En halua enää kahdenkymmenen vuoden jälkeen asua lasteni isän kanssa. Meillä ei ole enää aikoihin ollut mitään yhteistä. Säästöjä ei vain ole, jotta voisin muuttaa omaan vuokra-asuntoon. Miten muut pienipalkkaiset olette selvinneet?
Rahanpuute estää eroamisen
Tahtooerota
3162
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kunta hommaa vaikka kuinka velkaisille ihmisille asunnon jos asuntoa todella tarvitsee. Mihin ajattelet tarvitsevasi säästöjä? Jos lapset (alaikäiset) muuttavat kanssasi, olet oikeutettu moniin tukiin, joista kannattaa jopa niitä säästöjäkin alkaa muodostaa pikkuhiljaa.
Eli. Ota yhteys sosiaalitoimeen ja usko kaiken järjestyvän.
Sosiaalitoimi antaa tarvittaessa takuuvuokran ja ensimmäisen kuukauden vuokran. Eihän se helppoa ole muuttaa lasten kanssa. Tulet sen huomaamaan, kun ei ole sitä toista kantamassa arjen vastuuta kanssasi. Mutta jos liittosi on aivan loppu, niin on parempi ilman sitä toista, kuin ainainen riita.
itselläni ei ole lapsia ja työttömyysrahani on niin pieni, että saan joka kuukausi toimeentulotukea sossusta. Vaikka olen joutunut päästämään velkani ulosottoon, eron jälkeen, en ole siitä enään pahoillani. Olen oppinut elämään pienellä rahalla ja ihan totta, saan joka kuukausi jopa rahaa säästöön, vaikka ulosotto vie osansa.
Tuo ei ole mikään syy elää toisen ihmisen kanssa. Jos kerran olet töissä käyvä aikuinen niin varmasti pärjäät omillasikin. On todella julma elää toisen kustannuksilla. Toivon hartaasti että avomiehesi huomaa sen ja lähtee elämään omaa elämää.