Voisitteko vastustaa?

Kelpaisi vaikka ei olisikaan niin hyvännäköinen. Kunhan vaan suunnilleen samaa ikäluokkaa eli ei mikään papparainen irstaat mielessä.

Jep, riittäisi että joku joskus tulisi tekemään tuttavuutta. Tosi komeasta jo hämmentyisin kun ihan tavallisenkin lähestyminen tuntuu epäuskottavalta ajatukselta. Live-elämässä ei ole lähestynyt kuin vanhat miehet, yli 10 vuotta vanhemmat, ja ne eivät tietenkään kiinnosta. Siispä netistä löytyy meikäläiselle.

En toimis miehen suuntaan mitenkään. Olisin häkeltynyt komistuksen tähden. Kenties ihailisin hänen täydellistä vartaloaan ja ihania suloisia silmiään, mutta vain vaivihkaa. Jos kerta ajatellaan, että kuitenkin vielä arkitilanteessa tavattaisiin, niin antaisin asian olla ja ajan kanssa antaisin asioiden edetä jos on jotain edettävää ja kiinnostais tietenkin tietää jossain vaiheesa, että onko komistuksella myös aivot ja kyky käyttää niitä yms... monen komeus räjähtää taivaan tuuliin siinä vaiheessa, kun pääsee juttusille.

Oon ällistynyt.Yleensä,tunnetusti,miehellä ei toimi kuin ne pikkuaivot.Siellä jalkovälissä..HHrr..meni jostain kumman syystä kylmiäväreitä..mutta joo,tiiän yhen,fiksun ja älykkäänkin,on sana hyvin hallussa sillä.Noh,komeudesta,pinta on vaa pintaa.

Vaikea varmaan kenenkään sanoa miten toimisi ennenkuin tilanne on päällä ja siinähän sen sitten näkee miten toimisi. No kuitenkin kokemusta on yhdestä ja toisesta kerrasta kun näin on tapahtunut ja muistaakseni toimin spontaanisti niinkuin toimin aina. Olen esteetikko enkä häpeä sanoa ääneen jos jossakin miehessä tai naisessa on jotain komeaa tai kaunista. En ajattele että tuttavuuden tekeminen olisi sen isompi asia kuin että joku tulee juttelemaan ja tekemään tuttavuutta. En oleta että kyseinen ihminen haluaa juurikin seurustella tai mennä naimisiin kanssani. Minua on vaan helppo lähestyä sen tiedän. Se että joku on komea voi vaan tosiaan olla sitä eikä hänkään minua sen enempää naamallaan saa itsestään kiinnostumaan. Se miten hän sitä tuttavuutta tekee ja mitä sanoo ja kuinka meillä synkkaa siinä kohtaa vaikuttaa omaan toimintaani sitten kuitenkin enemmän kuin se miltä hän näyttää. Kerran kävi kyllä niin että komea mies tuli tekemään tuttavuutta ja kymmenen vuotta ollaan sen jälkeen tehty lisää tuttavuutta. Ulkonäköön on jo tottunut eli tärkeämpää on kaikki muu kun sitä komeutta ei enään edes sillä tavoin tajua muuta kuin tilanteissa missä muut siihen kiinnittää huomiota. Ikävä kyllä ihminen sokeutuu oman kumppaninsa ulkonäölle.

Jaa, ihmettelisin varmasti, miksi komea mies lähestyisi tällaista tavallisennäköistä naista. En varmaan antaisi vastakaikua, jos mies olisi samalla työpaikalla tai samassa koulussa, koska se olisi selvä riski. Jos homma menisi puihin, olisi yhtä helvettiä olla samoissa ympyröissä jatkuvasti.

No se ihan riippuisi miten lähestyisi, miten tekisi tuttavuutta. Olisiko nimenomaan tuttavallinen vai iskevä. Ja siis että olisi ulkonäöllisesti ja muuten minun mieleen vai sellainen yleisesti ottaen kaikkien mielestä peruskomea. Enemmän ihastun yleensä niihin jotka vain ovat minun tyyppiäni, ei niitä komeimpia muttei mitään rumimpiakaan. Ja ehdottomasti pitäisi olla lähellä omaa ikää, viisi vuotta yli tai alle. Vanhat miehet ei kiinnosta, en ole muuten kuullut kenenkään oikeasti unelmoivan liian vanhasta. Toisin päin kyllä, nuoret miehet unelmoivat vanhemmista naisista, oikein reilustikin vanhemmista. Sitä en käsitä eikä nuoret miehet kiinnosta, liian nuoret.

Minua ei hämmästyttäisi ja minua on lähestneetkin ihan komeat miehet, vaikka olen melko tavallinen. Mutta vastaus on enemmänkin ei hämmästyttäisi sillä en arvota ihmistä ulkonäön kautta.

Pitäisin turpani kiinni, koska tunnetusti siitä ei ole mitään hyvää seurannut. Kukaan hyvännäköinen ei mun näköistä koskaan lähesty, joten....