Onnellisuudesta :-)

Psykoterapeutitar

Missä on onnellista asua? Radiosta tulee keskustelu ko. aiheesta. Mutta, että onnellista!
Onko kokemusta onnellisesta asumisesta?

96

109

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Minulla on kokemusta.
      Olen 65v. vanha.
      Joten asun nyt siinä minne nuorena tavoitteen asetin.
      Onko tarkoituksesi mainostaa jotakin?

      H.

      • tilaajalaatua

        Ei sulla korkeet tavotteet ole ollukkaan kun stadin slummiin.


      • Psykoterapeutitar

        Niin, nimenomaan oli kysymys siitä, miten ja miksi suomalaiset ovat just Suomen asuttaneet. Vastaus on, kun täällä saa olla yksin kaukana kaikesta ja pimeässä. Siinä se suomalaisen määritelmä! Ehkä on silloin onnellisimmillaan asujana noin yleensä.
        Stadi on stadi ja kuitenkin kaikkein rakkain! Lapsuusmaisema :-*


      • tilaajalaatua kirjoitti:

        Ei sulla korkeet tavotteet ole ollukkaan kun stadin slummiin.

        "tilaajalaatua"

        Juu ei.
        Metro, Sairaala, Palo-Asema ja Poliisi lähellä.
        Halpa vuokra.
        Parkki-paikka.
        Talon-mies lumia varten.
        Rappu-siivooja näkyy olevan kuin Rhett Butlerilla ja Scarlettilla konsanaan..
        Nuorena sai tarpeeksi sitä yli-määräistä.
        Enää puuttuu laadukas, phablet-tyyppinen läppäri.
        Sitten alkaa olla lelutkin kasassa.
        Meillä ei tuhlata turhuuksiin.

        H.


      • rajat

        tosi kivasti turun kaupunki myi kämpän alta ja jouduin muuttaa ylihintasee asuntoo nyt sitte toimeentulotuki loukussa ollu pari vuotta ja uutta asuntoo ei oo löytyny mistään eikä olis varaa muuttaakkaan vaikka olen töissä en tienaa tarpeeksi. Kaiken lisäks huijari vuokrayhtiö ei ole hyvittäny putkirempasta mitään vaikka olis lainmukasta vaan korotti reilusti vuokraa. Nyt olen sitten saamassa häädön ja en varmasti saa kämppää enää mistään ku raha ei kertakaikkiaan riitä -posterestanteen onnellisena vaan


      • mies30v

        Niin, itse asiassa todellinen onnellisuus löytyy ihmisen sisältä.Se että olet selvillä kuka olet ja uskallat kohdata itsesi kipeissäkin asioissa tekee antaa pohjan ihmiselle oikeasti onnelliseen elämään. Tuon jälkeen tulee että koe elämäsi mielellääksi asumisen, perheen, työn, harrastusten yms. kautta.

        Joten, lämpimin ja paras kotisi onkin sisälläsi.


      • Sanaseppo12
        hunksz kirjoitti:

        "tilaajalaatua"

        Juu ei.
        Metro, Sairaala, Palo-Asema ja Poliisi lähellä.
        Halpa vuokra.
        Parkki-paikka.
        Talon-mies lumia varten.
        Rappu-siivooja näkyy olevan kuin Rhett Butlerilla ja Scarlettilla konsanaan..
        Nuorena sai tarpeeksi sitä yli-määräistä.
        Enää puuttuu laadukas, phablet-tyyppinen läppäri.
        Sitten alkaa olla lelutkin kasassa.
        Meillä ei tuhlata turhuuksiin.

        H.

        http://www.suomeksi.org kertoo suomeksi ja http://www.englanniksi.org sen englanniksi


    • ent.siivoojaparka

      Kaikkeen tottuu.
      Alan tuntea asumisen kannalta oloni oikein onnelliseksi kaiken sekamelskan keskelläkin. Löysin ne varpaankynsisaksetkin, joita olen etsinyt joitakin viikkoja ja ehtinyt repimään kynsieni kanssa muutamatkin sukat.

    • Olen onnellinen siellä missä on kotini. Teen sen näköisekseni ihan itseäni varten, niin että on mahdollisimman mukavaa ja helppoa. Kyllä kotiseutu merkitsee, en muuta täältä mihinkään, hyvät ja huonot puolet on täälläkin, kuten joka paikassa, korkeintaan talvella lähden vähäksi aikaa jonnekin lämpimään.

    • Viatonsivullinen

      Omassa kodissa on olo onnellinen, on niin turvallista, kaikki tärkeät
      kamat on kädenulottuvilla. Kahvinkeitin on pöydällä ja puurokattila
      kiiltelee puhtaana käyttökunnossa. Kukat kukkii ja kynttiläjalka piironginpäällä. Koti on maanpäällinen taivas!!! Oli se missä tahansa.

    • Puun-alta-veneen-alle

      Nuoruuden mainoslauseista ei saa tinkiä ja niihin on uskottava paremmin kuin raamattuun.
      "Tiilitalossa asuu onnellinen perhe" slogania ei sovi unohtaa.
      Se on vaan niin, että valta-osa kansasta asuu elementtilaatikoissa, edelleen.
      Tiilellä verhoilluissa omakotitaloissa.
      Rivitaloissa.
      Ja summarum mikään luukku ei tee ihmistä onnelliseksi, ellei ole henkisiä peruseväitä.

      • "Puun-alta-veneen-alle"

        Laatikolla on aika vakiintunut muotonsa.
        Oli omistajana sitten vaikka tuli-tikku-tehtaan-tyttö.
        Aikanaan laatikko kuitenkin tyhjenee, vaikka olisi mitä mainoksia etiketissä.

        H.


    • reppuriika

      Kyllä kai tämä pieni tuttu maalaiskaupunki, tosin väestö vähenee ja harmaantuu, saa olla lopullinen maallinen majapaikkani, jos ei Luoja muuta selvästi osoita. En täältä kyllä minnekään lähde, jos ei tule, esim. jokin vapaaehtoistyö, joka vie pois tai sitten vaikka kohtaan sen seniorirakkauden, joka ei täällä suostu asumaan.
      Yksi noin 65-vuotias tuttavapiiriini kuuluva leski on kihloissa ja kumppani on haalimassa häntä kotiseudulleen. Muutos on naiselle kova kun täällä on syntynyt, osa lapsista jää tänne. Pitää se kiintymys kova olla, että tällä iällä pois muuttaa jos on tykästynyt kotiseutuun.
      En varmaan ihan lopullisesti muuta koskaan juuriltani pois.

      • "reppuriika"

        Niin...
        Koti-seutu pilaa monelta paljon.
        Monelle se antaa harhaisen tunteen onnellisuudesta.
        Monelle syyttömänä aiheen vihaan.
        Minä käyn koti-seudullani hautojen vuoksi.
        Haudoillakin tunnen outoa tyhjyyttä.
        Kun starttaan autoni takaisin kämpälleni päin, Stadiin, tunnen epä-määräistä
        onnea.
        Johtuneeko tuo siitä että noin on luonto tarkoittanutkin eroksi uroksen ja
        naaraan välille?

