Myyjällä ei mitään papereita

Energiatodistus ainakin. Olisi hyvä olla listaus korjaustoimenpiteistä, jota asuntoon on milloinkin tehty ja tekijä.

Energiatodistus on typerin ja turhin dokumentti, mitä omakotitaloihin on keksitty. Alkuperäiset piirustukset yli 1960-lukuisista taloista löytyy yleensä kunnan rakennusvalvonnasta tai maakunta-arkistosta vanhemmat. Kiinteistöpaperit taas maanmittaustoimistosta. Ei ole vaikeaa, jos vain viitsii. Ai niin, mutta kun ne maksaa...

halvallahyvätulee kirjoitti:

Energiatodistus on typerin ja turhin dokumentti, mitä omakotitaloihin on keksitty. Alkuperäiset piirustukset yli 1960-lukuisista taloista löytyy yleensä kunnan rakennusvalvonnasta tai maakunta-arkistosta vanhemmat. Kiinteistöpaperit taas maanmittaustoimistosta. Ei ole vaikeaa, jos vain viitsii. Ai niin, mutta kun ne maksaa...

Lue lisää

Jos talo on rakennettu ennen vuotta 1980, niin energiatodistusta ei vaadita. Lisäksi se on uudemmissakin se vähiten tärkeä asiakirja omakotitalokiinteistöä ostettaessa, toki se pitää hankkia jos laki niin vaatii.

Oikein!
Energiatodistus on voimassa 10 vuotta ja ihmiset vaihtavat kotia keskimäärin kuuden vuoden välein.

Vähän joutuu kyselemään, ovat halpoja papereita tilata, olen ostanut ja myynnyt ei nuo ole hankalat asiat, kunto/hinta se VAIKEIN selvittää asunnoista.

Ok. Näitä papereita tarvitaan aina kiinteistöä myytäessä. Näihin papereihin on pakko tutustua, ilman niitä ei kannata mitään taloa edes ostaa.
Muu tiedonhankinta on sittä plussaa.

Yksi hyvä lähde on paikallinen historiatieto. Paikallishistoriaa tunteva voi välttyä tyhmiltä ostoilta. Ei kannata ostaa taloa (eikä huoneistoa) paikalta jossa on aiemmin ollut esim. kaatopaikka tai kyllästysaineita käyttävä saha (maanvaihto riski) tai muu ympäristöä pilaavaa toimintaa.
Helsingissä Myllypuron alueella kerrostaloja oli rakennettu vanhan kaatopaikan päälle. Jos olisi tuntenut paikallishistoriaa ei olisi tälläistä kauppaa edes tehnytkään. Kaikki kiinteistönvälittäjät (tai kiinteistönomistajat) eivät edes tunne paikallishistoriaa lainkaan ja jos tuntevat eivät siitä kerro mitään jos ei ostaja osaa kysyä.

Hyötyä on myös paikallishistorian tuntemuksesta ns. vesijättömaissa. Kuka omistaa ne vesijättöalueet. Tarkkana pitää olla myös vanhojen rajamerkkien säilymisestä eli kiinteistön alue on juuri se mitä sen pitää ollakin kartalla ja maastossa. Oikeilla tiedoilla ainakin välttyy rajariidoilta.

ole_tarkkana kirjoitti:

Ok. Näitä papereita tarvitaan aina kiinteistöä myytäessä. Näihin papereihin on pakko tutustua, ilman niitä ei kannata mitään taloa edes ostaa.
Muu tiedonhankinta on sittä plussaa.

Yksi hyvä lähde on paikallinen historiatieto. Paikallishistoriaa tunteva voi välttyä tyhmiltä ostoilta. Ei kannata ostaa taloa (eikä huoneistoa) paikalta jossa on aiemmin ollut esim. kaatopaikka tai kyllästysaineita käyttävä saha (maanvaihto riski) tai muu ympäristöä pilaavaa toimintaa.
Helsingissä Myllypuron alueella kerrostaloja oli rakennettu vanhan kaatopaikan päälle. Jos olisi tuntenut paikallishistoriaa ei olisi tälläistä kauppaa edes tehnytkään. Kaikki kiinteistönvälittäjät (tai kiinteistönomistajat) eivät edes tunne paikallishistoriaa lainkaan ja jos tuntevat eivät siitä kerro mitään jos ei ostaja osaa kysyä.

