Tätä palstaa lukiessani olen törmännyt monenlaisiin parisuhteen ongelmiin ja vaatimuksiin millainen kumppanin täytyy olla. Myös niihin joissa pohditaan ollakko yhdessä vai eikö ja jaksaako yrittää yms. Ajattelin nyt yrittää antaa neuvoja jotka olen itse havainnut toimivaksi eri tilanteissa. En tuomitse jos joku pitää näitä huuhaana tai on itse kokeillut, mutta ei toiminut. En mene väittämään, että nämä toimivat aina ja kaikissa tapauksissa. Nämä ovat kuitenkin sellaisia jotka useimmilla ihmisillä on toiminut joita olen neuvonut ja osa on ihan perusasioita. Sanon myös suoraan etten ole mikään psykologi tai edes parisuhdeterapeutti vaan ainoastaan elämä ja kokemus erilaisissa suhteissa on nämä asiat minulle opettanut. Kysymyksiä saa esittää ja vastaan niihin sitä mukaa, kuin töiltäni ja muilta asioiltani kerkiän. Nyt annan kuitenkin vinkkejä muutamiin asioihin liittyen. Nämä pätevät niin miehiin sekä naisiin, yhdessä oleviin, kuin yhteen paluuta harkitseviinkin.
1. Kuunnelkaa mitä asiaa toisella on ja siis ihan oikeasti kuunnelkaa niin, että myös muistatte mitä toinen on sanonut ja katsekontaktikin on tärkeä. Se lisää sitä kuvaa, että tosissanne kuuntelette toista eikä esimerkiksi se sanomalehti kädessänne ole toista tärkeämpi. Kaikki ihmiset haluavat, että heitä kuunnellaan ja tämä pätee jokaisessa ihmissuhteessa. Varsinkin suhteessa jos toinen osapuoli tuntee ettei hän tule kuulluksi niin hän tuntee ettei kumppani arvosta häntä, pidä hänen mielipidettään tärkeänä eikä kumppania kiinnosta mitä hänen elämässään tapahtuu tai miltä hänestä mikäkin asia tuntuu oli ne sitten hyviä tai huonoja asioita.
2. Muistakaa läheisyys. Läheisyyttä on esimerkiksi käsikädessä käveleminen puistossa, television katselu yhdessä, viikonlopun leffan valkkaaminen yhdessä, yhdessä keskusteleminen asioista ja tulevaisuuden suunnitelmista ja päivän kuulumisista kuten vaikka miten meni töissä, lasten kanssa leikkiminen yhdessä, jonkin pelin pelaaminen yhdessä, kun nukutaan toisen kainalossa yms.
3. Muistakaa puhua. Kipeistäkin asioista kannattaa puhua vaikka ei välttämättä uskaltaisi ja rehellisyys ja avoimuus on tärkeitä asioita. Jos ette uskalla puhua niin kirjoittakaa vaikka asiat paperille ja ojentakaa se toiselle luettavaksi, mutta älkää lähtekö silloin mihinkään karkuun ellei kyseessä ole väkivaltainen kumppani (jolloin ei ole kyllä järkevää olla kyseisen ihmisen kanssa) vaan odottakaa kunnes toinen on lukenut ja puhukaa sitten. Jos te ette ota asioita esille niin toinen ottaa ne ennenpitkää. Puhumattomat asiat jää usein kaihertamaan toista ja sitten ollaan siinä pisteessä, että niitä vaan kasaantuu ja ennenpitkää ne kaikki tulevat ulos yhdessä isossa riidassa ja koko suhde voi kaatua siihen vaikka mitään muuta ongelmaa ei olisi.
4. Muistakaa antaa itsestänne rehellinen kuva toiselle silloinkin kun etsitte suhdetta. Jos se josta olette kiinnostuneita ei hyväksy teitä sellaisena, kuin te olette nyt niin ei hän teitä hyväksy sellaisena jatkossakaan.
5. Riidassa ei tarvitse aina olla ''voittaja''. Vaikka tietäisit olevasi oikeassa ja toisen olevan väärässä niin onko järkevää riskeerata koko suhde jonkin pikkuasian takia jotta voit todistaa olevasi oikeassa? Hyvä ihminen jousta vähän ja anna asian olla jos se ei ole mitenkään tärkeä. Vaikka kyseessä olisi isompikin asia niin riidan aikana ei ole järkevää yrittää todistella toiselle mitään. Kummankin sisällä kuohuu ja kumpikin voi sanoa jotain harkitsematonta joten järkevämpää on vaikka lähteä pois tilanteesta, antaa toisen rauhoittua ja sitten kun toinen on rauhoittunut niin jutella asia rauhallisesti läpi.
