajia. Ottakoot vaikka asiantuntijan mukaan katsomaan kiinteistöä, jos itse eivät ymmärrä. Mitä tulee energiatodistuksiin, niin mielestäni toteutuneet kustannukset mm. lämmityksen suhteen antavat hyvän osviitan.
On sitten asenne kohdallaan, jäisi takuulla myymättä jos lähtisit myymään. Et ymmärrä sitä, että sinun (mahdollisesti umpihomeinen) talo ei ole kuitenkaan se tärkein ostokriteeri, vaan itse kiinteistö (eli maapohja). Kun myy tarvitset aina ennen myynnin aloittamista:
- Lainhuutotodistuksen (kukaan ei neuvottele kanssasi ennen kuin todistat omistavasti kiinteistösi)
- Rasitustodistuksen (kukaan ei neuvottele kanssasi ennen kuin on varmistunut siitä, että kiinteistöä ei ole ulosmitattu, eläkeoikeutta (syystinkiä) perustettu jne)
- Kiinteistörekisteriotteen (selviää mm. onko rasiteoikeuksia perustettu, ei kuitenkaan ole luotettava kaikissa tilanteissa)
Asemakaava-alueella tonttikartan, asemakaava-alueen ulkopuolella lphkomiskartan ja toimituspöytäkirjan, mahdollisesti jopa satojen vuosien taakse (selviää rasitteet ja vastaavat luotettavalla tavalla)
- Asemakaava-alueella ja oikeusvaikutteisella yleiskaava-alueella kaavatiedot, oikeusvaikutuksettomalla yleiskaava-alueella kunnan rakennusjärjestyksen
- Rakennuslupa-asiakirjat, tai ainakin rakennusluvan ja loppukatselmuspöytäkirjan
Nämä kun ensin hankit, niin sitten voit jopa päästä neuvottelemaan jonkun kiinnostuneen kanssa. Kuntokartoituksen voi toki teettää vasta sitten kun kaupan muista ehdoista on sovittu. Energiatodistusta ei vielä pariin vuoteen edes vaadita ennen vuotta 1980 valmistuneista omakotitaloista.
P.S. Lainhuutotodistus pitää sitten hakea uudestaan kaupantekopäivänä, sama koskee rasitustodistusta, muuten jää kaupat tekemättä tilanteessa jossa ostaja ottaa lainaa pankista tai tietää muuten mitä tekee.- säästät4000e
Välittäjä_LKV kirjoitti:
On sitten asenne kohdallaan, jäisi takuulla myymättä jos lähtisit myymään. Et ymmärrä sitä, että sinun (mahdollisesti umpihomeinen) talo ei ole kuitenkaan se tärkein ostokriteeri, vaan itse kiinteistö (eli maapohja). Kun myy tarvitset aina ennen myynnin aloittamista:
- Lainhuutotodistuksen (kukaan ei neuvottele kanssasi ennen kuin todistat omistavasti kiinteistösi)
- Rasitustodistuksen (kukaan ei neuvottele kanssasi ennen kuin on varmistunut siitä, että kiinteistöä ei ole ulosmitattu, eläkeoikeutta (syystinkiä) perustettu jne)
- Kiinteistörekisteriotteen (selviää mm. onko rasiteoikeuksia perustettu, ei kuitenkaan ole luotettava kaikissa tilanteissa)
Asemakaava-alueella tonttikartan, asemakaava-alueen ulkopuolella lphkomiskartan ja toimituspöytäkirjan, mahdollisesti jopa satojen vuosien taakse (selviää rasitteet ja vastaavat luotettavalla tavalla)
- Asemakaava-alueella ja oikeusvaikutteisella yleiskaava-alueella kaavatiedot, oikeusvaikutuksettomalla yleiskaava-alueella kunnan rakennusjärjestyksen
- Rakennuslupa-asiakirjat, tai ainakin rakennusluvan ja loppukatselmuspöytäkirjan
Nämä kun ensin hankit, niin sitten voit jopa päästä neuvottelemaan jonkun kiinnostuneen kanssa. Kuntokartoituksen voi toki teettää vasta sitten kun kaupan muista ehdoista on sovittu. Energiatodistusta ei vielä pariin vuoteen edes vaadita ennen vuotta 1980 valmistuneista omakotitaloista.
