Hei,
Petin poikaystävääni n. 3kk sitten. Suutelin toista miestä. Suudelmassa ei ollut kyse tunteista tai mistään muustakaan kiinnostuksesta tätä miestä kohtaan. Alkoholilla oli osuutta asiaan. Se oli yksi pusu, ilman kieltä tai mitään muutakaan "kehokontaktia", mutta kuitenkin huulemme kohtasivat. Kaduttaa todella paljon, mutta en voi kertoa poikaystävälleni. Uskon, että suhteemme tuhoutuisi, jos kerron. Rakastan poikaystävääni aivan älyttömän paljon ja näen tulevaisuuden yhdessä. Tämän tapahtuman jälkeen, olen tuntenut päivittäin syyllisyyttä ja päättänyt, etten tee enää koskaan näin uudelleen.
Elämme kaukosuhteessa poikaystäväni kanssa ja näemme 1-2kk välein, joten nyt mietittyäni miksi tein näin, koen, että se johtuu kaukosuhteesta ja siitä, että toinen ei ole läsnä. Tiedostan, että tarvitsen poikaystävääni enemmän fyysisesti. Tällä hetkellä se ei ole mahdollista, sillä asumme eri maissa. Kuitenkin tulevaisuudessa yhteiselo on mahdollista.
Mitä mieltä olette, tulisiko minun ottaa riski ja kertoa? Kertoisitko itse? Jotkut psykologit puoltavat näkemystä, että tällaisesta asiasta ei kannata kertoa, sillä siirtää oman pahan olonsa toiselle ja satuttaa tätä. Ja sitten on taas niitä, jotka ajattelevat, että jokaiselle pitäisi antaa mahdollisuus valita, kenen kanssa on.
Petin poikaystävääni n. 3kk sitten. Suutelin toista miestä. Suudelmassa ei ollut kyse tunteista tai mistään muustakaan kiinnostuksesta tätä miestä kohtaan. Alkoholilla oli osuutta asiaan. Se oli yksi pusu, ilman kieltä tai mitään muutakaan "kehokontaktia", mutta kuitenkin huulemme kohtasivat. Kaduttaa todella paljon, mutta en voi kertoa poikaystävälleni. Uskon, että suhteemme tuhoutuisi, jos kerron. Rakastan poikaystävääni aivan älyttömän paljon ja näen tulevaisuuden yhdessä. Tämän tapahtuman jälkeen, olen tuntenut päivittäin syyllisyyttä ja päättänyt, etten tee enää koskaan näin uudelleen.
Elämme kaukosuhteessa poikaystäväni kanssa ja näemme 1-2kk välein, joten nyt mietittyäni miksi tein näin, koen, että se johtuu kaukosuhteesta ja siitä, että toinen ei ole läsnä. Tiedostan, että tarvitsen poikaystävääni enemmän fyysisesti. Tällä hetkellä se ei ole mahdollista, sillä asumme eri maissa. Kuitenkin tulevaisuudessa yhteiselo on mahdollista.
Mitä mieltä olette, tulisiko minun ottaa riski ja kertoa? Kertoisitko itse? Jotkut psykologit puoltavat näkemystä, että tällaisesta asiasta ei kannata kertoa, sillä siirtää oman pahan olonsa toiselle ja satuttaa tätä. Ja sitten on taas niitä, jotka ajattelevat, että jokaiselle pitäisi antaa mahdollisuus valita, kenen kanssa on.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ei ole mitään syytä kertoa. Unohda koko pusu.
Ajattelet ja pohdit mokomaa pusua aivan liikaa! Ei se ollut uskottomuutta. Näet poikaystävääsi harvoin ja mietit mitätöntä asiaa suhteettoman paljon. Ei siitä tarvitse kertoa, jos kerrot, niin voi käydä niin että poikaystäväsi mielessä asia kasvaa suureksi ja hän miettii että mitä muuta tapahtui...
Älä siis suurentele tyhjää asiaa, unohda koko juttu!
En ole pettämisen kannalla. Hyvässä ja toimivassa ihmissuhteessa on väärin ehdottomasti. Mutta en näe viisaaksi pahoittaa poikaystäväsi mieltä, koska kysymys on yhdestä pususta. Se että asutte eri maissa tällä hetkellä, saattaa tehdä lopun suhteestanne, jos pussaillut jatkuu.
Joten unohtaisin koko tapauksen, koska mitä toinen ei tiedä- se ei häntä satutakkaan.
Tekisin kaikkeni, että yhteinen elämä saattaisi alkaa.
Kiitos asiallisista vastauksista :') Pelkäsin, että tänne tulee kamalia haukkuja, kun pääosin petetyt,eikä pettäjät, kirjoittelevat tänne. Ap.
Unohda pusu ja ala elämään poikaystävällesi. Paita tästä eteenpäin teoillasi, että olet hänen.
mistä poikaystäväsi ei tiedä se ei voi sitä satuttaakaan...