1980 luvulla oli kaikki toisin. silloin päättäjillä oli enemmän järkeä.
silloin oli työllistämistyöt, ja työllistämistöissä oli täydet työtunnit eli 8 tuntia päivässä töitä, viitenä päivänä viikossa ja työstä sai ammatin mukaisen palkan kaikkine lisinneen.
1980 luvulla jos oli ollut työttömönä vain puoli vuotta niin silloin jo sai työllistämistyö paikan heti, ja työ kesti puoli vuotta näin sai uusittua liiton rahaan tarvittavat työssäoloehdot täytettyä.
1980 luvulla kaikille työttömille tarjoittiin kunnollista työtä hyvällä palkalla.
1980 luvulla ei tunnettu pitkäaikaistyöttömyyttä, jopa alkoholistit saivat työllistämistöitä.
1980 luvun työllistämistyö malli oli loppujen lopuksi halpa valtiolle, kun kaikilla oli töitä ihmisten ei tarvinnut anella sossusta almuja eikä leipoa leipäänsä EU:N antamista almu jauhoista.
1980 luvun työllistämistyö malli sopisi hyvin 2000 luvulle, muuta miksi päättäjät eivät tajua tätä.
2000 luvulla päättäjiltä katosi järki, päättäjät keksivät yhdistelmätuki työn ja ilmaisen työharjoittelun joissa on orjapalkka ja jossa ei saa ammatin mukaista palkkaa.
2000 luvulla kansanedustajat korottivat palkkaansa hurjasti. ja nuo palkankorotukset otettiin työttömille tarkoitetuista rahoista.
2000 luvulla kelpaa olla kansanedustaja, ei tarvitse tehdä mitään ja silti saa korkeaa palkkaa
ja vielä ei tarvitse tajuta mistään mitään.
2000 luvulla neuvoisin teitä kansanedustajia että järjen käyttö on sallittua, eli sen mitä teillä on pääkallonne sisällä.
silloin oli työllistämistyöt, ja työllistämistöissä oli täydet työtunnit eli 8 tuntia päivässä töitä, viitenä päivänä viikossa ja työstä sai ammatin mukaisen palkan kaikkine lisinneen.
1980 luvulla jos oli ollut työttömönä vain puoli vuotta niin silloin jo sai työllistämistyö paikan heti, ja työ kesti puoli vuotta näin sai uusittua liiton rahaan tarvittavat työssäoloehdot täytettyä.
1980 luvulla kaikille työttömille tarjoittiin kunnollista työtä hyvällä palkalla.
1980 luvulla ei tunnettu pitkäaikaistyöttömyyttä, jopa alkoholistit saivat työllistämistöitä.
1980 luvun työllistämistyö malli oli loppujen lopuksi halpa valtiolle, kun kaikilla oli töitä ihmisten ei tarvinnut anella sossusta almuja eikä leipoa leipäänsä EU:N antamista almu jauhoista.
1980 luvun työllistämistyö malli sopisi hyvin 2000 luvulle, muuta miksi päättäjät eivät tajua tätä.
2000 luvulla päättäjiltä katosi järki, päättäjät keksivät yhdistelmätuki työn ja ilmaisen työharjoittelun joissa on orjapalkka ja jossa ei saa ammatin mukaista palkkaa.
2000 luvulla kansanedustajat korottivat palkkaansa hurjasti. ja nuo palkankorotukset otettiin työttömille tarkoitetuista rahoista.
2000 luvulla kelpaa olla kansanedustaja, ei tarvitse tehdä mitään ja silti saa korkeaa palkkaa
ja vielä ei tarvitse tajuta mistään mitään.
2000 luvulla neuvoisin teitä kansanedustajia että järjen käyttö on sallittua, eli sen mitä teillä on pääkallonne sisällä.
Vastaukset 11
Vanhimmat
jos on lusikalla annettu, ei pidä kauhalla vaatia
Nykyään ei ole enää varaa hyysätä luusereita.
Niin että täytyy ihan itse pyyhkiä perseensä, ei enää yhteiskunta pyyhi.
Kyllä niitä töitä löytyy kun viitsii nähdä vaivaa työllistymisensä eteen.
Nythän sitä vasta onkin varaa. Lähes miljoona työkykyistä saa ilmaista rahaa eikä tarvitse tehdä mitään. Ennen ei ollut tähän varaa. Yhteiskunnan piti saada maksamilleen rahoille tuottoa eli se palkkasi työttömät töihin ja sai työttömien työpanoksen itselleen.
Nykyisin rahat lahjoitetaan eikä niiden saamisesta vaadista mitään. Kyllä yhteiskunnalla on nykyisin varaa, ennen ei ollut.
Työttömänä piti olla 12 kuukautta, että sai työllistämistöitä. Poikkeustapauksissa suhteilla tai pärstäkertoimella saattoi saada työllistämistukipaikan jo 7 kuukauden työttömyyden jälkeen. Lain velvoitteesta huolimatta rahaa työllistämiseen löytyi joidenkin kohdalla harvemmin eli jopa kahden vuoden välein. Työstä ei muuten maksettu ikälisiä lainkaan vaikka työtön olisi oikeutettu useisiinkin.
