Ulkoministeriön virkamies: 20 vuoden kehitysyhteistyöhankkeet menneet täysin hukkaan
" Suuria epäonnistuneita kehitysyhteistyöhankkeita kutsutaan valkoisiksi elefanteiksi.
Suomen valkoisiin elefantteihin kuuluu Dar es Salaamin satamaan 1970-luvulla uponneet, Savonlinnan telakalla rakennetut kalastustroolarit.
– Veden alta pilkottavat mastot ehdin itsekin nähdä, kertoi ulkoasiainneuvos Matti Kääriäinen Yle Radio Suomen Ajantasassa.
Kääriäinen luettelee lisää kehitysavun epäonnistumisia: Sambian teiden varsilla lojuvat Sisujen raadot, Kafubun saha joka paloi taivaan tuuliin, traktoritehdas joka ei toiminut, lääketehdas joka ei toiminut.
– Mutta olennaisempaa kuin esimerkit, on se, että itse konsepti ei toimi, Kääriäinen toteaa.
Kun Suomi oli EU:n puheenjohtajamaa 1999, Matti Kääriäinen työskenteli New Yorkissa YK:ssa, ja tunsi muun muassa Kofi Annanin ja Sergei Lavrovin. Välillä Kääriäinen toimi Suomen Kenian suurlähettiläänä. Nyt hän on ulkoasiainneuvos.
Mutta ennen kaikkea Kääriäinen tietää miten kehitysapu toimii. Siitä hänellä on runsaan 40 vuoden kokemus.
– Kun nuorempana virkamiehenä olin hankevastuuvirkamies, niin meillä oli epäonnistuneiden hankkeiden pörssi siellä kuppilassa. Siinä esitettiin puolivitsinä, kenellä oli surkein hanke, mistä syystä ja kuinka korkealle siinä listassa pääsi, Kääriäinen kertoo.
Kehitysavun vaikutuksilla ei ole väliä
Matti Kääriäinen on kirjoittanut kirjan Kehitysavun kirous. Kirja on tilitys siitä, kuinka kehitysapu seisoo savijaloilla.
Kääriäinen myöntää, että kehityshankkeissa olosuhteet ovat äärimmäisen haastavat, mutta onnistumisia voidaan odottaa vain jos ollaan itselle rehellisiä.
– Tarvitaan analyysi, että missä mennään ja mistä tämä johtuu.
Juuri analyysi puuttuu. Kehitysavun vaikutusten ja tuloksellisuuden arviointi on Kääriäisen mukaan hyvin vähäistä.
– Emme tiedä todellisuudessa monienkaan suurien jopa 15–20 vuotta kestäneiden hankkeiden todellista vaikutusta. Niitä ei ole koskaan evaluoitu jälkikäteen.
– Tiedän itse henkilökohtaisesti, että monista niistä hankkeista ei ole jäljellä yhtään mitään.
Kohdemaissa köyhyys lisääntyy, demokratia vähenee
Äärimmäinen köyhyys on jopa lisääntynyt niissä Saharan etelänpuoleisissa Afrikan maissa jotka ovat olleet kehitysyhteistyön kohteena."
http://yle.fi/uutiset/ulkoministerion_virkamies_20_vuoden_kehitysyhteistyohankkeet_menneet_taysin_hukkaan/7749065
" Suuria epäonnistuneita kehitysyhteistyöhankkeita kutsutaan valkoisiksi elefanteiksi.
Suomen valkoisiin elefantteihin kuuluu Dar es Salaamin satamaan 1970-luvulla uponneet, Savonlinnan telakalla rakennetut kalastustroolarit.
– Veden alta pilkottavat mastot ehdin itsekin nähdä, kertoi ulkoasiainneuvos Matti Kääriäinen Yle Radio Suomen Ajantasassa.
Kääriäinen luettelee lisää kehitysavun epäonnistumisia: Sambian teiden varsilla lojuvat Sisujen raadot, Kafubun saha joka paloi taivaan tuuliin, traktoritehdas joka ei toiminut, lääketehdas joka ei toiminut.
– Mutta olennaisempaa kuin esimerkit, on se, että itse konsepti ei toimi, Kääriäinen toteaa.
Kun Suomi oli EU:n puheenjohtajamaa 1999, Matti Kääriäinen työskenteli New Yorkissa YK:ssa, ja tunsi muun muassa Kofi Annanin ja Sergei Lavrovin. Välillä Kääriäinen toimi Suomen Kenian suurlähettiläänä. Nyt hän on ulkoasiainneuvos.
Mutta ennen kaikkea Kääriäinen tietää miten kehitysapu toimii. Siitä hänellä on runsaan 40 vuoden kokemus.
– Kun nuorempana virkamiehenä olin hankevastuuvirkamies, niin meillä oli epäonnistuneiden hankkeiden pörssi siellä kuppilassa. Siinä esitettiin puolivitsinä, kenellä oli surkein hanke, mistä syystä ja kuinka korkealle siinä listassa pääsi, Kääriäinen kertoo.