6. Yrittäkää asettua toisen asemaan. Miettikää miksi toisesta tuntuu siltä, kuin hänestä tuntuu. Otetaan esimerkki: Paula yrittää puhua Matille häntä vaivaavista asioista ja Matti katselee samalla televisiota ja vastailee monotonisesti ''joo'', ''okei'' jne. Paula kysyy kuunteleeko Matti ja Matti vastaa ''mitä? Sori katsoin tätä yhtä ohjelmaa enkä kuullut. Voitko toistaa?''. Paula toistaa mitä asiaa hänellä oli, mutta hänestä silti tuntuu sillä hetkellä, että Matille tärkeämpää oli televisio-ohjelma, kuin kuunnella Paulaa. Tämä jos toistuu liian usein on tuloksena riitoja ja Paula kokee ettei Matti kuuntele häntä lainkaan. Nyt Matti voi miettiä mielessään, että entä jos Paula tekisi saman hänelle niin tuntuisiko Matista siltä, että Paula kuuntelisi häntä?
7. Antakaa toiselle aikaa rauhoittua älkääkä menkö niin sanotusti sohimaan ampiaispesää.
8. Jos epäilette parisuhteenne toimivuutta tai onko järkevää palata yhteen niin kirjoittakaa lista mikä suhteessa ollut hyvää, mikä huonoa, mitä yhteistä teillä on ja mitä eroavaisuuksia, vastaavatko tulevaisuuden toiveenne toisiaan yms. Ja eronneille jotka haluavat yhteen toisen kanssa niin miettikää mistä ero johtui ja onko se ratkaistavissa mielestänne ja onko toinen sen kaiken vaivan arvoinen.
1. Kuunnelkaa mitä asiaa toisella on ja siis ihan oikeasti kuunnelkaa niin, että myös muistatte mitä toinen on sanonut ja katsekontaktikin on tärkeä. Se lisää sitä kuvaa, että tosissanne kuuntelette toista eikä esimerkiksi se sanomalehti kädessänne ole toista tärkeämpi. Kaikki ihmiset haluavat, että heitä kuunnellaan ja tämä pätee jokaisessa ihmissuhteessa. Varsinkin suhteessa jos toinen osapuoli tuntee ettei hän tule kuulluksi niin hän tuntee ettei kumppani arvosta häntä, pidä hänen mielipidettään tärkeänä eikä kumppania kiinnosta mitä hänen elämässään tapahtuu tai miltä hänestä mikäkin asia tuntuu oli ne sitten hyviä tai huonoja asioita.
2. Muistakaa läheisyys. Läheisyyttä on esimerkiksi käsikädessä käveleminen puistossa, television katselu yhdessä, viikonlopun leffan valkkaaminen yhdessä, yhdessä keskusteleminen asioista ja tulevaisuuden suunnitelmista ja päivän kuulumisista kuten vaikka miten meni töissä, lasten kanssa leikkiminen yhdessä, jonkin pelin pelaaminen yhdessä, kun nukutaan toisen kainalossa yms.
3. Muistakaa puhua. Kipeistäkin asioista kannattaa puhua vaikka ei välttämättä uskaltaisi ja rehellisyys ja avoimuus on tärkeitä asioita. Jos ette uskalla puhua niin kirjoittakaa vaikka asiat paperille ja ojentakaa se toiselle luettavaksi, mutta älkää lähtekö silloin mihinkään karkuun ellei kyseessä ole väkivaltainen kumppani (jolloin ei ole kyllä järkevää olla kyseisen ihmisen kanssa) vaan odottakaa kunnes toinen on lukenut ja puhukaa sitten. Jos te ette ota asioita esille niin toinen ottaa ne ennenpitkää. Puhumattomat asiat jää usein kaihertamaan toista ja sitten ollaan siinä pisteessä, että niitä vaan kasaantuu ja ennenpitkää ne kaikki tulevat ulos yhdessä isossa riidassa ja koko suhde voi kaatua siihen vaikka mitään muuta ongelmaa ei olisi.
