Kaukosuhde italialaiseen

Miksi hän muuttaisi Suomeen? Töitä tekemäänkö? Onko työpaikka jo? Täällähän pitää ihan ensimmäiseksi opetella kieli että pystyy yleensä ottaen elämään tässä yhteiskunnassa. Olette todella nuoria. Itse olen parisuhteessa italialisen kanssa. Palermon tilanne ei liene kovin häävi tällä hetkellä. Eli meinaako mies tulla tänne vain hengailemaan? Muistathan että pieni varoituksen sananen on ehkä paikallaan. Saattaa tulla pettymyksiä jos ja kun hän tänne asumaan tulee. Eri kulttuuri, elämä Suomessa ei todellakaan ole sama kuin elämä Italiassa sekin saattaa romahduttaa suhteemme niin,kuin monet muutkin suhteet. Eu kansalaisena,on helpompi tänne tulla mutta kuitenkin täytyy olla osoite, sinunko? Siksi aikaa kunnes paperit ovat kunnossa ja esim kela asiat alkavat pyöriä. Lähteekö sen jälkeen katsomaan onko ruoho vihreämpää jonkun toisen kanssa. Itse olen jo niin vanha ja elämää nähnyt että tiedän, rakkaus on sokea. Pelkän rakkauden varaan vaan ei voi mitään rakentaa.

Kysyt että onko tämä typerää. Ei ole!
Tuntuu että olette kumpikin järkeviä vaikka olettekin nuoria ja rakastuneita ja siinähän ei ole mitään vikaa. Olette suunnitelleet asioita, esim kielikysymystä. Italia ja Suomi eivät niin hirveästi poikkea toisistaan jos vertaa esim islamilaiseen maahan. On tuollainen järjestely toiminut monilla.
Muista kuitenkin että harvojen tapaamisten vuoksi näette kumpikin asiat ruusunpunaisten lasien läpi. Uskon että hän on yhtä tosissaan kuin sinäkin ja on todella rakastunut. Hänhän on nuori kaveri ja romanttinen.

Siis sinä ramppaat Italiaan tuon pojan luokse vaikkei sinulla olekkaan rahaa. Ei ole pojallakaan, mutta hän ei tule vierailemaan muutamiski päiviksi Suomeen??????

Ah meitä suomineitoja!!! On niin helppoa olla virtuaalisesti rakastunut ja uskotella oikein järjellä että tämä on sitä ihanaa oikeaa RAKKAUTTA! AAAAAH noitten pilvilinnojen ihaa rakentelua.

Hanki itsellesi ammatti joka on käyttoarvoa myos Suomen ulkopuolella (taide, lääktiede jne) että voit elättää itsesi ja todennäkoisesti myos tuon ihanan italialaisen. Ammatti/kielitaidottoman ja rahattomana on niin helppo elää (ajatuksella että kyllä ne muut minut elättävät) Hankkia ammatti vaatii vaivaa. Sinun täytyy tajuta tuo!

Epäilen, että tämä poju on nuuhkinut miesten polkupyörien satuloita. Ja myös ottanut suihin vanhemmilta miehiltä.

Jos mietitään kaukosuhteita niin aikanaan meillä oli Suomi-Saksa suhde. Toimi muutamia vuosia mutta sitten mies muutti Suomeen. Ja perhe-elämähän siitä tuli.

Mitä aikaisemmin täälä mainittiin Italialaisen töistä Suomessa niin täälä on paljon Italialaisia jotka ovat tulleet naisen perässä. Omalla kirkonkylälläkin on yksi joka teki ensin vaikka mitä supparin hommia, mutta muutamien vuosien aikana oppi ammattimieheksikin. Hänen omaa ammattiaan kun ei Suomessa harjoiteta.

Niin että, sano pojalle että tulee Suomeen. Täältä saa Suomessa asuvilta Italialaisilta apuja ja neuvoja. Ja kukaties, he pystyvät järkkäämään työpaikankin. Ihmissuhteet ovat onnellisempia Suomessa kuin Italiassa. Vaikka sielä ollaan perhekeskeisempiä, niin macho-kulttuuri tekee naisista onnettomampia.

Ja jos poika on tosissaan, hän muuttaa Suomeen. Samalla hän ihastuu Suomen luontoon ja ymmärtää että täälä on kaikki paremmin. Niin muutkin Italaialaiset ovat sanoneet. Kukaan tuntemistani ei halua muuttaa takaisin koska asiat ovat todella huonossa jamassa Italiassa.

Olen elänyt ihan samaa tilannetta kanssasi saman ikäisenä . Mies (tai no poika) olis tullu tänne perässäni . Nyt oon tyytyväinen et laitoin lopulta katki . Kaukosuhteessa oltiin kyl pari vuotta . Tunnen italialaista kulttuuria hyvin ja osaan kielen (kokemus yliopistotutkinto) . Sen ikäisenä ei vielä ihan hahmottanut mitä se arki Suomessa olisi . Oletko seurannut kulttuuria hänen kotoaan / perhepiirissä ? Yleensä italialaiset miehet varsinkin tuossa iässä , on täysin mamman paapomia . Mitään kotihommia ei osata eikä ajatella kuulutakaan osaavan . Valitettavasti italia ei ole vielä yhtään niin tasa-arvoinen kuin suomi .lisäksi äiti on italialsiselle miehelle usein arvohierarkiassa korkeammassa kuin oma nainen . Äiti on aina oikeassa .äidin kanssa myös jaetaan kaikki suhteen asiat . Yksityisyyttä ei ole samalla tavalla kuin meillä täällä . Suomessa vaikea saada töitä ilman suomen kielen taitoa , lähes mahdotonta . Tässä mitä mulle tuli ekana mieleen italialaisen ex tyttöystävänä ja toisen ulkomaalaisen kanssa Suomessa asuneena ....olet vielä tosi nuori , mieli muuttuu .

Mites olisi opiskelu, esimerkiksi ammattikorkean/yliopiston englanninkielisessä koulutusohjelmassa? Pojalla olisi yhä mahdollisuus opiskella ja opetella samalla Suomen kieltä. Onhan sitä kai myöhemmin mahdollista muuttaa Italiaan? Ehdottomasti, opiskelkaa silti! Ja tottakai, tunteitaan kannattaa kuunnella. Jos se oikeasti rakastaa, niin eiköhän se malta.