        H.


    • On onni asua varalla avaralla :)
      tuuli huutoo turhat ajatukset,
      ulkoilutan kameraa,
      kuljen kanssa kissan
      turvallista,rauhaisaa,
      he,voihan kyy tietenkin
      jossai piillä
      niinkuin aina kaikialla
      joku hankaluus tai harmi,
      asumisen monet muodot
      kokenut ma olen
      kaikialla viihtynyt
      tehnyt pirtin mieleiseksi
      peikko pesäksi pehmeäksi ;)
      lastenlasten laulu majaksi

      • "pellavapilvi"

        Ei toi nyt oikein...
        Ajan-kohtainen, myönnetään.
        Mutta liikaa on höttöinen
        liian väkisin-vääntöinen.
        Vaan mikä se minä olen arvostelemaan.


        ...vaaralla avaralla.
        ...ajatukset,
        kamera kaulalla.
        mielessäin kissan kommellukset

        Ah! Voi tätä tuskaa :)

        H.


      • Miksei muka oikein ;),,,
        Tänäänkin paljon ulkoilin
        trimailin kukkapenkin reunustoita,
        nauroin itselleni
        sähkövempaimin, kass homma hoituu,
        ennen oli viikate,
        vaan mie en osaa sitä teroitaa.
        Kissa hän ei tykää moisesta,
        vaan kiipee
        epäluuloisen puuhun.
        Kun on homma valmis
        sitten suvaitsee hän, neiti,
        tulla maireasti alas,
        häntää huikautellen
        tarkastella onko tullu
        leikattua ruohot hyvin,
        vähän moitetta
        olen lukevinani katseestans,
        kas nyt hiiret pysyy loitomalla ;)
        Täytyy myöntää
        etten ole riimitellyt aikoihin
        vaan jotenkin se hoituu
        vastaus siulle on tässä ,
        toivottelen iltaa ehtoista,
        Hyvää viikonloppua H !


      • vt.H

        Trimailin teroitaa tykää,
        ettei siulla oikein lykää.


      • vaan eipä tuo hattua haittaa,

        soinnut ei soi,
        laulut ei trimmaa
        halvat on laulujen näiden lunnaat,,,


      • trimailelisää
        pellavapilvi kirjoitti:

        vaan eipä tuo hattua haittaa,

        soinnut ei soi,
        laulut ei trimmaa
        halvat on laulujen näiden lunnaat,,,

        Eikä lukihärökään meitä haittaa.


      • pellavapilvi kirjoitti:

        vaan eipä tuo hattua haittaa,

        soinnut ei soi,
        laulut ei trimmaa
        halvat on laulujen näiden lunnaat,,,

        "pellavapilvi"

        En minä sillee oikeesti arvostellut.
        En ainakaan ihan tosissani...
        Piti laittaa jotain, muuten olisi alkanut narina että miksi se ei tolle
        irvistellyt :)
        Yhtä kauhee kun on, kun me toiset muutkin :)

        "Istuin ääressä pöydän auringon valossa
        oli eessäni lasi kylmää.

        Tuli kissani syliini pöydälle nousi
        raato tahallaan nurin mun lasini sysää.

        Minä arvasin nousin huokaisten
        vaihdoin kuppinsa kerman hapantuneen"


        H.


      • Taisin sittenkin hymyillä
        kissan kanssa
        heinikossa lymyillä
        iho tuoksuu
        tänään aurinkolta
        perhoset lentävät
        niityn poikki
        hei,näin apollon ,,,


      • hunksz kirjoitti:

        "pellavapilvi"

        En minä sillee oikeesti arvostellut.
        En ainakaan ihan tosissani...
        Piti laittaa jotain, muuten olisi alkanut narina että miksi se ei tolle
        irvistellyt :)
        Yhtä kauhee kun on, kun me toiset muutkin :)

        "Istuin ääressä pöydän auringon valossa
        oli eessäni lasi kylmää.

        Tuli kissani syliini pöydälle nousi
        raato tahallaan nurin mun lasini sysää.

        Minä arvasin nousin huokaisten
        vaihdoin kuppinsa kerman hapantuneen"


        H.

        Kurkistus tänne :) mietin kannattaako jatkaa.
        En toki sanoja säiky !


    • Heikunkeikku

      No ainaskin vähän aikaa sitten olin kerrassaan Onnellinen, kun sain työntää avaimen kotioven lukkoon. Kävin kaupassa, alkossa, tankkaamassa ja hautausmaalla ja voi luoja kun oli ihanaa, kun ihmisiä ei ollut paljon ollenkaan. En joutunut jonottamaan, ah ihanaa.
      Kantamukset autolta kotiovelle oli taas hupaisan käsiä venyttävää puuhaa.:)
      Piteni ne taas aika paljon. Kantamuksien jälkeen tapaankin tehdä itselleni selkähieronnan, käy kätsysti venyyntynein käsivarsin. Palautumisen jälkeen en yllä kokohierontaa antamaan itselleni. Jotta ja että hyötyä tuosta tavaroittenkin raahaamisesta on.

      Elämään kuuluu niin paljon muutakin, kuin vaan onnensa kukkulalla olemista.
      Tästä johtuen en oikein osaa mieltää/ymmärtää koko "onnellisuus"-sanaa.
      Mutta merenrantakaupunki se olla pitää. Jos en asuisi meren läheisyydessä, niin Onneton olisin.

    • bessie-

      Asun sillä tavalla tyydyttävässä ja sopivassa asunnossa, että asumisen vaikutus onnellisuuteeni taitaa olla -0, tai ehkä vähän plussan puolella.
      Tiesin jo tämän ostaessani mitkä ovat minun kannaltani katsottuna asunnon huonot puolet, mutta hinta/laatu suhde ja muut hyvät puolet ratkaisivat.

      Muutaman vuoden kuluttua saatan katsoa 'kokonaistilanteen' uudelleen, mutta toistaiseksi uskon jatkossakin asumiseni hyvien puolien vaikuttavan niin, että olen voittopuolisesti tyytyväinen ja aika ajoin jopa onnellinen.

    • Viatonsivullinen

      En ole kovinpaljon paikkakuntia vaihtanut. Syntymäpitäjä tuossa naapurissa, siellä kotitalo paikallaan, voi mennä koska haluaa.
      Kyllä olen tykännyt näistä maisemista, voihan sitä muualla käydä.
      Nurmijärvellä olen joskus nuorena asunut, siellä oli miehen työpaikka.

    • siellä_sun_täällä

      Onnellinen, onnellinen, onnellinen....taas tuota samaa klisettä.

      Asun siellä, mihin rahat riittävät, ei siinä sen ihmeempää. Ei ole ikinä ollut varaa valita asuinpaikkakuntaa.

      Asuinpaikkkaunnalla olisi merkitystä, jos voisi asua Helsingissä. Muutoin asunto on vain nukkumista varten. Joten ei se elämään vaikuta. Kunhan joku mörskä on.