4. Muistakaa antaa itsestänne rehellinen kuva toiselle silloinkin kun etsitte suhdetta. Jos se josta olette kiinnostuneita ei hyväksy teitä sellaisena, kuin te olette nyt niin ei hän teitä hyväksy sellaisena jatkossakaan.
5. Riidassa ei tarvitse aina olla ''voittaja''. Vaikka tietäisit olevasi oikeassa ja toisen olevan väärässä niin onko järkevää riskeerata koko suhde jonkin pikkuasian takia jotta voit todistaa olevasi oikeassa? Hyvä ihminen jousta vähän ja anna asian olla jos se ei ole mitenkään tärkeä. Vaikka kyseessä olisi isompikin asia niin riidan aikana ei ole järkevää yrittää todistella toiselle mitään. Kummankin sisällä kuohuu ja kumpikin voi sanoa jotain harkitsematonta joten järkevämpää on vaikka lähteä pois tilanteesta, antaa toisen rauhoittua ja sitten kun toinen on rauhoittunut niin jutella asia rauhallisesti läpi.
6. Yrittäkää asettua toisen asemaan. Miettikää miksi toisesta tuntuu siltä, kuin hänestä tuntuu. Otetaan esimerkki: Paula yrittää puhua Matille häntä vaivaavista asioista ja Matti katselee samalla televisiota ja vastailee monotonisesti ''joo'', ''okei'' jne. Paula kysyy kuunteleeko Matti ja Matti vastaa ''mitä? Sori katsoin tätä yhtä ohjelmaa enkä kuullut. Voitko toistaa?''. Paula toistaa mitä asiaa hänellä oli, mutta hänestä silti tuntuu sillä hetkellä, että Matille tärkeämpää oli televisio-ohjelma, kuin kuunnella Paulaa. Tämä jos toistuu liian usein on tuloksena riitoja ja Paula kokee ettei Matti kuuntele häntä lainkaan. Nyt Matti voi miettiä mielessään, että entä jos Paula tekisi saman hänelle niin tuntuisiko Matista siltä, että Paula kuuntelisi häntä?
7. Antakaa toiselle aikaa rauhoittua älkääkä menkö niin sanotusti sohimaan ampiaispesää.
8. Jos epäilette parisuhteenne toimivuutta tai onko järkevää palata yhteen niin kirjoittakaa lista mikä suhteessa ollut hyvää, mikä huonoa, mitä yhteistä teillä on ja mitä eroavaisuuksia, vastaavatko tulevaisuuden toiveenne toisiaan yms. Ja eronneille jotka haluavat yhteen toisen kanssa niin miettikää mistä ero johtui ja onko se ratkaistavissa mielestänne ja onko toinen sen kaiken vaivan arvoinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Jokainen ihminen luulee olevansa asiantuntija miten iskeä nainen tai mies. ¨Yksi nainen just kertoi tällä palstalla kuinka mies määrillyt sitä jo 15 vuotta. Sellasia miehiä naiset haluaa koska nainen on niin avuton sanomaan vastaan eikä uskalla erota niin on pakkko olla narsistin vaimona.
Taas typeriä yleistyksiä. Taitaa haiskahtaa Sinkku-palstan jargonille. Terveisiä vaan sinne luusereille.
Eihän tässä ollut iskemisestä kyse?
Minä vähän ylikuumenen riidoista ja menen lukkoon, eli toisin sanoen riitelyn aikana junnaan paikallani asioiden kanssa, hoen samoja "syytöksiä" ja mikään ei etene. Lisäksi ajatukseni usein harhailee, jos tulen keskeytetyksi ennen kuin olen saanut asiani perin pohjin sanottua -> en siis saa kerralla sylkäistyä ulos kaikkea, mikä mieltä painaa.
Siksipä kerran menin rauhoittumaan muualle ja kirjoitin - siitä suurimmasta tunteenpuuskastani laannuttuani - kirjeen ja lähetin sen postissa puolisolleni. Siinä postipäivien aikana nyt ainakin kuvittelisi mielialojen tasoittuneen riittävästi, jotta asioista voidaan keskustella sivistyneesti. Lisäksi hänellä oli aikaa miettiä, mitä yritän sanoa, kun "annoin" hänen lukea kirjeen kaikessa rauhassa (olin siis töissä, eli varsinaisesti ei ollut kyse "annan sinun lukea!" -teosta joo).
