"Väsynyt oon vanhaan luuskaan,
verhoutuu vain minkkipuuskaan,
ei kanna korttaan kekoon,
pakottaa minut surkeaan tekoon,
täytyy heittää luuska pihalle,
antaa periksi sisäiselle vihalle,
enää en jaksa anteeksi antaa,
enkä yksin vastuuta kantaa,
etsiköön itselleen uuden pesän,
lasten kanssa vietän kesän,
luuskaa näen enää muistoissa,
ehkä vilaukselta uuden kanssa puistossa,
on päätös tämä helpotus suuri,
ehkä viimein murtuu hiljaisuuden muuri."
[email protected]
verhoutuu vain minkkipuuskaan,
ei kanna korttaan kekoon,
pakottaa minut surkeaan tekoon,
täytyy heittää luuska pihalle,
antaa periksi sisäiselle vihalle,
enää en jaksa anteeksi antaa,
enkä yksin vastuuta kantaa,
etsiköön itselleen uuden pesän,
lasten kanssa vietän kesän,
luuskaa näen enää muistoissa,
ehkä vilaukselta uuden kanssa puistossa,
on päätös tämä helpotus suuri,
ehkä viimein murtuu hiljaisuuden muuri."
[email protected]
Vastaukset 4
Vanhimmat
Huvi ja kurjuus samassa viestissä - epämiellyttävää !
...sitten varmaan kaikki olikin. Vaimosikin varmaan onnellinen kun pääsi eroon. Kornia koko homma!Ootko luonnevikainen vai mikä?
joo - sulla on riimit paikoillaan...
Mies, jonka runosuoni sykkii!
Ei tarvitse enää puskissa kykkii...
Sulle annan mä nyt sydämein,
ota se vaikka samantien.
Haluan pöllön omaksi,
toivottavasti sen vaimo ei pane pahaksi.
Pöllö-Törhönen, I love you,
äkkiä mun luo jo tuu!