      • Viatonsivullinen

        Niin, mielenkiintoinen kysymys. Sanoit että sillä olisi merkitys vain kun
        asuu Helsingissä. En ole koskaan tullut ajatelleeksi että sillä voisi olla
        merkitys, yksistään. Missä siellä ja miksi. Ei aukea minulle.
        Kun menen tyttären luo käymään, kysyn oikein erikseen mikä siellä olossa on se juju. Onko joku muu kun työpaikka, ovat olleet jo kauan helsinkiläisiä. Olisiko vain kaupunkielämäntapa.


      • Viatonsivullinen kirjoitti:

        Niin, mielenkiintoinen kysymys. Sanoit että sillä olisi merkitys vain kun
        asuu Helsingissä. En ole koskaan tullut ajatelleeksi että sillä voisi olla
        merkitys, yksistään. Missä siellä ja miksi. Ei aukea minulle.
        Kun menen tyttären luo käymään, kysyn oikein erikseen mikä siellä olossa on se juju. Onko joku muu kun työpaikka, ovat olleet jo kauan helsinkiläisiä. Olisiko vain kaupunkielämäntapa.

        Tuota mietin itsekin, miksi Helsingissä asuminen olisi sen merkityksellisempää kuin muuallakaan. Ellei työn takia ole syytä siellä asua.
        Tyttäreni on asunut pian kymmenen vuotta Helsingissä, hän kyllä viihtyy hyvin. On asunut Herttoniemessä, Alppilassa, Pasilassa ja nyt Mellunmäessä. Hän sanoo ettei nykyisin edes tunne asuvansa Helsingissä, vaan jossain pikkukaupungissa, kun ei edes ratikkakiskoja ole lähettyvilläkään.
        Se oikea Helsingin keskusta on kuitenkin aika pieni alue, maaseutumainen maisema alkaa jo ennen kehäkolmosta.
        Minulle Helsingin paras paikka on tyttären perheen kodin lisäksi edelleen Kampin bussiterminaali ja laituri neljä, josta lähtevät bussit kohti kotia.


      • bessie-
        Viatonsivullinen kirjoitti:

        Niin, mielenkiintoinen kysymys. Sanoit että sillä olisi merkitys vain kun
        asuu Helsingissä. En ole koskaan tullut ajatelleeksi että sillä voisi olla
        merkitys, yksistään. Missä siellä ja miksi. Ei aukea minulle.
        Kun menen tyttären luo käymään, kysyn oikein erikseen mikä siellä olossa on se juju. Onko joku muu kun työpaikka, ovat olleet jo kauan helsinkiläisiä. Olisiko vain kaupunkielämäntapa.

        Kirjoitat tuossa ylempänä, että "Kyllä olen tykännyt näistä maisemista, voihan sitä muualla käydä."
        Voihan helsinkiläinen ajatella samoin omasta 'syntymäpitäjästään' samalla tavalla, minä ainakin ajattelen.
        Tosin valitsin naapurikunnan kun muualta kotiseuduilleni palasin. Täällä oli/on kaikki mikä on todella merkityksellistä minulle, en lopulta tosissani edes harkinnut asunnon ostamista lapsuuden ja nuoruuden kotikulmilta. Silti Helsinki on ja tulee aina olemaan minulle merkityksellinen, siellähän synnyin ja kasvoin, siellä lapsena leikin.


      • siellä_sun_täällä

        Käyn työssä Helsingissä, mutta ei se sen tähden merkityksellinen ole, työssä käyvät monet muualta.

        Helsingissä on aivan mahtava määrä kaiken sortin vapaa-ajan tarjontaa ja kun asuu vieressä, on matala kynnys lähteä. Toki käyn työpäivän jälkeen silloin tällöin jossain ja joskus viikonlopullakin. Mutta aina on haikeaa lähteä sieltä pois. Ja ilta venyy ja tulee sieltä matkaa. Käyttäisin kulttuuri- ja muita vapaa-ajan palveluita aivan toisella tavalla, jos asuisin Helsingissä.

        Lisäksi pidän isoista kaupungeista ja niitä ei meillä ole kuin yksi eikä sekään kovin suuri.


      • siellä_sun_täällä kirjoitti:

        Käyn työssä Helsingissä, mutta ei se sen tähden merkityksellinen ole, työssä käyvät monet muualta.

        Helsingissä on aivan mahtava määrä kaiken sortin vapaa-ajan tarjontaa ja kun asuu vieressä, on matala kynnys lähteä. Toki käyn työpäivän jälkeen silloin tällöin jossain ja joskus viikonlopullakin. Mutta aina on haikeaa lähteä sieltä pois. Ja ilta venyy ja tulee sieltä matkaa. Käyttäisin kulttuuri- ja muita vapaa-ajan palveluita aivan toisella tavalla, jos asuisin Helsingissä.

        Lisäksi pidän isoista kaupungeista ja niitä ei meillä ole kuin yksi eikä sekään kovin suuri.

        Pidän Helsingistä sillä olen siellä nuorempana monia vuosia asunut.
        Aina voi mennä käymään, kulkea, katsella kaupunkia ja sen tarjontaa, sitten taas palata kotiseudulle. Eipä Suomessa Helsingin veroista kaupunkia olekaan, siellä on oma ilmapiirinsä.


      • HermoMenee

        Minä olisin huomattavasti onnellisempi, jos mun yläpuolella ei asuisi virtahepo, joka jatkuvalla tömistelyllään ja teputuksellaan tekee minut hulluksi. Lisäksi tämän huomattavasti ylipainoisen hlön sänky narisee ja poksahtelee aina kun kylkeään kääntää tai nousee sängystä. Eilen ja tänään heräsin poksahtamiseen klo 6, vaikka olen lomalla. En voi edes kuvitella, että uskaltaisin mennä aiheesta huomauttamaan tuolle suohirviölle... Tuommoiset ylipainoiset sotanorsut pitäisi asuttaa vain alimmaisiin kerroksiin krst-talossa tai ok-/rivitaloon tai mielellään metsämökkiin!!!!


      • eppu2
        HermoMenee kirjoitti:

        Minä olisin huomattavasti onnellisempi, jos mun yläpuolella ei asuisi virtahepo, joka jatkuvalla tömistelyllään ja teputuksellaan tekee minut hulluksi. Lisäksi tämän huomattavasti ylipainoisen hlön sänky narisee ja poksahtelee aina kun kylkeään kääntää tai nousee sängystä. Eilen ja tänään heräsin poksahtamiseen klo 6, vaikka olen lomalla. En voi edes kuvitella, että uskaltaisin mennä aiheesta huomauttamaan tuolle suohirviölle... Tuommoiset ylipainoiset sotanorsut pitäisi asuttaa vain alimmaisiin kerroksiin krst-talossa tai ok-/rivitaloon tai mielellään metsämökkiin!!!!

        Säästäisikön tuo taloja, jos joka kerrokselle olisi asukaspainoraja.
        Alhaalla asuisivat painavimmat ja ylhäällä kevyemmät.
        Sehän voisi olla hissillekin hyväksi.


