miksi se on niin hirveän tärkeää teille jotka sitä harrastatte? pahimmassa tapauksessa se tulee jopa ennen naista tärkeys järjestyksessä.. minun sydämeni se särki.
Jääkiekko
Neito
11921
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kaverini joutui tilanteeseen jossa hänen piti valita lätkä tai tyttö. Se valitsi lätkän empimättä. Syyksi sanoi että on rakastanu lätkää 15 vuotta, tyttöä vaan 2.
Jääkiekossa yksilöt muodostavat joukkueen, ja jokainen yksilö tukee omalla panoksellaan joukkuetta. Siihen kun asettaa vielä kilpailun niin se on menoa se. Ne jotka pelaavat sydämellään antavat joukkueelle kaikkensa ei siinä merkitse voitto tai tappio vaan se että oma panos, joukkueen eteen on ollut maksimaalinen, mitään ei olis voinu tehdä enemmän tai paremmin. Siihen kun yhdistetään voitto, niin se tunne on sanoinkuvaamaton.
Sitä en ymmärrä kuinka se voi ajaa naisen ohi... no ehkä alkuvaiheessa, mut pidemmälle menneessä suhteessa. Kai se joukkuetovereiden välinen lojaalius on tärkeämpää... "Kun joukkueen etu sitä vaatii" sit jos tyttökaveri vaatii toista niin eturistiriita on valmis. Sit ajatus kulku menee ehkäpä näin "Mä olen pelannu samojen kavereiden kaa samassa porukassa 10 vuotta ja aina ne on ollu siellä kun minä olen niitä tarvinnu, mun pitää pystyy ainaki samaan. Ei yks illallinen ole sen arvoista, voinhan mä olla tyttökaverinin kaa vaikka huomenna... tai ylihuomenna."
Entäpä jos mies ajattelisi: "Lätkäkavereita näen joka tapauksessa säännöllisesti pelien ja treenien yhteydessä sekä saunailloissa VAIKKA jättäisin jonkun kerran väliin. Sen sijaan suhde naiseeni antaa muillakin elämänalueilla enemmän, etenkin kun hänelle antaa huomiota. Naiseni voi häipyä milloin vain ellen häntä huomioi, joten hänestä on pidettävä kiinni. Lätkäkaverit eivät katoa vaikka uhraisin aikaa myös yksityiselämälle."
Toisaalta fiksu nainen antaa miehensä harrastaa. Miehen vain on ymmärrettävä missä menee raja. Miehen on tehtävä kompromisseja, aivan kuin varmasti nainenkin tekee, vaikkei sitä suureen ääneen mainostakaan. Onhan miehen kanssa yhteiselämään käytetty aika pois naisen ystävyyssuhteista, vaikkei nainen täysin ystäviään hylkääkään. Tuskin mies kauaa sellaista naista kattoisi, joka porhaltaa tyttöjen kanssa menemään kuin ei miestä olisikaan?
... mut se ei ole kiinni vaan kavereista ja kaveruudesta, ei baariin tai saunailtaan ole pakko mennä ne kuuluvat hauskanpidon puolelle, ja silloin ei häviä lätkälle vaan hauskanpidolle, mut treenit ja pelit on eri juttu.
Kyse ei ole siitä että pettää pelkät kaverinsa, vaan joukkueen. (on muuten harvinaisen vaikea selittää tätä sellaisella joka ei asiaa ennestään ymmärrä) Kaverit eivät ole riippuvaisia yhdestä yksilöstä, Voin minä lähtee shoppailemaan tai baariin ilman kavereita, mut lätkäpelissä jokaisella on tietty tehtävä ja paikka kokoonpanossa. Olkoon millainen tähti tahansa ei hän pärjää ilman joukkuetta ympärillään. Kokoonpanossa jokainen on yhtä korvaamaton omalla sarallaan.
ainaki itsellä jää kaverisuhteet kakkoseks melkeen suoraan, kun aletaan seurustella. Niitä tapaillaan sillon ku jää ylimäärästä aikaa seurustelusta. Ellei kavereita voi tavat tyttökaverinsa kaa niin kai jotain on jo vialla.
Varmasti on tärkeää olla joka pelissä mukana silloin kun pelaaminen on ammatti, sitä ei kukaan kiistä. Alemmilla ja palkattomillakin tasoilla lätkää varmasti riittää joka päivälle. Jos kaveri pitää niitä tärkeämpinä kuin naisystävää niin olkoon sitten heti alkuun rehellinen mahdollisten seurustelusuhteiden alkaessa. Että jos joku misu aikoo kyljessä kulkea niin sietäköön lätkän viemää aikaa. Toki sen voi hieman kauniimmin ilmaista... ;) Sen jälkeen misun on turha vinkua ettei kaverilla koskaan tai edes joksus ole aikaa heidän suhteelleen.
Lätkäjoukkueessa yleensä on porukkaa sen verran, ettei homma kaadu jos yksi on joskus pois. Syitä voi olla monia, eikä muut saa kokea sitä kavereiden pettämisenä. Onko suvaitsevaisuus vieras käsite lätkänpelaajille? Joskus ei tarkoita viikottaista katoamista, vaan nimenomaan Joskus. Jokaisen yksityiselämässä tapahtuu asioita, jotka oikeasti menevät arvoasteikolla lätkän edelle. Se, että joku pitää lätkää tärkeämpänä kuin mitään muuta ei ole sairasta, mutta miettiköön että onko hänellä oikeus vaatia kaikilta muiltakin samaa sitoutumista lätkään, ellei itse voi hyväksyä muiden 'poikkeavaa' arvomaailmaa. Ja onko hyvän pelaajan satunnaiset poissaolost riittävä syy potkia tyyppi kokonaan ulos?
