Minulla oli haave

Minä tiedän että lupasit hänelle, en usko olevan hänen viimeinen toive.

buddy-love kirjoitti:

En minä voi ketään uutta ottaa.
Uuden ihmisen opetteleminen on niin raskasta, eikä sopivia edes löydy.
Eikä vastaan tule edes sopimattomia, sillä en juuri näe ihmisiä.

Sinulla on suruaika se on ymmärrettävää.
Äitini totesi itsestään olevansa elävä leski koska mies lähti ilman riitaa. Enkä minä häntäkään saa liikkeelle olen todella huolissani kun pahimmat päivät tulee. Pikkusiskoni ei saanut häntä aamusta kiinni. Niin minun piti jo rynniä sinne, eikä ajatella mitä minä joudun kestään ja mitä löydän.
Tuumasin äidille että- ei se olisi mukavaa että sinulla olisi mies vieraita ja rynnin tänne.

en pysty käsittämään kenenkään läheisen kuolemaan ja joudun sen kokemaan jossakin vaiheessa pelännyt jo lapsesta asti äidinkuolemaa. En tiedä miten kestän hajoan palasiksi jokaisen ajatuksen puolesta. Olen ihminen joka laittaa pehmusteet lapsen ympärille ja tahtoo ilahduttaa ihmisiä. En sovi suremaan koska saan kaikki alakuloiseksi ympärilläni.
Minua syytettiin masennus kaudella että tartutin muita- miten ihmeessä.
Mutta tosia asia on että tuen aina niitä heikompia ja kun itse olen maassa ei hyvää seuraa.

Minusta on niin surullista että oma lapseni toteaa- jos me vanhemmat kuolemme, mä tapan itseni jos minulla ei ole vaimoa.
Ei siitä ole kuin viikko

Hän on kuitenkin pieni eikä hänen pidä tuollaisia miettiä, miksi hän niitä miettii.
Minä olen hänen elämän tärkein olento mutta hänen pitäisi arvostaa elämäänsä, mikä hänelle on annettu.
Miksei hän arvosta sitä. Elämä on tärkeä, mahdollisuus luoda ja tuntea elävänsä saada huoleton onnellinen rakastettava ilmapiiri että voi olla onnellinen.

Suru kasvattaa vihaa ja provosoi.

old_profile_87188 kirjoitti:

Sinulla on suruaika se on ymmärrettävää.
Äitini totesi itsestään olevansa elävä leski koska mies lähti ilman riitaa. Enkä minä häntäkään saa liikkeelle olen todella huolissani kun pahimmat päivät tulee. Pikkusiskoni ei saanut häntä aamusta kiinni. Niin minun piti jo rynniä sinne, eikä ajatella mitä minä joudun kestään ja mitä löydän.
Tuumasin äidille että- ei se olisi mukavaa että sinulla olisi mies vieraita ja rynnin tänne.

en pysty käsittämään kenenkään läheisen kuolemaan ja joudun sen kokemaan jossakin vaiheessa pelännyt jo lapsesta asti äidinkuolemaa. En tiedä miten kestän hajoan palasiksi jokaisen ajatuksen puolesta. Olen ihminen joka laittaa pehmusteet lapsen ympärille ja tahtoo ilahduttaa ihmisiä. En sovi suremaan koska saan kaikki alakuloiseksi ympärilläni.
Minua syytettiin masennus kaudella että tartutin muita- miten ihmeessä.
Mutta tosia asia on että tuen aina niitä heikompia ja kun itse olen maassa ei hyvää seuraa.

Minusta on niin surullista että oma lapseni toteaa- jos me vanhemmat kuolemme, mä tapan itseni jos minulla ei ole vaimoa.
Ei siitä ole kuin viikko

Hän on kuitenkin pieni eikä hänen pidä tuollaisia miettiä, miksi hän niitä miettii.
Minä olen hänen elämän tärkein olento mutta hänen pitäisi arvostaa elämäänsä, mikä hänelle on annettu.
Miksei hän arvosta sitä. Elämä on tärkeä, mahdollisuus luoda ja tuntea elävänsä saada huoleton onnellinen rakastettava ilmapiiri että voi olla onnellinen.

Suru kasvattaa vihaa ja provosoi.

Eikä se tunteminen vaadi paljoa, se vaan lähtee jos on lähteäkseen.
muistan kun et aikonut koskaan enää ikuinen selibaatti eli yllätystä kerrakseen. Muistako sinä.

buddy-love kirjoitti:

Illat ja yöt ovat pahimpia.

Tiedän kun äänet ympärillä hiljenee äänet hiljaisena. Mutta luonnon kauneutta aina etsin öiseen aikaa. Yön eläimet heräsi ja tuoksut, kesän tuoksu piristi. Paras aika kun pääsi tutkii tähtiä ja aina yrittää toivoa. Yössä on myös taikaa. Lepakot olivat minusta kaunista katseltavaa.

buddy-love kirjoitti:

Lisko oli poikkeustapaus.
Vastaavia ei tule vastaan.

. Yöseen aikaan pystyy tekemään asioita mitä päivällä ei voinut tehdä.

buddy-love kirjoitti:

Olen nykyisin aika väsynyt aivan kaikkeen, enkä oikein jaksa edes vastata.
Toivoisin, että jaksaisin.

En tiedä tarviiko vastata. Ikävä minulla on sinua ollut, vaikka en ole suoraa sanonut.

buddy-love kirjoitti:

Kiitos.

.saat silmäni säihkymään ja hymyn huulille vain olemassa olollasi. Älä unohda sitä, kiire on väliin armotonta.

old_profile_87188 kirjoitti:

.saat silmäni säihkymään ja hymyn huulille vain olemassa olollasi. Älä unohda sitä, kiire on väliin armotonta.

Kiitos on vaan lattea sinua kohtaa kuvailemaan. Olen nytkin täällä sinun vuoksesi ja ikävän vuoksi.Joskus tuntuu että olemme kasvaneet erilaiseksi kuin olimme. Olen kiitollinen olemassa olostasi

buddy-love kirjoitti:

Aika muuttaa meidät kaikki.
Suuntaakaan ei voi valita.

Mutta nyt pitää jo nukkua.

Kyllä suunnan voi aina valita mutta liekö hyvää, se ei ole aina oikea, joskus se on vain möykkyinen että ratas hajoaa. niin korjata tilalle toinen että voi kantaa suurempaa lastia mukana. yhdellä se on raskasta tai helposti kaatuvaa.