      • ent.siivoojaparka
        HermoMenee kirjoitti:

        Minä olisin huomattavasti onnellisempi, jos mun yläpuolella ei asuisi virtahepo, joka jatkuvalla tömistelyllään ja teputuksellaan tekee minut hulluksi. Lisäksi tämän huomattavasti ylipainoisen hlön sänky narisee ja poksahtelee aina kun kylkeään kääntää tai nousee sängystä. Eilen ja tänään heräsin poksahtamiseen klo 6, vaikka olen lomalla. En voi edes kuvitella, että uskaltaisin mennä aiheesta huomauttamaan tuolle suohirviölle... Tuommoiset ylipainoiset sotanorsut pitäisi asuttaa vain alimmaisiin kerroksiin krst-talossa tai ok-/rivitaloon tai mielellään metsämökkiin!!!!

        Olen pahoillani. En ole ymmärtänyt häiritseväni ihan noin pahasti. Yritän liikkua vähän kevyemmin tai lähteä taas ensi yönäkin yölenkille, että saat nukkua edes vähän aikaa.


      • Viatonsivullinen
        bessie- kirjoitti:

        Kirjoitat tuossa ylempänä, että "Kyllä olen tykännyt näistä maisemista, voihan sitä muualla käydä."
        Voihan helsinkiläinen ajatella samoin omasta 'syntymäpitäjästään' samalla tavalla, minä ainakin ajattelen.
        Tosin valitsin naapurikunnan kun muualta kotiseuduilleni palasin. Täällä oli/on kaikki mikä on todella merkityksellistä minulle, en lopulta tosissani edes harkinnut asunnon ostamista lapsuuden ja nuoruuden kotikulmilta. Silti Helsinki on ja tulee aina olemaan minulle merkityksellinen, siellähän synnyin ja kasvoin, siellä lapsena leikin.

        Tietysti kaipaa jos on syntynyt Helsingissä. Kysymys olikin miksi kaipaa vaikka ei ole tunnesidettä. Helsingissä asumisella olisi vain merkitystä. Siellä_sun_täällä kirjoitti näin. Onko hänellä vain kaupungin kaipuu, pääkaupungin ilmapiiriin, onhan se erilainen tietysti.


    • Joku kaveri takavuosina tokaisi aiheesta että kun taskut on pullollaan fyrkkaa niin sitä asuu vaikka etelänavalla.
      Minä en ole samaa mieltä, koska olen synnynnäinen romantikko. Kotini täytyy täyttää tietyt minimivaatimukset ennen kuin voin todella viihtyä.
      On oltava vähintään kaksi uloskäyntiä. Ikkunat joka ilmansuuntaan. Valoa ja ilmavuutta.
      Pihaa tai kasvullisuutta , omaa multaa vaikka vain lusikkallinen kukkaruukuissa. Maa on oltava läsnä, oli se mikä maa tahansa.
      Vesi saa mielellään näkyä ikkunoista. juosta putkissa, jopa kohista lähistöllä.
      Tulipesä, takka, kamina, grillipaikka, kaakeliuuni....tulentekomahdollisuus sisällä muutenkinkuin vain kynttilöiden sytyttäminen..
      Kaikki luonnolliset elementit ovat kohdallaan ja tunnen itseni harmooniseksi. Asun hyvin, vaikka puitteet ovatkin vaatimattomat.

      • Hyvin otit mukaan kaiken sen mikä minunkin kotiini liittyy ja mistä pidän. Paitsi se ero ettei meillä enää ole ikkunaa pohjoiseen, kun laitettiin kamareista kaksi ikkunaa umpeen.
        Kun luonto näkyy kaikista ikkunoista, ei naapuritaloja, niin vapaasti saa olla ja elää.


      • Paapurix kirjoitti:

        Hyvin otit mukaan kaiken sen mikä minunkin kotiini liittyy ja mistä pidän. Paitsi se ero ettei meillä enää ole ikkunaa pohjoiseen, kun laitettiin kamareista kaksi ikkunaa umpeen.
        Kun luonto näkyy kaikista ikkunoista, ei naapuritaloja, niin vapaasti saa olla ja elää.

        Vaihdoin profiiliini onnellisen olon paikkani, kuvan laituriolohuoneestani.


    • Täällä! On yksi onnellinen.
      Avioeron jälkeen asuin rivarissa ja haaveilin omakotitalosta. Haaveilin, hautasin, haaveilin ja hautasin taas. Sitten, eräänä päivänä exä päätti että hän haluaa oman talon. Ehdotin hänelle yhtä jonka olin bongannut netissä, ja hä pyysi mua makutuomariksi mukaan katsomaan. Se oli yhtä ihana sisältä kun olin kuvitellutkin, yhteensekoitus mun kahdesta lapsuudenkodeista. Exä ei innostunut, joten se siitä sitten.
      Meni puoli vuotta, haaveilin, laskeskelin rahoja ja riuduin. Talo oli jo poistunut netistä, mutta sama auto asusteli pihassa. Menin koputtamaan ovea ja kysyin saanko ostaa talon. Sain. Oman rivarin myynti alkoi just kun asuntomarkkinat hiljeni. Mutta puolen vuoden päästä vihdoin onnisti.
      Tämä on siis rakkaustarina. "Tyytyväinen" ei millään riitää kuvaamaan sitä tunnetta kun kävelen Forsythiani ohi kohti ovea.

    • Viatonsivullinen

      Kaikki asumismuodot olen kokenut, kerrostalo, pari rivaria, omakotitalo.
      Kaikki olen itse ostanut, maksanut, myynyt.
      Nyt uudelleen on oma kerrostaloasunto, niin helppo. Kesät jaksan puurtaa maaseutupaikan hommissa, pihatöissä ja rakennuksien kunnossapito on ollut minun huolena, siinä sitä riittää.

      • Viatonsivullinen

        Meidän, siis tyttären ja minun kakkoskoti maalla on erikoisen
        rauhoittava paikka. Olen miettinyt voisiko siellä olla jokin hyvä
        henki, karma, miksi sitä nyt haluaa sanoa. Talossa on pidetty
        ennen lapsille pyhäkoulua, anoppi piti. Siellä on seinällä ollut ristikoristeita, yksi on vieläkin. Tunnelma on jotenkin seesteinen.


      • eppu2
        Viatonsivullinen kirjoitti:

        Meidän, siis tyttären ja minun kakkoskoti maalla on erikoisen
        rauhoittava paikka. Olen miettinyt voisiko siellä olla jokin hyvä
        henki, karma, miksi sitä nyt haluaa sanoa. Talossa on pidetty
        ennen lapsille pyhäkoulua, anoppi piti. Siellä on seinällä ollut ristikoristeita, yksi on vieläkin. Tunnelma on jotenkin seesteinen.

        Sanotaan, että kaikki elävät olennot jättävät jälkeensä energiajäljen.
        Aistimme sen, luultavasti siksi, että olemme kaikki samasta energiasta lähtöisin.
        Jos ei universumissa olisi supernovia, ei olisi elämänenergiaakaan.