Isoja ongelmia selvisi puolin ja toisin. Hän ymmärsi, mitä ajan takaa, sillä paperilla ajatukseni pysyi kasassa. Hän sai omat ajatuksensa koottua. Pystyimme keskustelemaan ja kaikki oli sitten hyvin, itse asiassa paremmin kuin ennen tätä valitettavaa riitaa. Nykyään kinaamme pikkuasioista, mutta yritämme saada ne setvittyä asiallisesti tai toinen menee ulos rauhoittumaan ja keskustelu jatkuu sitten. Nämä eivät ole onneksi olleet kovin isoja juttuja enää. :)
Listassa oli paljon hyviä pointteja...
Ai niin, sitä kirjeen kirjoittamistahan voi kokeilla myös itseleen! Kirjoittaa ikään kuin sille toiselle, muttei koskaan anna sitä sille, vaan parin päivän päästä lukeekin sen itse. Jotkut asiat alkavat tuntua aika hölmöiltä ja mitään sanomattomilta, vaikka ne olivat kirjoitushetkellä olevinaan maailmanluokanongelmia...
Hyvä! Juuri tämän sorttisia keinoja voi käyttää. Eräs toinenkin asia selittää miksi toisille kirje sopii paremmin tunteiden ja asioiden kertomiseen, kuin keskustelu. Vastaus on simppeli: toiset ymmärtävät asioita paremmin kuulemalla, toiset näkemällä/lukemalla ja toiset kirjoittamalla.
Tuo samanlainen jumittaminen riitatilanteissa, menen usein niin tunteelliseksi, että järki ja sanottava helposti unohtuu. Tuota kirjoittamista voisin kokeilla.
Sama täällä! Tunteilen itseni kyyneliin ja sillä tasolla kun on, niin siinähän sitä vasta järkevää keskustelua syntyykin....... Voisi kokeilla joko kirjoittamista (ainakin "itselle") ja vähintään rauhoittumista. :D Riidat ei ole isoja, mutta itken jo pienestäkin - vaikka olisin itse koko sopan aiheuttanut. Myös tuota aloituksen "riidassa ei tarvitse olla voittaja" olisi hyvä soveltaa käytäntöön.
Ihan hyviä ohjeita kerrottuna noin maallikoksi. Mielestäni kohta 5. oli ehkä tärkein. Jos haluaa vain voittaa riidan/väittelyn pakonomaisesti niin se ei lopu koskaan.
Kohta 6. sen sijaan on aika utopiaa.. kaikki ihmiset eivät vain ole empaattisia eikä se ole heidän itsensä syy. Itse olen empaattinen. Mutta jos ei oikeasti kykene asettumaan toisen ihoon niin.. sitten tuo ohje ei vaan toimi.
Kohta 6 tosiaan vaatii sen, että toinen on kykenevä empatiaan. Sen takia sanoin, että ''yrittäkää'', koska vaikka se ei onnistuisi niin voi yrittää. Kaikki eivät välttämättä onnistu edes heti vaan vaativat aikaa ymmärtääkseen toista. Otin esimerkin omasta tuttavapiiristäni jossa tämänkaltainen tilanne tapahtui. ''Matti'' ei millään meinannut kyetä ymmärtämään mikä ''Paulalla'' oli niin tein erään tempun: olin aika paljon ''Matin'' kanssa tekemisissä ja jätin usein kuuntelematta mitä ''Matti'' sanoi ja tein juuri kuten ei pitäisi eli ''Ai? Mitä sanoit? Sori en kuullut kun katselin tuota kahvilan telkkaria''. Tämän sorttisia juttuja toistelin aina välillä kun tapasimme ja ''Matti'' sitten kerran hermostui minuun lopulta asian suhteen kun hänestä tuntui, ettei minua kiinnostanut mitä asiaa hänellä oli. Totesin siinä tilanteessa ''Matille'', että nytpähän tiedät miltä ''Paulasta'' tuntuu. Sain tällä keinolla ''Matin'' ymmärtämään ''Paulaa'', mutta riskeerasin siinä tietysti oman kaverisuhteeni ''Mattiin''. En kannusta ihmisiä yrittämään tätä ellette ole aivan varmoja, että tämä toimii ja kaverisuhde kestää tämmöisen tempun. Samoin se vaatii itseltä kärsivällisyyttä ja hermoja.