P.S. Lainhuutotodistus pitää sitten hakea uudestaan kaupantekopäivänä, sama koskee rasitustodistusta, muuten jää kaupat tekemättä tilanteessa jossa ostaja ottaa lainaa pankista tai tietää muuten mitä tekee.http://www.maanmittauslaitos.fi/kiinteistot/kiinteistokauppa-kirjaamisasiat/tietoa-kiinteiston-ostajalle-myyjalle
Onko vaikea lukea nuo samat asiat VIRALLISILTA sivuilta, verkkopalvelussa voi/saa kaikki tarvittavat tiedot tehdä virallisen kauppan ilman kiinteistövälittäjää ja kaupanvahvistajaa, olen ostanut ja myynnyt verkkopalvelussa, 4% säästö välityksestä vähintään. - 333fdf
Välittäjä_LKV kirjoitti:
On sitten asenne kohdallaan, jäisi takuulla myymättä jos lähtisit myymään. Et ymmärrä sitä, että sinun (mahdollisesti umpihomeinen) talo ei ole kuitenkaan se tärkein ostokriteeri, vaan itse kiinteistö (eli maapohja). Kun myy tarvitset aina ennen myynnin aloittamista:
- Lainhuutotodistuksen (kukaan ei neuvottele kanssasi ennen kuin todistat omistavasti kiinteistösi)
- Rasitustodistuksen (kukaan ei neuvottele kanssasi ennen kuin on varmistunut siitä, että kiinteistöä ei ole ulosmitattu, eläkeoikeutta (syystinkiä) perustettu jne)
- Kiinteistörekisteriotteen (selviää mm. onko rasiteoikeuksia perustettu, ei kuitenkaan ole luotettava kaikissa tilanteissa)
Asemakaava-alueella tonttikartan, asemakaava-alueen ulkopuolella lphkomiskartan ja toimituspöytäkirjan, mahdollisesti jopa satojen vuosien taakse (selviää rasitteet ja vastaavat luotettavalla tavalla)
- Asemakaava-alueella ja oikeusvaikutteisella yleiskaava-alueella kaavatiedot, oikeusvaikutuksettomalla yleiskaava-alueella kunnan rakennusjärjestyksen
- Rakennuslupa-asiakirjat, tai ainakin rakennusluvan ja loppukatselmuspöytäkirjan
Nämä kun ensin hankit, niin sitten voit jopa päästä neuvottelemaan jonkun kiinnostuneen kanssa. Kuntokartoituksen voi toki teettää vasta sitten kun kaupan muista ehdoista on sovittu. Energiatodistusta ei vielä pariin vuoteen edes vaadita ennen vuotta 1980 valmistuneista omakotitaloista.
P.S. Lainhuutotodistus pitää sitten hakea uudestaan kaupantekopäivänä, sama koskee rasitustodistusta, muuten jää kaupat tekemättä tilanteessa jossa ostaja ottaa lainaa pankista tai tietää muuten mitä tekee.Juuri näitä ihan perus asiakirjoja tarkoitin, piirustukset, kaava-asiat, rasitteet, lupa-asiat... ym. En ala kiinteistöstä edes keskustelemaan ja tekemään tarjousta ennen kuin olen ne nähnyt. Välittäjät kyllä ne kaivaa esille, jos niiden kautta on kauppaa suunnittelemassa. Ja kyllä se kuntotarkastusraporttikin pitää saada, oma pankkinikin sen vaatii ennen kuin sanoo mitään. Se tietenkin voidaan teettää sitten kun aletaan tarjousta hiomaan, osana tarjousehtoja. Näin oli edellisessä tarjouksessani ja sen lapun perusteella hylkäsin kiinteistön, että ei se aivan turha lippunen ole...