      • ent.siivoojaparka
        eppu2 kirjoitti:

        Sanotaan, että kaikki elävät olennot jättävät jälkeensä energiajäljen.
        Aistimme sen, luultavasti siksi, että olemme kaikki samasta energiasta lähtöisin.
        Jos ei universumissa olisi supernovia, ei olisi elämänenergiaakaan.

        Sanotaan? Missä sanotaan? Kuka sanoo?


      • eppu2
        ent.siivoojaparka kirjoitti:

        Sanotaan? Missä sanotaan? Kuka sanoo?

        Olen kyllä lukenut artikkeleita ja TV:ssäkin on dokumenttiohjelmissa asiaa aprikoitu.
        Myös kirjoista olen lukenut ihmisten kertomuksia siitä, miten esim, joku pyhä paikka on saanut mielen rauhoittumaan ja tunne on ollut seesteinen.
        Vastaavasti, jos jossain on tapahtunut jotain kamaluuksia, herkät ihmiset tuntevat ahdistuvansa ja olo on huono.
        En tapaa pitää rätinkiä siitä, milloin ja mistä olen jotain lukenut tai katsellut.
        Saattaisi googlestakin jotain löytyä, minä vaan en ole kovin innokas googlettaja.


      • ent.siivoojaparka
        eppu2 kirjoitti:

        Olen kyllä lukenut artikkeleita ja TV:ssäkin on dokumenttiohjelmissa asiaa aprikoitu.
        Myös kirjoista olen lukenut ihmisten kertomuksia siitä, miten esim, joku pyhä paikka on saanut mielen rauhoittumaan ja tunne on ollut seesteinen.
        Vastaavasti, jos jossain on tapahtunut jotain kamaluuksia, herkät ihmiset tuntevat ahdistuvansa ja olo on huono.
        En tapaa pitää rätinkiä siitä, milloin ja mistä olen jotain lukenut tai katsellut.
        Saattaisi googlestakin jotain löytyä, minä vaan en ole kovin innokas googlettaja.

        Tuo kaiken yhteinen energia lähinnä kiinnostaa siksi, kun olen ihmetellyt mihin minulta energia häviää aina kesäisin. Sehän johtuu tietty siitä, kun luonto tarvitsee niin paljon enemmän energiaa kuin talvella, niin jostainhan se on pois.
        Heti huomaa, kun menee vain tuohon parvekkeelle, niin on ihan lötkynä. Tuo pelarkuunihan se tarvitsee kukkiakseen minusta energian.


      • ent.siivojaparka
        eppu2 kirjoitti:

        Olen kyllä lukenut artikkeleita ja TV:ssäkin on dokumenttiohjelmissa asiaa aprikoitu.
        Myös kirjoista olen lukenut ihmisten kertomuksia siitä, miten esim, joku pyhä paikka on saanut mielen rauhoittumaan ja tunne on ollut seesteinen.
        Vastaavasti, jos jossain on tapahtunut jotain kamaluuksia, herkät ihmiset tuntevat ahdistuvansa ja olo on huono.
        En tapaa pitää rätinkiä siitä, milloin ja mistä olen jotain lukenut tai katsellut.
        Saattaisi googlestakin jotain löytyä, minä vaan en ole kovin innokas googlettaja.

        Minulla olisi kyllä kerrottavana sinulle sellaisia kummitusjuttuja, ihan itse kokemia, että tukkasi nousisi pystyyn.
        En viitsi täällä, kun minua kai tarpeeksi hulluna pidetään muutenkin.


      • eppu2
        ent.siivojaparka kirjoitti:

        Minulla olisi kyllä kerrottavana sinulle sellaisia kummitusjuttuja, ihan itse kokemia, että tukkasi nousisi pystyyn.
        En viitsi täällä, kun minua kai tarpeeksi hulluna pidetään muutenkin.

        Minä en pienistä hätkähdä.
        Ollet vissiin kuullut puhuttavan energiasyöpöistä.
        Minä ainakin olen huomannut, miten jonkun henkilön pidempi läsnäolo joko virkistää tai uuvuttaa.
        Varsinkin työssäoloaikana huomasi, miten jonkun työkaverin kanssa kaikki sujui kuin tanssi ja jonkun toisen kanssa oli vuoron loputtua ihan uuvuksissa.
        Koivun tuhkassa, varsinkin lapin koivun on paljon hivenaineita.
        Ennen ihmiset saivat niitä luonnostaan, kun leivät paistettiin arinalla, sitä ei tarvitse edes suuria määriä.


      • ent.siivoojaparka
        eppu2 kirjoitti:

        Minä en pienistä hätkähdä.
        Ollet vissiin kuullut puhuttavan energiasyöpöistä.
        Minä ainakin olen huomannut, miten jonkun henkilön pidempi läsnäolo joko virkistää tai uuvuttaa.
        Varsinkin työssäoloaikana huomasi, miten jonkun työkaverin kanssa kaikki sujui kuin tanssi ja jonkun toisen kanssa oli vuoron loputtua ihan uuvuksissa.
        Koivun tuhkassa, varsinkin lapin koivun on paljon hivenaineita.
        Ennen ihmiset saivat niitä luonnostaan, kun leivät paistettiin arinalla, sitä ei tarvitse edes suuria määriä.

        Aurinko! Se on aurinko, mikä imee minusta energian ja luovuttaa sitten kasveille. Ei ihme, että auringossa tapahtuu voimakkaita energiapurkauksia, kun se ahneuttaan imee minusta liikaa energiaa, enemmän kuin tarvitsisi.


    • kesivä

      Minä olen sillälailla hullu, että minulla pitää olla meri kävelymatkan päässä. Täytyy päästä aamuisin sukeltamaan, painaa pää vedenpinnan alle. Pitää päästä syksyisin istumaan rantakallioille ja katsella tyrskyjä, antaa tuulen mennä lävitse. Tämä kodin ulkopuolinen miljöö täydentää pienen kotini lämpöisen rauhan.

    • siilimuori

      Siellä koti missä peti. Palvelut lähellä ja tärkeimmät ihmiset.

    • saariston

      Asun parinsadan metrin päässä merenrannasta. Venelaiturit ja uimaranta siinä sopivasti tarjolla.
      Joskus lähden kävelylle rantatielle ja nautin kiertäessäni lahdenpohjukan ympäri seuraavaan niemeen.

      Välillä istahdan penkille vain olemaan ja miettimään. En näpyttele kännykkää tai aipädejä. Olen vaan.

      Ja kaikki tämä kotimaisessa merenrantakaupungissa. Edullisessa asunnossa ja rauhallisessa ympäristössä. En vaihda :)

      Ottakaa kaikki 60 ihmiset tällaiset ilon pisarat vastaan nautiskellen. Ei se elämä ole lopultakaan niin pitkä enää.

    • Derppiina

      Itse sanoisin maaseudulla, koska siellä koko lapsuutenikin kasvoin. Suomalainen erakko ja rauhaa rakastava luonne tykkää.

    • Onnellisuutta24h

      Laulun sanoin
      Olen onnellinen kun näen vaan taivaan sinen
      olen onnellinen kun nään vain taivaan sinen

      Siinä ja heti, omilla jaloilla seisten, pää takakenossa, lippa pois silmiltä.

