Eli täällä kirjoittelee 22-vuotias nainen, joka on väsynyt yhdenillan juttuihin, bilettämiseen, seikkailemiseen jne. Nuoruutta olen elänyt viimeiset 7 vuotta ja nyt on sellainen olo, että olisi aika asettua aloilleen. Ympärillä kaikilla kavereilla ja nuorilla sukulaisilla on pitkäaikaiset suhteet takana ja osa on suunnitellut perheen perustusta lähiaikoina. Yksi kaveri sai lapsen nyt viime viikolla. Samanikäinen. Oma pikkuveli (20v) uhkaa, että hänkin saa lapset minua aikaisemmin. Itse haluan lapset nuorella iällä (25-28) monista syistä, mitä en nyt tähän luettele.
Tuntuu vaan että kukaan mies ei ymmärrä tätä haavettani. 22-25v miehet haluavat opiskella, bilettää, matkustella jne ja sanovat että eivät halua miettiä perheen perustamista seuraavaan kymmeneen vuoteen. Ja pakko sanoa, että mikä estää matkustelun lapsen kanssa? Varsinkin jos on jo paljon matkustellut niin matkat oman lapsen kanssa on varmasti kivaa vaihtelua ja uusi innostuksen aihe. Ja eikö tässä iässä ole muka jo tarpeeksi biletetty ja seikkailtu? Vaikka se olisikin alkanut vasta täysi-ikäisenä...
Miksi niin monelle miehelle kysymys lasten hankkimisesta pelottaa ja saattaa jopa karkottaa heidät? Eikö lasten hankkiminen ole sellainen asia, jota joko haluaa tai ei ja ainakin minä haluan varmistaa suhteen alussa, että molemmat ovat samalla linjalla siinä asiassa. Olisi kamalaa seurustella 5 vuotta jonka jälkeen mies ilmoittaa, ettei halua lapsia. Eroaminen silloin olisi paljon tuskallisempaa kun suhteen alkuaikoina tai jopa ennen suhteen alkamista. Ja ihminen jonka number one haave on perustaa perhe ei todellakaan jää sen ihmisen rinnalle, vaikka takana olisikin viisi ihanaa vuotta.
Eli mikä siinä on, että lapsiaihe on tabu ensimmäisillä treffeillä? Miksi miehillä on niin suuri hinku "elää nuoruutta" vielä toiset viisi vuotta? Ettekö te miehet kyllästy siihen koskaan? Ymmärrän jos mies ei pidä lapsista ja lasten hankkiminen on out of the queston, mutta olen huomannut, että lapsia haluavillekin miehille tämä aihe on välillä liian ahdistava tällä iällä... Ja ura, varallisuuden kerääminen ei ole mikään syy, sillä lapsi ei tarvitse ylellistä elämää vaan rakkautta.
Tuntuu vaan että kukaan mies ei ymmärrä tätä haavettani. 22-25v miehet haluavat opiskella, bilettää, matkustella jne ja sanovat että eivät halua miettiä perheen perustamista seuraavaan kymmeneen vuoteen. Ja pakko sanoa, että mikä estää matkustelun lapsen kanssa? Varsinkin jos on jo paljon matkustellut niin matkat oman lapsen kanssa on varmasti kivaa vaihtelua ja uusi innostuksen aihe. Ja eikö tässä iässä ole muka jo tarpeeksi biletetty ja seikkailtu? Vaikka se olisikin alkanut vasta täysi-ikäisenä...
Miksi niin monelle miehelle kysymys lasten hankkimisesta pelottaa ja saattaa jopa karkottaa heidät? Eikö lasten hankkiminen ole sellainen asia, jota joko haluaa tai ei ja ainakin minä haluan varmistaa suhteen alussa, että molemmat ovat samalla linjalla siinä asiassa. Olisi kamalaa seurustella 5 vuotta jonka jälkeen mies ilmoittaa, ettei halua lapsia. Eroaminen silloin olisi paljon tuskallisempaa kun suhteen alkuaikoina tai jopa ennen suhteen alkamista. Ja ihminen jonka number one haave on perustaa perhe ei todellakaan jää sen ihmisen rinnalle, vaikka takana olisikin viisi ihanaa vuotta.
Eli mikä siinä on, että lapsiaihe on tabu ensimmäisillä treffeillä? Miksi miehillä on niin suuri hinku "elää nuoruutta" vielä toiset viisi vuotta? Ettekö te miehet kyllästy siihen koskaan? Ymmärrän jos mies ei pidä lapsista ja lasten hankkiminen on out of the queston, mutta olen huomannut, että lapsia haluavillekin miehille tämä aihe on välillä liian ahdistava tällä iällä... Ja ura, varallisuuden kerääminen ei ole mikään syy, sillä lapsi ei tarvitse ylellistä elämää vaan rakkautta.
Vastaukset 3
Vanhimmat
No mullahan on ikää jo 33v kohta..sopivaa naista perheen perustamiseen ei ole löytynyt. Epäluotettavia seikkailijoita olleet nuo nuoremmat tyttöystävät ja säädöt.. no mä mennyt mukana siinä aikani.. :D joo ne ettii nuoret miehet siinä bilettämisen ohesa sitä oikeeta.ei ennsimmäisen kanssa kannata perhettä alka heti..ne on vaan kattonu etteivät jaksa kattoo sua loppuelämää..lapsi vie rahaa kuitekin.
Itsellä tilanne et enää välitä rahasta..se ei riitä ikinä :D ehtiny jo juosta tuola. Saanu lapsenkin siinänsivussa.
Näytän aikas nuorelta, joten voisikos se vaikuttaa? Että kukaan tositarkoituksella naista etsivä ei lähesty minua, sillä luulee että olen edelleen seikkailija ja minun ikäinen nainen ei voi tosissaan miettiä tulevaisuutta? Tuntuu, että vanhemmatkaan miehet eivät lähesty paitsi netissä ja usein he ovatkin jo tuplasti ikäisiäni. Ulkonäköä minulla on ja sitä kehutaan usein jos johonkn baariin tai pubiin lähden (harvoin), mutta voiko hyvä ulkonäkö viitata jotenkin pinnallisuuteen? Että miehet luulee, että minun näköinen nainen ei voi tosissaan etsiä miestä ja haaveilla perheestä nuorena? Yleensä se lähestyminen nimittäin jää siihen, että persettäni puristetaan tai minua halataan kännisesti ja ulkonäköä kehutaan rivosti... En pukeudu paljastavasti vaan pikemminkin päinvastoin. Rintani tai perseeni eivät ole mitenkään keskiarvosta poikkeavia...
Mua ainakin epäilyttää yhdenillan juttuja ja seikkailuja harrastavien naisten kyky uskollisuuteen pitkässä suhteessa..aikamoisia tuuliviirejä ja alapäällä ajattelijoita..kokemusta on Ja sivusta seurattua.. En ole sitoutu nu tolasin :) itse en harrasta yhenillanjuttuja tarkoituksella.. en ymmärrä miksi niitä pitää harrastaa vartavasten. vaika onhan niitä pari ollut itselläkin. Mut tosian ei ollu tarkoitus :D