Nähdään pari kertaa kuukaudessa. Olemme molemmat olleet sitä mieltä että ihan,hyvä että molemmilla on omat elämät mutta ei olla muiden kanssa. Pari viimeistä kertaa mies on ollut jotenkin outo, iloinen kun tulen. Välillä mietteliäs ja ehkä hermostunutkin. Katsoo minua hymyillen, kiusottelee jne. Silmät nauraa. Liekö rakastunut vaiko suunnittelemassa eroa. Kun eron hetki koittaa mies on yleensä aika äreä ja kiukuttelee milloin mistäkin. Ei minulle tai minusta vaan ikää, kuin purkaisi pahaa oloaan. Itse olen kuin puukko olisi painettuna kurkkua vasten, tekee niin tuskallisen pahaa lähteä pois.
Mies on vähentänyt viestittelyä päivien mittaan.
On mustis, pelkää että petän häntä vaikkei hänkään mikään neitsyt ollut kun tapasimme. Kuitenkin olemme lupautuneet olla uskollisia.
En tiedä enkä uskalla kysyäkään mitä mies miettii. Joko eroa tai sitä että muuttaisin hänen paikkakunnalleen.
Erossa oleminen alkaa vaan tuntumaan liian tuskalliselta, minusta.
Kun näemme ajattelen etten koskaan,koskaan halua luopua tuosta miehestä.
Mies on vähentänyt viestittelyä päivien mittaan.
On mustis, pelkää että petän häntä vaikkei hänkään mikään neitsyt ollut kun tapasimme. Kuitenkin olemme lupautuneet olla uskollisia.
En tiedä enkä uskalla kysyäkään mitä mies miettii. Joko eroa tai sitä että muuttaisin hänen paikkakunnalleen.
Erossa oleminen alkaa vaan tuntumaan liian tuskalliselta, minusta.
Kun näemme ajattelen etten koskaan,koskaan halua luopua tuosta miehestä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
En tiedä paraneeko luottamus välillänne sillä, että muuttaisit hänen luokseen? Voihan se olla, että hän onkin sairaalloisesti mustasukkainen eli rupeaa hallitsemaan ja rajoittamaan menojasi, kun muutat hänen luokseen. Jos jo nyt ette osaa tai uskalla keskenänne puhua, niin miten osaatte jatkossa? Avoimuus, puhuminen sekä etänä etenkin se hyvä ja sopivaksi koettu yhteydenpitomuoto ja omissa lupauksissa pysyminen on se askel siihen luottamisen suuntaan asuittepa saman katon alla tai erillään pitkänkin matkan päässä.
Sinäpä sen sanoit. Mustasukkaisuus. Itse en ole, mutta hän on. Olen kuitenkin mennyt menojani kuten haluan. Jos ei sitä kestä niin ei kestä.
Kyllä olisi hyvä jos kysyisit asioista jotka vaivaavat mieltäsi. Kun hetki tuntuu oikealta, kysy. Älä kovistele vaan pysy ihan rauhallisena.
Tietysti tuntuu vaikealta kysyä koska tapaatte harvoin etkä haluaisi hukata aikaa ottamalla vakavempia asioita puheeksi. Mutta entä jos hänkin haluaisi ottaa itseä vaivaavia juttuja esille? Ehkä hän juuri siksi on hermostunut kun eron hetki lähestyy?
Hyvän suhteen perusta on puhuminen.