    • sota-ajan-sekundaa

      Omassa velattomassa omistusasunnossa hiljasella alueella jossa on sivistyneet tavalliset rehelliset ihmiset,
      se on onnelinen asumismuotoni ja toteutunu,
      josta joskus lapsena unelmoin, omasta tulevasta turvallisesta elämästä,

      kaikille tiedoksi,
      uskokaa hyvään , uskokaa luojaan kaikkivaltiaaseen,
      luojamme antaa meille kaiken mitä ikinä me maanpäällä tarvitsemme,
      luoja pitää meistä ikuisesti huolen hamaan hautaan asti.

      • Vffvf

        Tuon uskon laittaminen kaikkeen mahdolliseen on typerää. Ei Luoja mitään asuntoa sinulle ole antanut, eikä Luoja tuo mitään menestystä tuo. Ja todellisuudessahan suurin osa rahallisesti menestyneimmistä ovat ateisteja. Ylipäätään Raamattu on kaiken maallisen mammonan ja omaisuuden haalimista vastaan, joten miksi Luoja niitä sinulle hankkisi? Pikemminkin Raamattu kehoittaa luopumaan kaikesta omaisuudesta ja asunto on omaisuutta muiden joukossa.

        Ja muutenkin, asunto on pelkkä paikka missä voi nukkua. Mitään muuta se ei ole, eikä asunnolla ole mitään tekemistä onnellisuuden kanssa, kuten ei millään muullakaan tavaralla. Ihminen voi olla onnellinen asuessaan köyhänä 10 neliön asunnossa tai onneton asuessaan 1000 neliön kartanossa.


      • Vffvf

        Ylipäätään jo viestisi alun perusteella et ole kunnon uskovainen. Ensinnäkin, viestisi huokuu ylpeyttä, mikä pidetään Raamatussa todella pahana syntinä. Lisäksi kehut omaa asumismuotoa ja pidät oman seutusi asujia jotenkin ylempänä kansana. Todellinen kristitty pitäisi kaikkia ihmisiä saman arvoisina täysin riippumatta tuloista, koulutuksesta tai muista vioista, kuten alkoholismista. Ihmisen ei tule koskaan nostaa itseään muiden ihmisten yläpuolelle, tämä on Raamatun perimmäinen sanoma. Joten olet pelkkä valekristitty.


    • totuusonihanmuualla

      Ykstyiskohtiin rakastuneiden harhoja.

    • Onkoisojaasioitakesken

      Töllössä analisoidaan nyt sitä mitä Serbiasdsa on tapahtunut ja Ukrainassa ei.

    • Puoliksionnekas

      Olen oikein onnellinen siitä, että asun maalla, pidän itseäni etuoikeutettuna. Tulen vielä onnellisemmaksi, jos täksi kesäksi suunniteltu talon ulkomaalaus tulee tehdyksi ja sen päälle vähän muutakin remppaa.

      Mutta viitaten "onkoisoja-asioitakesken" -kommenttiin, tunnen suurta ristiriitaa siitä, että meikäläisellä / -illä on asiat niin hyvin että voi kohentaa kotia ja asumusta, mutta kaikilla ei ole kotia yms. normaalin elämisen edellytyksiä lainkaan.

      • eppu2

        Minä asun suurinpiirtein puolivuotta maalla ja toisen puolen pikkukaupungissa, tunnen elämäni onnelliseksi kaikilla siihen kuuluvilla olemassaolevilla elementeillä.


      • Himmennettyonni

        Yritin tarkoittaa kommentillani, että vaikka olenkin onnellisessa asemassa ja tyytyväinen elämän olosuhteisiin, niin se tunne himmenee kun katselee vaikka uutisia ja ajattelee niitten ihmisten ahdinkoa, joitten pitää lähteä karkuun kodistaan ja maastaan. Vai ovatko ne mielestäsi niin kaukaisia asioita että ei tarvitse ajatella eikä välittää?


    • Omatupaomalupa

      Minun kotini on kaunis. Pieni ja viihtyisä, se toi onnen koska antoi rauhan, pakotien tukahduttavasta parisuhteesta. Kaikki mitä täällä on, on minun omaani. Minä päätän kuinka toimitaan, en tarvitse enää lupaa eikä ilmapiiri kurista enää hiljaa hengiltä. Joten siitä tuli avain sisäiseen rauhaan ja onneen :)

    • SisutamallaKaunista

      Sisutamalla saa kaunista. Olen joskus nähnyt sellaista, mutta en uskalla itse.

    • guiio

      Ihan melkein sama missä asuu kunhan on itse onnellinen. eli henkinen juttu. Onnellinen asuminen tulee mm, onnellisesta parisuhteesta. Negatiiviset ihmiset ovat harvemmin onnellisia. Todennäköisesti uskovaiset ovat keskimäärin onnellisempia. Sekin on henkinen juttu.

    • Casinonranta

      Laruun haluan, niin paljon sitä paikkaa rakastan, vaikka tiedän, että rahat ei riitä asunnon ostoon. Onneksi saan vietää muutaman päivän vuodessa siellä ja kävellä maailman kauniinpia ulkoilureittejä pitkin.

    • Psykoterapeutitar

      Aloitukseen viitaten ilmeisesti esi-isämme osasivat sitten valita meille "onnellisen" asuinpaikan, jossa saa olla yksin, kaukana kaikesta ja pimeässä. Ei ollut huono valinta, kun olo on meille sopivan onnellinen tässä meidän maassamme. Tuntuu hyvältä noin yleisesti! Jatketaan me tästä!

      • Minä kyllä luulen että tää sopisi jatkoksi tuohon "Muokkaako ympäristö ihmistä" ketjuun. Olemme tällaisia sen takia että olemme metsässä kasvaneita. Kaupungeissakin hakeudumme metsän lähelle. Pahinta mitä tiedämme ovat toisten ihmisten äänet, hajut, kosketus, näköhavainnot liian läheltä.


    • Kysymyksen tulisi kai kuulua "millaista on onnellinen asuminen (eläminen)"?

    • Pirrepäs

      Kesäisin maalla ja talvella kerrostalossa, mutta saisi se järvikin näkyä tai merikin, mutku nyt ei ole horisontissa mitään sen näköistä, vai muuttaisinko saari mökkiin mörköilemään, oisinkohan s i t t en onnellinen..hmmm.

      • henrjii

        Rauhallisella paikalla, järven rannalla, lähellä kaupungin keskustaa


      • Pirrepäs
        henrjii kirjoitti:

        Rauhallisella paikalla, järven rannalla, lähellä kaupungin keskustaa

        Tässä kaupungissa se olisi mahdollista, jos nääs olisi täällä ommoo ranttoo


    • roletaari

      Eiköhän tuo vaihtele henkilöittäin? Useimmat lienevät tähän mennessä löytäneet haluamansa paikan jossa asumisen onnellisuus riippuu muista tekijöistä.