Velvoitetyöllistäminen lopetettiin, koska se oli liian kallista yhteiskunnalle. Yhteiskunnalle tulee halvemmaksi työttömyyskorvauksien maksaminen kuin töihin palkaaminen. Nythän yhteiskunta on lisännyt tuota "orjatyön" teettämistä työttömyyskorvauksilla, joten päättäjät ovat säästäneet yhteiskunnan rahoja.
Tälle vuodelle työttömyyden kustannuksiin on varattu valtion ja kuntien budjeteissa yhteensä 5.5 miljardia euroa. Työttömiä meillä on viimeisten uutisten mukaan 204 000. Kun nämä miljardit jaetaan työttömien kesken, tulee kullekin noin 27 000 euroa.
Olen varmaan täysi Uuno, koska mielestäni tuolla summalla voisi kaikille työttömille järjestää työtä ja maksaa heille tuon 27 000 euroa vuodessa eli 2250 - sivukulut.
Sivukuluja on noin 300 euroa, koska lomarahasiirrot eivät kuulu tähän ja työssä olevilla on hieman suurempi veroprosentti kuin työttömillä. Eli palkaksi jäisi keskimäärin vähän alle 2 000 euroa kuussa julkisiin töihin työllistetyille.
Ne jotka ovat tällä hetkellä tukitöissä tai koulutuksessa tai vaikkapa kodinhoidontuella koska olisivat muuten työttömänä, jättäisit sitten ilman? Entä ne, jotka ovat juuri nyt sesonkitöissä jouluapulaisena? Työttömyyden hoitoon varatuissa rahoissa on niitäkin mukana ja noista henkilöistä tulee toinen mokoma työttömiä lisää. Uunoilua vähän, kun jätät tällaiset seikat kokonaan huomiotta, vaikka niitä olen muutamssa muussa viestiketjussa jo yrittänyt kertoa.
Otat laskelmassasi huomioon vain tilastokeskuksen mukaan työttömänä olijat, et muita. Ei sellainen laskelma päde. Edelleen meillä olisi satoja tuhansia työttömiä, koska sinä otat mukaan vain ne, jotka juuri sillä hetkellä ovat työttömäksi kirjattavia, et muita. Teepä nyt kiltisti uusi laskelma, realistinen.
Muuthan eivät saa nyt tukea kuin virallisesti työttömät. Miksi muidenkin pitäisi saada näitä rahoja heti?
Väitätkö, että kodinhoitotuki ja opintotuki maksettaisiin työttömyysrahoista? Sesonkitöissä olijat ovat kyllä yleensä opiskelijoita. Tuo tilastokeskuksen toimittama luku on keskimääräinen, eikä sesonkityöt siihen paljon vaikuta. Keskimääräinen luku tulee asettumaan tämän vuoden osalta kahteensataan tuhanteen.
Sesonkityöt jouluapulaisina eivät ole yleensä julkisen sektorin töitä, vaan yksityisen. Joten julkisen sektorin työpaikkojen lisääminen ei vähennä jouluapulaisten määrää.
Jos olet huomannut, olen puhunut 100 000 työttömän työllistämisestä ensin. Heidän tulonsa mukaan työelämään lisää kysyntää kahdella tavalla. Ensinnäkin nämä uudet tulokkaat hankkivat enemmän kuin ennen, eli kysyntä lisääntyy. Toiseksi, työssä olevat uskaltavat lisätä kysyntää, koska ei olisi enää pelkoa työttömyydestä. Tulot pysyisivät entisellään vaikka työpaikka vaihtuisikin.
Tämä tarkoittaa sitä, että kysynnän lisääntymisestä syntyy uusia työpaikkoja myös yksityiselle sektorille ja työttömyys vähenee edelleen. Ja tämä yksityiselle sektorille syntyvien työpaikkojen määrähän vähentää suoraan työttömyyteen tarvittavia rahoja, joten työttömyystuen piiriin voidaan ottaa uusia työttömiä eli niitä, jotka eivät nykyisin saa mitään. Esimerkiksi sellaiset, joiden puolisolla on tuloja. Eli heidätkin voidaan palkata julkiselle sektorille, jossa jo onkin valmiita työpaikkoja kun osa sinne palkatuista on siirtynyt uusiin yksityisen sektorin työpaikkoihin.
Tämä on mielestäni hyvin realistinen laskelma ja työllistää kyllä parissa vuodessa kaikki työttömät, oli heitä huomioitu nykyisissä tilastoissa tai ei. Ja huomaa, rahaa tähän ei tarvita yhtään enempää kuin mitä nykyisin työttömyyteen on varattu.
Tukityörahat tulevat työttömyyden hoitoon käytettävistä rahoista. Tukityöllistetyt eivät ole työttömiä. Työvoimapoliittisessa koulutuksessa oleva on työtn, niiden rahojen alkuperästä en ole varma, taitavat tulle sosiaaliministeriöstä. Monet uudelleenopiskelijat tulevat kortistoon takaisin - kokemuksesta tiedän, valitettavasti.