Hyötyä on myös paikallishistorian tuntemuksesta ns. vesijättömaissa. Kuka omistaa ne vesijättöalueet. Tarkkana pitää olla myös vanhojen rajamerkkien säilymisestä eli kiinteistön alue on juuri se mitä sen pitää ollakin kartalla ja maastossa. Oikeilla tiedoilla ainakin välttyy rajariidoilta.

Lue lisää

Miten joku minä Matti Meikäläinen Porvoosta pystyn selvittämään Kuhmon takahikiän peräkylässä sijaitsevan talon tietoja yhtään enempää? En kyllä mitenkään. Pakkohan sitä on uskoa myyjän papaerihin. Jotainhan voi googlen kautta selvitellä, mutta ei toisella puolella Suomea olevan talon tietoja kyllä mitenkään saa kaivettua.

Viralliset paperit maksaa alle satasen ja tuo kuntoarvaus-salausraportti yhtä tyhjänkanssa, älä siihen ainakaan luota vaan ota avuksesi oikea henkilö.

Olen asunut 1950 rakennetussa rintamamiestalossa 38 vuotta. Jos myisin tätä en hankkisi mitään kuntotodistusta etukäteen sopisin sen sitten aidon ostajaehdokkaan kanssa mistä hankitaan. Tosiaan kaupungin rakennusvirastosta saa asemakaavapaperit ja maanmittaustoimistosta kai lainhuutotodistuksen ja rasitustodistus kannattaa hankkia vasta kun kaupan tekee kaupanvahvistajan toimistossa. Ihmiset, jotka kyselevät kaikenlaisia todistuksia ja papereita eivät ole mitään ostajia. Ottakoot vaikka asiantuntijan mukaan katsomaan kiinteistöä, jos itse eivät ymmärrä. Mitä tulee energiatodistuksiin, niin mielestäni toteutuneet kustannukset mm. lämmityksen suhteen antavat hyvän osviitan.

On sitten asenne kohdallaan, jäisi takuulla myymättä jos lähtisit myymään. Et ymmärrä sitä, että sinun (mahdollisesti umpihomeinen) talo ei ole kuitenkaan se tärkein ostokriteeri, vaan itse kiinteistö (eli maapohja). Kun myy tarvitset aina ennen myynnin aloittamista:

- Lainhuutotodistuksen (kukaan ei neuvottele kanssasi ennen kuin todistat omistavasti kiinteistösi)

- Rasitustodistuksen (kukaan ei neuvottele kanssasi ennen kuin on varmistunut siitä, että kiinteistöä ei ole ulosmitattu, eläkeoikeutta (syystinkiä) perustettu jne)

- Kiinteistörekisteriotteen (selviää mm. onko rasiteoikeuksia perustettu, ei kuitenkaan ole luotettava kaikissa tilanteissa)

Asemakaava-alueella tonttikartan, asemakaava-alueen ulkopuolella lphkomiskartan ja toimituspöytäkirjan, mahdollisesti jopa satojen vuosien taakse (selviää rasitteet ja vastaavat luotettavalla tavalla)

- Asemakaava-alueella ja oikeusvaikutteisella yleiskaava-alueella kaavatiedot, oikeusvaikutuksettomalla yleiskaava-alueella kunnan rakennusjärjestyksen

- Rakennuslupa-asiakirjat, tai ainakin rakennusluvan ja loppukatselmuspöytäkirjan

Nämä kun ensin hankit, niin sitten voit jopa päästä neuvottelemaan jonkun kiinnostuneen kanssa. Kuntokartoituksen voi toki teettää vasta sitten kun kaupan muista ehdoista on sovittu. Energiatodistusta ei vielä pariin vuoteen edes vaadita ennen vuotta 1980 valmistuneista omakotitaloista.

P.S. Lainhuutotodistus pitää sitten hakea uudestaan kaupantekopäivänä, sama koskee rasitustodistusta, muuten jää kaupat tekemättä tilanteessa jossa ostaja ottaa lainaa pankista tai tietää muuten mitä tekee.