      Oma, sijaintiin perustuva "onnellisuus" lepää kolmessa paikassa. Yksi loma-asunto Etelä-Savolaisen kaupungin keskustan rannassa sijaitsevan kerrostalon kaksiossa.
      Toinen on vastaavan tyyppisen, espanjalaisen, keskikokoisen ( 110000 as. ) kaupungin keskustassa ja rannassa sijaitsevan kerrostalon ylimmän kerroksen kolmio.
      Pääosoite on kaakon kulman pienen kaupungin keskustan kerrostalon ylimmän kerroksen kolmio. Rantaan matkaa puolisen kilometriä. Vesi ei näy.

      Pysyy paremmin tyytyväisenä kun ei havittele kummempaa.
      Vaimo, sosiaaliset suhteet ja lapset perheineen täydentävät kuvion.

    • att2

      Suomessa kaikkien tutkimuksien mukaan kansa on onnellisin kaikista siis Suomi.


      Kuitenkin ajassa kulunut yli 45 vuotta Suomesta, tiedän kansa on onnellinen oli rahaa tai ei.
      Tiedän kuitenkin en olisi saanut sitä onnea mitä minulla on tänään vaikka olen leski, häntä muistan ja hautaa joka viikko, sillä minä ja hän loimme onnen ajalla 38 vuotta josta kaksi lasta ja he voivat hyvin myös 5 lapsenlasta, heilläkin omat talot---hyvät tulot.

      Onni ei ole rahasta kiinni kuiten helpotus muistaen köyhyyttä.

      Med vänlig hälsning.

      • att2

        Mitä tulee aurinkoon hyvä mutta ei liian kuumaa en ota auringoa kerran syövän saaneena tiedän, myös liian kuuma ei ole hyvä ex tänään 33 varjossa ei hyvä jäädytys koneilla toimii mutta ei kaikkialla.

        Suomi on hyvä maa----mutta en palaa koskaan, kuuntelen musiikkia ja usein itken kun olen yksin tänään en ole yksin on oma lääkäri kotona kauniissa puutarhassa.


    • Korppis1

      On sillä väliä missä olet onnellinen. Tänään taas kerran olen ollut onnellinen. Niemelläni oli iloisia ja onnellisia ihmisiä. Rakkain serkku isän puolelta miehensä kanssa, rakkaimmat serkut äitini puolelta, miniä, pojat, miniän vanhemmat ja Petze.
      On ihanaa vanheta, antakaa rakkailleni tilaisuus olla kanssani onnellisia vaikka yhden päivän vuodessa, se työ mitä juhlien järjestäminen vaatii antaa onnellisuutta tuhansin verroin takaisin ja jaksan elää niillä muitoilla pitkälle eteenpäin.. Päivän saldo sata sydäntä

      • ent.siivoojaparka

        Miten ikävää, että sinun piti vanheta juuri syntymäpäivänäsi, mutta onnittelut siltikin!


      • Korppis1
        ent.siivoojaparka kirjoitti:

        Miten ikävää, että sinun piti vanheta juuri syntymäpäivänäsi, mutta onnittelut siltikin!

        Onneksi se ei näy, säälihän se olisi laittaa jälkipolvea kompensoimaan ikääni .


      • Onnitteluni minultakin ja ei surra vanhentumista silloin, kun aika on juhlia. Voin mielessäni kuvitella teidän juhlaa siellä ihanalla rantalaiturillasi, jonka olet kalustanut kirjoitustesi mukaa todella sieväksi.

        Minulle tuli mieleeni 50v päiväni, kun ystäväni(porukka) saapui luokseni 400 km päästä, tuoden 50 tulipunaista ruusua, mutta 60 v päiväni oli surullinen, sillä sain juuri kuolleelta veljeltäni kotiseutumme viirin, jonka hän oli ostanut siis ennen kuolemaansa.

        Mieheni juhlista on myös mukavia muistoja.


      • eppu2

        Onnittelut täältäkin korppikselle.


    • att2
      • Korppis1

        jag vill dansa med dej ...


      • Korppis1 kirjoitti:

        jag vill dansa med dej ...

        Harvoin avaan noita linkkejä, mutta todella hieno kappale sinne rantalaiturille.

        Tuli mieleeni eräs Juhannus, kun menimme maalle ja meillä oli seurueessa haitarinsoittaja. Voi sitä kesäistä päivää ja iltaa! Ja, voi niitä aikoja, kun olin nuori ja kesälomat vietimme aina rannalla tai lähi saarissa?

        Nyt on vain porukka vanhentunut, joten "synttäreillä" tavataan. Ei mitään saariretkiä, eikä illanistujaisia rannalla yhdessä. Onneksi on muisteluita tallella.


      • Kristiina23 kirjoitti:

        Harvoin avaan noita linkkejä, mutta todella hieno kappale sinne rantalaiturille.

        Tuli mieleeni eräs Juhannus, kun menimme maalle ja meillä oli seurueessa haitarinsoittaja. Voi sitä kesäistä päivää ja iltaa! Ja, voi niitä aikoja, kun olin nuori ja kesälomat vietimme aina rannalla tai lähi saarissa?

        Nyt on vain porukka vanhentunut, joten "synttäreillä" tavataan. Ei mitään saariretkiä, eikä illanistujaisia rannalla yhdessä. Onneksi on muisteluita tallella.

        Eilaen oli aivan uskomattoman kaunis päivä, Juhlani alkoi kello 13.00 ja viimeiset vieraat lähtivät kello 20.45. Nuoriso lähti kirkolle, jossa oli musiikkitapahtumia ja me Petzen kanssa katsoimme vielä Helrcule Poirotin.

        On mitä muistella. Olen pitänyt perinteenä kutsua sukua koolle 3/7. Ikävä vain, että omat sisarukseni eivät enää vieraile saati soittele, mutta liekö ikä ja ehkäpä sairaudet viemässä sisaruksiamme etäälle toisistaan.

        Olihan toki vieraitteni joukossa yksi jo tästä todellisuudesta erkaneva vieras, kun tajusin se sai minut hieman surulliseksi, mutta olin onnellinen, että hän jaksoi osallistua juhliini ja silmin nähden nautti juhlastani.

        Emme tiedä päiviämme, joten päätimme jatkaa yhteisiä tapaamisiamme. Sain kuulla, että suvussamme on verisuonisairauksia, serkkutyttöni oli juuri toipumassa keuhkoveritulpasta joten pitänee ottaa vakavasti omat korkeat veriarvoni. Päätimme pitää nettikontakteja ja etsiä verta ohentavia elämänohjeita.

        Eläkkeelä oleva serkkupoikani lupasi tulla moottorisahoineen (jahka iso koivuni kaadetaan sähköyhtiön toimesta) puunpätkimistalkoihin.


      • henrjii

        Onnea vaan ja hyvä että juhlat meni putkeen. Toisaalta näitä kännisten puunpienimislupausia en ottaisi vakavasti


      • korppis1
        henrjii kirjoitti:

        Onnea vaan ja hyvä että juhlat meni putkeen. Toisaalta näitä kännisten puunpienimislupausia en ottaisi vakavasti

        Viinaa ei juotu, autolla puunkaataja kotiin lähti. Uskovainen mies.