Asia on helppo hoitaa. Otetaan vähän lainaa jos on tarvis, kuten ensimmäisessä kommentissani esitin viimeviikolla. Kyse on kuitenkin pienistä summista, jotka saadaan korkojen kanssa takaisin. Vuoden päästä meillä on jo niin paljon uusia työpaikkoja yksityiselle sektorilla, että niillä verotuloilla pieni vajaus voidaan täyttää. Lainaa tarvitaan siis vain käynnistysvuonna.
Ylimäääräinen opiskelu ei lisää työpaikkoja. On siis aivan sama montako tutkintoa yhdellä ihmisellä on, uusia työpaikkoja siitä ei synny. Yksi tutkinto yhtä ihmistä kohti riittää työllisyyden vuoksi. Jos ei, kyse on marginaalisista asioista, koska koulutuspaikkojen määrää muutetaan kysynnänä mukaan ja tilapäinen puutos jostakin ammattikunnasta korjaantuu muutamassa vuodessa kun aloituspaikkoja lisätään tai vähennetään.
Oletahan huomannut myös sen, että kaikki yrityksiin menevät työttömyysrahat lopetetaan? Ja olethan huomannut sen, että esitin 100 000 työttömän työllistämistä aluksi?
Uskoakseni näin menetellen noista yrityksiin menevistä työttömyystuista saadaan niin paljon rahaa, että nämä 100 000 voidaan työllistää normaalilla palkalla. Jos ei aivan riitä, otetaan muutama sata milliä lainaa. Se kannattaa.
Ok, jos et lähde liian suurilla summilla liikkeelle, mutta muista siis että kun tämän hetkinen työllistäminen loppuu, nousee työttömien määrä aika paljon. Starttirahaa en lopettaisi ikinä, sen on tietääkseni todettu olevan tehokkain työllistämistuki. Päinvastoin, tukisin enemmän uusien yritysten perustamista, koska ne tuovat työpaikkoja. Tiedänkin tapauksia, perustajat tuttuja, että startilla perustettu ja nykyään on jo työntekijöitäkin, oikeita.
Kuka muistaa 90-luvun alun, kun porvarihallitus astui remmiin? Olin kokoaikaisessa päivätyössä ja opiskelin iltaopiskelijana kauppa-opistossa. Aloittaessani sain opintolainan täysimääräisenä pienellä korolla. Sitten astui kuvaan tuo mainitsemani porvarihallitus. Opintolainaoikeus poistettiin iltaopiskelijoilta.Samoin ruokailumahdollisuus oppilaitoksessa.Olin ostanut asunto-osakkeen v -85 ja ottanut asuntolainan silloin kohtuullisella korolla.Nyt, porvarihallituksen aikana korot nousivat parhaimmillaan lähelle 20%, muistaako kukaan? Porvarihallitukselta karkasi mopo käsistä monessa muussakin asiassa. Näitä jälkimaininkeja käydään ja laskuja maksetaan vieläkin. Monelta kansalaiselta meni jopa henki näissä mittelöissä, muistaako kukaan? Työnantajani sattui olemaan työläistaustainen yritys jota tuolloin vihattiin kuin ruttoa. Taitaa olla muuten ainoa työläisjohtoinen yritys,joka selvisi hengissä 90-luvun taistoista, joustavien työntekijöiden ja viisaiden johtajien ansiosta. Kuitenkin vielä mukana olevat joutuivat antamaan osan selkänahastaan ja paljon muustakin yrityksen hyväksi. Itse menetin palkastani 40% ja työni osa-aikaistettiin, mutta nykyisin joutuu tekemään tuplasti sen mitä 80-luvulla.Kymmeneen vuoteen en saanut apua ammattiliitolta enkä luottamushenkilöiltä, puolustaessani omia oikeuksiani. Itse on pitänyt taistella ja pitää kiinni omista oikeuksistaan, joita kuvittelen vieläkin työntekijällä olevan.Nyt olen suorittanut korkeakoulututkinnon iltaopiskelijana ja vaihdoin ammattiliittoa SAK;laisesta AKAVA;laiseen.Samaan aikaan kun valmistuin, niin palkkaani alennettiin 10%. Tässä on työnantajien moraali ja etiikka tänä päivänä, oli se sitten porvari-tai työläistaustainen yritys. Työläistä kyykytetään nykyisin suruttomasti. 90-luvun alussa oman työpaikkani pääluottamusmies sanoi nähneensä kymmenen kohdan listan, työnantajan esittämänä, missä oli lueteltu työntekijöihin kohdistettavia painostustoimenpiteitä. Nyt,kymmenen vuoden jälkeen olisi mielenkiintoista nähdä tämä lista ja katsoa ovatko suunnitelmat toteutuneet. Itse olen sitä mieltä, että ovat jossain määrin toteutuneet jos vertaamme tilannetta nyt ja silloin.