Kohta 6
Olen sitä mieltä, ettei parisuhde onnistu ainakaan ilman empatiaa. Läheisyyttä, toisen ymmärtämistä ei suhteeseen saada ilman empatiaa. Ilman empatiaa ei myös pysty rakastamaan. Ehkä kaikki eivät näitä edes halua?
"Tämä jos toistuu liian usein on tuloksena riitoja ja Paula kokee ettei Matti kuuntele häntä lainkaan. Nyt Matti voi miettiä mielessään, että entä jos Paula tekisi saman hänelle niin tuntuisiko Matista siltä, että Paula kuuntelisi häntä?"
Matin on varmaan aiheellista kysyä itseltään mitä hän tuntisi, jos tilanne olisi toisinpäin. Mutta vielä tärkeämpää on ymmärtää, että Paula kaipaa Matin LÄSNÄOLOA. Eli empatia on toisen asemaan asettumista, HÄNEN tarpeiden, toiveiden ym. ymmärtämistä. Ymmärrys eikä empatia onnistu ilman todellista vuorovaikutusta ja läsnäoloa.
Listassa hyviä ideoita, jotka jokaisen pitäisi ihan maalaisjärjellä tajuta ottaa käyttöön. Asioista saa tietenkin olla montaa mieltä suhteessa, mutta on se kumma, ettei osata sitten _keskustella_ niistä, vaan heti vain _oletetaan_ jotain siitä toisesta, eikä viitsitä yhtään puhua sen kanssa, että onko se edes sitä mieltä, mitä on olettanut sen olevan. Sitten riidellään tyyliin asiasta, josta lopuksi selviää, että oltiinkin koko ajan samaa mieltä, mutta kun oli vähän oletettu, että se toinen on eri mieltä.
Joskus näitä palstoja lukiessa tulee sellainen olo, etteivät ne ihmiset edes halua ratkoa ongelmiaan, joista netissä vaahtoavat. Sen sijaan, että puhuisivat asioista kumppaneilleen, ne tulevat nettiin kitisemään. Ei siinäkään sinänsä mitään, mutta sitten, kun saavat kanssakeskustelijoilta erilaisia vinkkejä ja mahdollisia selityksiä kumppanin "oudolle käytökselle", niin heti ollaan näppis sauhuten kirjoittamassa taas jotain vastustusta näihin kommentteihin: "No ei se kuitenkaan kuuntele." "Ei se onnistu meillä vaikka kuinka yrittäis." "Ei sitä ja ei tätä" ... Ei varmaan ole edes yrittänyt hyödyntää saamiaan neuvoja, vaan olettaa taas, ettei ne kuitenkaan toimi?
Eiköhän suhteissa ole yritetty ratkoa ongelmia jo pidempäänkin, ennen kuin tänne tullaan neuvoja kysymään. Usein silloin ollaankin jo eron partaalla, välit eivät ole toimineet aikoihin. Siksi myöskään muiden neuvot ei pure...
Jaa, no voi olla toki niinkin. Minusta vain _tuntuu_ joskus, ettei edes haluta ratkoa ongelmia...
Varmaan se mitä seksionin kirjoitti, pitää paikkaansa. Mutta kyllä tuokin, ettei ongelmia aina haluta ratkoa. Pikemminkin aina vain keksiä lisää... Ehkä kamalinta on, että jotkut elävät aivan hirveissä suhteissa, väkivaltaisissa ym. eivätkä edes tajua olevansa moniongelmaisia.
7. Antakaa toiselle aikaa rauhoittua älkääkä menkö niin sanotusti sohimaan ampiaispesää.
Tuota olen yrittänyt "opettaa" omalle miesystävälleni. Kun pahoitan mieleni niin en yksinkertaisesti pysty puhumaan. Kyse ei ole siitä etten haluaisi vaan en pysty, päässäni pyörii niin kamala "härdelli" etten löydä sanoja. Kun saan olla jonkin aikaa, muutaman tunnin, yksin oman pääni kanssa niin pystyn muotoilemaan sanoiksi asioita ja olen valmis keskustelemaan.