Yleensä ihmiset kai saavat elämänsä balanssiin harrastusten ja ihmissuhteiden kesken, ääritapauksia on vähemmän. Liikaa ei voi korostaa sitä että kukin tekee ensin itselleen arvomaailmansa selväksi ja sen jälkeen pitää huolen, ettei anna muille väärää kuvaa siitä. Ajoittain arvomaailmaa on hyvä myös tarkistella elämäntilanteiden muuttuessa.
Vain juntit ja lapsenmieliset seuraavat lätkää. Lätkän kattominen on yhtä pöljää kuin katsella TV:n virityskuvaa. Ei edistä järjen kasvua kumpikaan...
Olenko juntti vai lapsenmielinen? Sit tosi aikuiset varmaan kirjoittelee tänne tuollaista Ne jotka ovat kehittäneet järkeään ja saavuttaneet yli-inhimillisen älykkyystason
Samaa muuten vois sanoa kaikesta hauskanpidosta.
Ja kehittääkö televisio ihmisen järjen kasvua? Kyllä se ainaki vaikuttaa siihen, mut kehittääkö?
Taisin repiä pelihousuni vähän tyhjästä, mut ajatteles vähän kuitenkin.
Oliko edes kyse lätkän seuraamisesta? Kuinka joku voi kuluttaa kaiken aikansa lätkän seuraamiseen. En tiedä löytyskö jotain ohjelmapakettia että voiski kattoo lätkää 24/7. hmm...
" rakas Joulupukki olen ollu tosi... no ainaki melko (tarkemmin ajatellen) kilttinä tän vuoden. Toivosin joululahjaksi sellaista kanavaa josta voiski katsoa lätkää 24 tuntia vuorokaudessa, eikä sitten mitään uusintoja paitti top 5 maalit ja torjunnat, taklaukset vois yleensä jättää pois.
terv. AИT-TI
P.S Ja isä ehkä tarttee uuden autotallin ikkunan, se vaan ei vielä tiedä siitä."
Ihan yhtä tärkeetä tämäkin...
No ymmärrän kyllä, jos heppu on ihan tosissaan pelannut kiekkoa (ammattlaisena/puoliammattilaisena), treenejä ja pelejä on paljon ja matkusteluakin eli miten siinä paljon jää aikaa muille. Tämä vaatiikin naiselta jonkin verran ymmärrystä, ei ainakaan tuskastelua "sä et oo koskaan mun kaa", vaan enemmänkin tukea ja kannustusta jos pelit on menny hyvin/huonosti.
Mutta kukapa jaksaisi henkilöä, jonka elämässä ei ole muuta kuin lätkä (tai ihan mikä muu laji tahansa) ja puheenaiheet pelkkää sitä ihteään. Onhan se seurustelu kuitenkin molemminpuolista huomioonottamista.
Toisaalta, jos tämä sydämesi särkenyt heppu olikin jo "kiekkouransa ehtoopuolella", eli höntsäili harrastuksen muodossa, ihmettelen kovin, ettei ole voinut jättää esim. treenejä silloin tällöin väliin ja järjestää yhteistä aikaa suhteen kehittymiselle (suuntaan tai toiseen..) Voinet lohduttaa itseäsi, ettei hän ollut sinua varten ja kenties poitsu joskus pysähtyy miettimään mitä menettikään....
"Mutta kukapa jaksaisi henkilöä, jonka elämässä ei ole muuta kuin lätkä (tai ihan mikä muu laji tahansa) ja puheenaiheet pelkkää sitä ihteään."
Kukapa jaksaisi henkilöä, jonka elämässä ei ole muuta kuin parisuhde ja puheenaiheet pelkkää sitä ihteään? Tahdon siis sanoa, että elämässä pitäisi olla monipuolisuutta. Parisuhde ei saa olla elämän ainoa tärkeä asia. Muitakin on. Usein väitetään, että (esimerkiksi) mies valitsi harrastuksen ennemmin kuin vaimon. Pohjimmiltaan kyse on kuitenkin siitä, että vaimo on alunperin kyseisen valintatilanteen pistänyt. Ilman vaimon vaatimusta mies olisi keskittynyt molempiin ja jakanut aikaansa niiden välillä. Vaimo on pistänyt miehen valitsemaan ja sitten itkee, kun mies ei valinnutkaan häntä.
Toki liiallinen keskittyminen mihin tahansa asiaan on liiallista. Eli en puolustele sitä, että harrastuksen vuoksi jätetään puoliso täysin huomiotta.
"Kukapa jaksaisi henkilöä, jonka elämässä ei ole muuta kuin parisuhde ja puheenaiheet pelkkää sitä ihteään?"
Varmaan löytyy naisia joille perhe, parisuhde ja yhdessä kyhnääminen ovat ainoat asiat maailmassa. Sellaiset tuskin erehtyvät lätkäfriikin matkaan edes viikoksi. Siis täytyyhän parisuhteessa olla muutakin yhteistä kuin osoite?! Tarkoitan, että jos miehen harrastus on lätkä, naisella joku muu, sen lisäksi heillä on myös yhteinen elämä? Yleensä parisuhteessa niin on. Jos lätkähullu mies luistelee yhteisestä elämästä niin silloin on varmasti konfliktin paikka.
Sekä Tane että Tipitei; puhutte asiaa