      • henrjii

        Ostaan sitä siellä kainuussakin valehdella, että turha on syyttää Savolaisia


      • korppis1
        henrjii kirjoitti:

        Ostaan sitä siellä kainuussakin valehdella, että turha on syyttää Savolaisia

        Osataan, mutta nyt ei. 12-vierasta ja 1-pullo punkkua ja 1- pullo valkkista.


      • henrjii

        mua aina epäillyttää nuo uskovaiset miehet jotka ovat puolisokeita asuvat saaressa ja ajavat autoa


      • henrjii kirjoitti:

        mua aina epäillyttää nuo uskovaiset miehet jotka ovat puolisokeita asuvat saaressa ja ajavat autoa

        Iltaa@ Henrij
        1. Mökkini on viisikilometriä kaupungin keskustasta.
        2. Mökkini ei ole saaressa, vaan pihaan pääsee autolla.
        3. Suvussani on ihmisiä joista osa on uskovaisia.
        4. Serkkuni olisi ottanut mielellään lasin viiniä, mutta antoi vaimonsa ottaa, oli itse kuskina.

        Miksi juhlat pitäisi pitata kännissä orveltämällä, onko se sinun kokemuksesti kesäjuhlista?


    • voitaivastaulapäätä

      Slummialueella ei ole mukavaa asua
      - kyylärit tekevät jatkuvasti tuhoa
      - narkkien vakiovitsi on ett' kaikki tiedämme että sulla on rahaa pankissa ja jos uskossa oot , kaikki pitää jakaa, mitään omaa ei saa olla
      - hahattavat kilpaa keskenään, miksi talos on kylmä kuin hevostalli - viimeisin oivallus mikä estää öljypolttimon käynnistämisen - on että mukaansa lähteneet ovat eteisen sähkötaulusta niin sulakkeita kuin nimikylttejäkin mihin virtapiirit talossa kulkevat - ei ole pannuhuoneen kohdalla mitään. Tiedän olevani paikkakunnalla sangen vihattu ja halveksittu ihminen
      - vajakiksi luokiteltu - ihmisiä ei häiritse yksisilmäisyyteni, vaan jokin muu mammonaan ja maailman turhaan koreuteen liittyvä seikka - talon soittimien ja auton lahjoittamista hyväntekeväisyyteen oltiin jo vaatimassa silmän puhkaisun ja ryöstön jälkeisen päivän aamuna. Pianon pimputtaminenkin samoin kuin näkövammaisena kutominen ja lukeminenkin on rikos ihmisyyttä ja yhteiskuntaa kohtaan.Kuulemma.

    • maremamma

      Onnellista olisi asua niin lähellä lapsiaan,että tapaisi heitä usein.

    • esm-mene-porttugaliin

      alotukseen,
      onnellista on aina ollu lomareissut etelän lämpöön,
      milloin minnekki kanarialle tai jonnekki missä ilmasto on kuin linnunmaitoa,
      -- aina saa mennä valmiiseen ruokapöytään, huoneet siivotaan, itse voi vain suunitella reissuja lähiympäristöön ja löhöillä auringossa,
      uida ja olla vain hyvässä seurassa,

    • Onnellisuus ja asuminen, enpä ole kovin ronkeli ollut, enemmän on ollut kiinni kenen kanssa asuu kuin missä asuu.
      Onnellinen olin kun nuoruudessani ahtaasti kolhoosissa Unioninkadulla Helsingissä eleltiin tai sitä ennen kaikenmoisissa alivuokralais- ja kimppakämpissä opiskeluaikana, silloin onnellisuus oli jotain muuta kuin ne nurkat ja tapetit.
      Sitten tuli elämänjakso kun metsien ja kuusikoiden keskellä lähellä rantoja elettiin, onnellisin olin silloin ja elämä parasta. Eikä ollut silloinkaan tapeteista tai porraspäistä onni kiinni.
      Nyt on tapetit ja porraspäät, lääniä ja maisemaa melkein kaupungissa ja kaikki kohillaan elämä niin hiivatinmoisen seesteistä harmoniaa melkein hurmioharmoniaa. Raavi siitä sitten onnellisuus joka päivä.

    • MonastiMuuttanut

      Lapsuus Helsingissä lähellä maalaiskunnan rajaa omakotitalossa, onnellista aikaa.
      Nuorena aikuisena-keski-ikäisenä Helsingissä Hakaniemessä viihdyin hyvin.
      Viisikymppisenä eron jälkeen Itä-Helsingin lähiössä, kamala paikka.
      Nyt jo kohta kymmenen vuotta maaseudulla pienessä kunnassa kirkonkylällä mummon mökissä, parempaa ei voisi toivoa.

    • Psykoterapeutitar

      Onko onnellista asua vaikka steissillä, jos lainan lyhentäminen käy mahdottomaksi pienentyneiden tulojen takia? On valoa ja lämpöä ja paljon ihmisiä kotonani kylässä. Koskaan ei voi tietää!

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ei sua enään tunnista

      Kun olet vanhentunut ja lihonut.
      Ikävä
      69
      3034
    2. Huomenet naiselle

      Harmittaa ettei ehkä nähdä enää koskaan. Näillä mennään sitten.
      Ikävä
      43
      2963
    3. Oletko pitkävihainen ja onko sinulla " huono muisti muisti "?

      Mitä asioita et unohda tai anna anteeksi ? Mitä asioita voit " unohtaa" tai unohtaa? Vastaa koskien kaivattuasi tai yle
      Ikävä
      50
      2302
    4. Kokoomus haluaa leikata vielä lisää sosiaaliturvasta

      Kokoomuksen Sanni-Granhn Laasonen pyytänyt KELA:aa selvittämään mistä leikataan vähäosaisilta vielä lisää sosiaaliturvas
      Maailman menoa
      340
      1966
    5. Mitä tapahtuu

      Syksyllä?
      Ikävä
      140
      1739
    6. Kaikesta muusta

      Mulla on hyvä fiilis. Mä selviän tästä ja sit musta tulee parempi ihminenkin. Ainut, mitä mun pitää nyt välttää on se ko
      Ikävä
      16
      1565
    7. Ikävöin sua

      Sä vaan pyörit mun mielessä, en saa sua unohdettua. Tilanteesta tekee vaikean sen kun molemmat ollaan varattuja ja tilan
      Ikävä
      7
      1368
    8. Neljä kuukautta vankeutta, kenelle?

      Kuka tuomittiin ehdottomaan neljän kuukauden vankeustuomioon ja korvauksiin?
      Suomussalmi
      10
      1227
    9. Olet huippunainen

      Ja onneksi tiedät sen itsekin.
      Ikävä
      42
      1146
    10. Oho! Esko Eerikäinen joutuu palaamaan "kalakukkokaupunkiin" - Tämä syy ei jätä kylmäksi!

      Esko Eerikäinen on kyllä monessa mukana ja uskaltaa heittäytyä. Hatun nosto siitä! Eerikäinen palasi “kalakukkokaupunkii
      Kotimaiset julkkisjuorut
      66
      1106
    Aihe