Välittäjä_LKV kirjoitti:

On sitten asenne kohdallaan, jäisi takuulla myymättä jos lähtisit myymään. Et ymmärrä sitä, että sinun (mahdollisesti umpihomeinen) talo ei ole kuitenkaan se tärkein ostokriteeri, vaan itse kiinteistö (eli maapohja). Kun myy tarvitset aina ennen myynnin aloittamista:

- Lainhuutotodistuksen (kukaan ei neuvottele kanssasi ennen kuin todistat omistavasti kiinteistösi)

- Rasitustodistuksen (kukaan ei neuvottele kanssasi ennen kuin on varmistunut siitä, että kiinteistöä ei ole ulosmitattu, eläkeoikeutta (syystinkiä) perustettu jne)

- Kiinteistörekisteriotteen (selviää mm. onko rasiteoikeuksia perustettu, ei kuitenkaan ole luotettava kaikissa tilanteissa)

Asemakaava-alueella tonttikartan, asemakaava-alueen ulkopuolella lphkomiskartan ja toimituspöytäkirjan, mahdollisesti jopa satojen vuosien taakse (selviää rasitteet ja vastaavat luotettavalla tavalla)

- Asemakaava-alueella ja oikeusvaikutteisella yleiskaava-alueella kaavatiedot, oikeusvaikutuksettomalla yleiskaava-alueella kunnan rakennusjärjestyksen

- Rakennuslupa-asiakirjat, tai ainakin rakennusluvan ja loppukatselmuspöytäkirjan

Nämä kun ensin hankit, niin sitten voit jopa päästä neuvottelemaan jonkun kiinnostuneen kanssa. Kuntokartoituksen voi toki teettää vasta sitten kun kaupan muista ehdoista on sovittu. Energiatodistusta ei vielä pariin vuoteen edes vaadita ennen vuotta 1980 valmistuneista omakotitaloista.

P.S. Lainhuutotodistus pitää sitten hakea uudestaan kaupantekopäivänä, sama koskee rasitustodistusta, muuten jää kaupat tekemättä tilanteessa jossa ostaja ottaa lainaa pankista tai tietää muuten mitä tekee.

Lue lisää

http://www.maanmittauslaitos.fi/kiinteistot/kiinteistokauppa-kirjaamisasiat/tietoa-kiinteiston-ostajalle-myyjalle
Onko vaikea lukea nuo samat asiat VIRALLISILTA sivuilta, verkkopalvelussa voi/saa kaikki tarvittavat tiedot tehdä virallisen kauppan ilman kiinteistövälittäjää ja kaupanvahvistajaa, olen ostanut ja myynnyt verkkopalvelussa, 4% säästö välityksestä vähintään.

Välittäjä_LKV kirjoitti:

On sitten asenne kohdallaan, jäisi takuulla myymättä jos lähtisit myymään. Et ymmärrä sitä, että sinun (mahdollisesti umpihomeinen) talo ei ole kuitenkaan se tärkein ostokriteeri, vaan itse kiinteistö (eli maapohja). Kun myy tarvitset aina ennen myynnin aloittamista:

- Lainhuutotodistuksen (kukaan ei neuvottele kanssasi ennen kuin todistat omistavasti kiinteistösi)

- Rasitustodistuksen (kukaan ei neuvottele kanssasi ennen kuin on varmistunut siitä, että kiinteistöä ei ole ulosmitattu, eläkeoikeutta (syystinkiä) perustettu jne)

- Kiinteistörekisteriotteen (selviää mm. onko rasiteoikeuksia perustettu, ei kuitenkaan ole luotettava kaikissa tilanteissa)

Asemakaava-alueella tonttikartan, asemakaava-alueen ulkopuolella lphkomiskartan ja toimituspöytäkirjan, mahdollisesti jopa satojen vuosien taakse (selviää rasitteet ja vastaavat luotettavalla tavalla)

- Asemakaava-alueella ja oikeusvaikutteisella yleiskaava-alueella kaavatiedot, oikeusvaikutuksettomalla yleiskaava-alueella kunnan rakennusjärjestyksen

- Rakennuslupa-asiakirjat, tai ainakin rakennusluvan ja loppukatselmuspöytäkirjan

Nämä kun ensin hankit, niin sitten voit jopa päästä neuvottelemaan jonkun kiinnostuneen kanssa. Kuntokartoituksen voi toki teettää vasta sitten kun kaupan muista ehdoista on sovittu. Energiatodistusta ei vielä pariin vuoteen edes vaadita ennen vuotta 1980 valmistuneista omakotitaloista.