- Monikalla
Välittäjä_LKV kirjoitti:
On sitten asenne kohdallaan, jäisi takuulla myymättä jos lähtisit myymään. Et ymmärrä sitä, että sinun (mahdollisesti umpihomeinen) talo ei ole kuitenkaan se tärkein ostokriteeri, vaan itse kiinteistö (eli maapohja). Kun myy tarvitset aina ennen myynnin aloittamista:
- Lainhuutotodistuksen (kukaan ei neuvottele kanssasi ennen kuin todistat omistavasti kiinteistösi)
- Rasitustodistuksen (kukaan ei neuvottele kanssasi ennen kuin on varmistunut siitä, että kiinteistöä ei ole ulosmitattu, eläkeoikeutta (syystinkiä) perustettu jne)
- Kiinteistörekisteriotteen (selviää mm. onko rasiteoikeuksia perustettu, ei kuitenkaan ole luotettava kaikissa tilanteissa)
Asemakaava-alueella tonttikartan, asemakaava-alueen ulkopuolella lphkomiskartan ja toimituspöytäkirjan, mahdollisesti jopa satojen vuosien taakse (selviää rasitteet ja vastaavat luotettavalla tavalla)
- Asemakaava-alueella ja oikeusvaikutteisella yleiskaava-alueella kaavatiedot, oikeusvaikutuksettomalla yleiskaava-alueella kunnan rakennusjärjestyksen
- Rakennuslupa-asiakirjat, tai ainakin rakennusluvan ja loppukatselmuspöytäkirjan
Nämä kun ensin hankit, niin sitten voit jopa päästä neuvottelemaan jonkun kiinnostuneen kanssa. Kuntokartoituksen voi toki teettää vasta sitten kun kaupan muista ehdoista on sovittu. Energiatodistusta ei vielä pariin vuoteen edes vaadita ennen vuotta 1980 valmistuneista omakotitaloista.
P.S. Lainhuutotodistus pitää sitten hakea uudestaan kaupantekopäivänä, sama koskee rasitustodistusta, muuten jää kaupat tekemättä tilanteessa jossa ostaja ottaa lainaa pankista tai tietää muuten mitä tekee.Mielenkiinnosta kyselen, miksi ei voisi ostaa taloa, joka on ulosmitattu? Eihän sitä voi myydä ilman, että vouti on kaupan hyväksynyt. Vai?
Tietenkin voi ostaa, mutta onhan se oleellinen tieto ostopäätöstä tehtäessä. Jos ulosmittaus on pienestä osasta kauppahintaa eikä myyjällä ole velkaa pankille, niin voi maksaa melkein käyvän arvon. Jos rahat menevät suoraan voudille kokonaisuudessaan, niin myyjä ei pysty vastaamaan edes teoriassa mahdollisista piilevistä virheistä, eli kauppahinta tippuu kertaheitolla rakennusten iästä riippuen 25-50 %.
Eikä niitä tietenkään voi ilman voudin lupaa myydä (tai ostaa).
- lkvlkvLKVlkv
Vain välittäjän kautta kannattaa ostaa. On lainmukaiset paperit esillä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miehille kysymys
Onko näin, että jos miestä kiinnostaa tarpeeksi niin hän kyllä ottaa vaikka riskin pakeista ja osoittaa sen kiinnostukse1323827- 851895
Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap151741Haluaisin jo
Myöntää nämä tunteet sinulle face to face. En uskalla vain nolata itseäni enää. Enkä pysty elämäänkin näiden kanssa jos541402Ylen uutiset Haapaveden yt:stä.
Olipas kamalaa luettavaa kaupungin irtisanomisista. Työttömiä lisää 10 tai enempikin( Mieluskylän opettajat). Muuttavat1241294VENÄJÄ muuttanut tänään ydinasetroktiinia
Venäjän presidentti Vladimir Putin hyväksyi tiistaina päivitetyn ydinasedoktriinin, kertoo uutistoimisto Reuters. Sen mu971260Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi371259- 701156
- 691033
Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k102995