Kehitysavun vaikutuksilla ei ole väliä
Matti Kääriäinen on kirjoittanut kirjan Kehitysavun kirous. Kirja on tilitys siitä, kuinka kehitysapu seisoo savijaloilla.
Kääriäinen myöntää, että kehityshankkeissa olosuhteet ovat äärimmäisen haastavat, mutta onnistumisia voidaan odottaa vain jos ollaan itselle rehellisiä.
– Tarvitaan analyysi, että missä mennään ja mistä tämä johtuu.
Juuri analyysi puuttuu. Kehitysavun vaikutusten ja tuloksellisuuden arviointi on Kääriäisen mukaan hyvin vähäistä.
– Emme tiedä todellisuudessa monienkaan suurien jopa 15–20 vuotta kestäneiden hankkeiden todellista vaikutusta. Niitä ei ole koskaan evaluoitu jälkikäteen.
– Tiedän itse henkilökohtaisesti, että monista niistä hankkeista ei ole jäljellä yhtään mitään.
Kohdemaissa köyhyys lisääntyy, demokratia vähenee
Äärimmäinen köyhyys on jopa lisääntynyt niissä Saharan etelänpuoleisissa Afrikan maissa jotka ovat olleet kehitysyhteistyön kohteena."
http://yle.fi/uutiset/ulkoministerion_virkamies_20_vuoden_kehitysyhteistyohankkeet_menneet_taysin_hukkaan/7749065
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kristillisiltä toimijoilta pitäisi muutoinkin poistaa kehitysapurahat, kun tarjolla on paljon puolueettomiakin järjestöjä.
Islamin nousu ja uskonsodat välillisesti monet terrori-iskutkin johtuu suurelta osin länsimaiden jakamasta kehitysavusta kristillisille lähetysjärjestöille.
Varsinkin Afrikassa, mutta myös Aasiassa ja monissa muissakin paikoissa kristittyjen käännytystyö on aktivoinut muslimit vastarintaan, ja jopa omaan käännytykseen, vaikka se ei heidän oppiin kuulukaan.
Suomikin on Valtiona edelleenkin lietsomassa sotaa jakamalla kehitysapurahaa kristillisille järjestöille, jotka vieläpä kovin näkyvän kristillisesti, omat liput liehuen jakavat sitä kohdemaiden kristittyjen kautta,riippumatta siitä onko kristityt vähemmistö tai enemmistö kyseisessä maassa.
Kyllä kristityt ovat tehneet hyvää enemmän kuin ei krit.järjestöt, punaistaristiä lukuun ottamatta.
On järjetöntä viedä alueelle esim: Traktoreita, kun siellä ole polttoainetta tai paikalliset eivät osaa korjata, ei ole varaosia. Eivät osaa, viitsi tehdä asioille mitään.
Silkkaa rahan haaskausta.
Jos ratkaisuja halutaan, tässä on yksi
https://www.kepa.fi/uutiset/8123
Naisten Pankki
" Naisten Pankki on Kirkon Ulkomaanavun hallinnoima rahasto kehitysmaiden naisten yrittäjyyden ja omaehtoisen toimeentulon tukemiseksi kestävän kehityksen periaattein. Pankki kerää lahjoituksia naisten taloudellisen toimeentulon, osaamisen ja oikeuksien parantamiseen kehitysmaissa. Naisten Pankin varoilla rahoitetaan muun muassa mikroluottoja, ammattikoulutusta, työkalujen ja materiaalin hankintaa ja muuta yrittäjyyteen tähtäävää toimintaa.
Pankin synty
Naisten Pankki syntyi Liberiassa tammikuussa 2007 vierailleiden suomalaisten naisvaikuttajien ja Kirkon Ulkomaanavun yhteistyönä. 15 naisen ryhmä kokoontui ja he pohtivat auttamista ja tuloksena ryhmä matkusti Liberiaan, minkä jälkeen suunnitelma Naisten Pankista syntyi. Perustajajäseniin kuuluivat muun muassa Anni Vepsäläinen, Merja Ylä-Anttila sekä Marianne Heikkilä. [1] Pankin toiminta alkoi toukokuussa 2007."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Naisten_Pankki
Polkupyöriä ja ompelukoneita Tansaniaan
http://kemamikkeli.fi/vanhat-projektit/tansania/
Tämäpä yllätys.
Tarvitaan objektiivista tietoa sekä onnistumisista että epäonnistumisista ja niiden syistä. Tietenkin apuun on panostettava. Jo itsemme takia.
http://www.hyvejohtajuus.fi/5598/kehitysyhteistyon-johtamisen-haasteet-tulevalla-vaalikaudella/
Turha myöskin jättää lukematta noita edellisiä kommentteja;)