P.S. Lainhuutotodistus pitää sitten hakea uudestaan kaupantekopäivänä, sama koskee rasitustodistusta, muuten jää kaupat tekemättä tilanteessa jossa ostaja ottaa lainaa pankista tai tietää muuten mitä tekee.

Lue lisää

Juuri näitä ihan perus asiakirjoja tarkoitin, piirustukset, kaava-asiat, rasitteet, lupa-asiat... ym. En ala kiinteistöstä edes keskustelemaan ja tekemään tarjousta ennen kuin olen ne nähnyt. Välittäjät kyllä ne kaivaa esille, jos niiden kautta on kauppaa suunnittelemassa. Ja kyllä se kuntotarkastusraporttikin pitää saada, oma pankkinikin sen vaatii ennen kuin sanoo mitään. Se tietenkin voidaan teettää sitten kun aletaan tarjousta hiomaan, osana tarjousehtoja. Näin oli edellisessä tarjouksessani ja sen lapun perusteella hylkäsin kiinteistön, että ei se aivan turha lippunen ole...

Välittäjä_LKV kirjoitti:

On sitten asenne kohdallaan, jäisi takuulla myymättä jos lähtisit myymään. Et ymmärrä sitä, että sinun (mahdollisesti umpihomeinen) talo ei ole kuitenkaan se tärkein ostokriteeri, vaan itse kiinteistö (eli maapohja). Kun myy tarvitset aina ennen myynnin aloittamista:

- Lainhuutotodistuksen (kukaan ei neuvottele kanssasi ennen kuin todistat omistavasti kiinteistösi)

- Rasitustodistuksen (kukaan ei neuvottele kanssasi ennen kuin on varmistunut siitä, että kiinteistöä ei ole ulosmitattu, eläkeoikeutta (syystinkiä) perustettu jne)

- Kiinteistörekisteriotteen (selviää mm. onko rasiteoikeuksia perustettu, ei kuitenkaan ole luotettava kaikissa tilanteissa)

Asemakaava-alueella tonttikartan, asemakaava-alueen ulkopuolella lphkomiskartan ja toimituspöytäkirjan, mahdollisesti jopa satojen vuosien taakse (selviää rasitteet ja vastaavat luotettavalla tavalla)

- Asemakaava-alueella ja oikeusvaikutteisella yleiskaava-alueella kaavatiedot, oikeusvaikutuksettomalla yleiskaava-alueella kunnan rakennusjärjestyksen

- Rakennuslupa-asiakirjat, tai ainakin rakennusluvan ja loppukatselmuspöytäkirjan

Nämä kun ensin hankit, niin sitten voit jopa päästä neuvottelemaan jonkun kiinnostuneen kanssa. Kuntokartoituksen voi toki teettää vasta sitten kun kaupan muista ehdoista on sovittu. Energiatodistusta ei vielä pariin vuoteen edes vaadita ennen vuotta 1980 valmistuneista omakotitaloista.

P.S. Lainhuutotodistus pitää sitten hakea uudestaan kaupantekopäivänä, sama koskee rasitustodistusta, muuten jää kaupat tekemättä tilanteessa jossa ostaja ottaa lainaa pankista tai tietää muuten mitä tekee.

Lue lisää

Mielenkiinnosta kyselen, miksi ei voisi ostaa taloa, joka on ulosmitattu? Eihän sitä voi myydä ilman, että vouti on kaupan hyväksynyt. Vai?

Tietenkin voi ostaa, mutta onhan se oleellinen tieto ostopäätöstä tehtäessä. Jos ulosmittaus on pienestä osasta kauppahintaa eikä myyjällä ole velkaa pankille, niin voi maksaa melkein käyvän arvon. Jos rahat menevät suoraan voudille kokonaisuudessaan, niin myyjä ei pysty vastaamaan edes teoriassa mahdollisista piilevistä virheistä, eli kauppahinta tippuu kertaheitolla rakennusten iästä riippuen 25-50 %.

Eikä niitä tietenkään voi ilman voudin lupaa myydä (tai ostaa).