Ansaitsenko naista?

"Jokainen nainen ansaitsee vain parasta. Sehän on sanomattakin selvää."

Siis niin mitä? Ihan samaa naiset ja miehet taitavat haluta. Itselleen sopivaa kumppania? Mielestäni tuo "parasta" sana on jotenkin huono kuvaamaan sitä mitä kukakin ansaitsee. Siitä tulee vaan mieleen, että mikään ei riitä. Eikä se niin saa olla eikä voi olla.

Mitä epäonnistumista tuossa listassasi on? En ymmärrä. Tietysti jos etsit itsellesi naista, joka etsii miestä, joka on korkeasti kouluttautunut ja hyvin tienaava, niin sitten tuo voi olla ongelma. Kannattaisi varmaan katsella niitä naisia, joille se status ei ole niin tärkeä asia.

Kai sinä jonkun kurpan ansaitset kun kurpilla ei ole muita käyttötarkoituksia koska ovat myös epäonnistuneet elämässä.

Nyt on kyse rakkaudesta eikä ansaitsemisesta. Jos sydämesi on lämmin ja hellä, olet hyväkäytöksinen naista kohtaan, myötätuntoinen ja sopivan kiltti ihminen, niin todella ansaitset kivan naisen.
Ammatilla ja koulutuksella ei ole niin suurta merkitystä, kun sopivan naisen löytää. Rakkaus on se, joka ratkaisee.

Vaikka mies olisi käynyt intin ja läpäissyt sen loistavasti, hänellä olisi akateeminen koulutus ja korkea virka, mutta jos sydän olisi kiveä kovempi vailla myötätuntoa ja rakkautta, niin sellainen mies ei todellakaan ansaitse naista.
Yleensä sellaiset miehet saavat vastaavanlaisen kivisydämisen naisen.

Mies ei ansaitse naista eikä parisuhdetta jos on lyhyt ruma, kaveriton, elättää vain itsensä. Ammatillakin on väliä kun pitää tienata paljon rahaa kun nainen haluaa matkustella ja ostaa kaikkea kivaa kuten omakotitalon niin ei köyhä mies ole sopiva kumppani.

Noh kuulehan. "Paras" on aika häilyvä käsite. Yhden paras ei ole sitä toiselle, kolmannelle se on jopa kauhistus, ei suinkaan paras. Siispä käyttäisin "ansaitsee parasta" tilalla "tarvitsee sopivan". Myös mies tarvitsee sopivan naisen. mitä sopiva pitää sisällään, se vaihtelee.

Minulle sopii mies, joka
- ei käytä alkoholia (liikaa, ja minä määrittelen mikä on liikaa :)) eikä muita päihteitä
- ei polta
- on sinut itsensä kanssa, ei mielenterveysongelmia
- osaa pitää raha-asioistaan huolta
- hyvä itsetunto, arvostaa itseään ja muita
- ystävällinen käytös
Jne. jne

Tuossa kirjoituksessasi pisti silmään "Omasta mielestäni en ole ansainnut naista, koska olen näin epäonnistunut"

Eli itsetunnossasi on todella paljon parantamisen varaa! Et takuulla saa naista, jos ajattelet ettet ole naista ansainnut. Suurin moka on pitää itseään epäonnistuneena. Motörheadin Lemmy on tokaissut "If you think that you are too old to rock 'n roll then you are." Niinpä.

Jos ajattelet epäonnistuneen elämässä, niin aivan varmasti epäonnistut. Jos taas ajattelet onnistuvasi elämässä, löydät sopivan naisenkin. Kiinnitä huomiosi ajatuksiisi. Ne muokkaavat elämääsi enemmän kuin uskotkaan. Älä siis ajattele itsestäsi negatiivisesti.

Juuri kuten Marga_Reeta kirjoitti: kyse on rakkaudesta.

Tiedätkö mä haen mieheltä sillasta että osais pitää mua hyvänä .. en odota lahjoja mutta ehkä muistaminen edes syntymäpäivänä olis ihanaa😔 olin 16vuotta suhteessa minkä luulin olevan rakkautta... Mutta mulle jäi vain muistoksi se että olen aivan nolla... En ikinä saanut mieheltä mitään.. joi joka päivä... Ei muistanut edes synttäreitä... Toisen poikansa ajoi yrittämään itse murhaa😔🥺🥺 ja silloin lähdin ja aloitin kaiken alusta... Ja vieläkin tuntuu etten mä oo riittävän hyvä siihen että saisin miehen joka pitäis mua hyvänä🥺 ex mies joi joka päivä 🥺🥺

Jos tuollaista pitää erikseen ajatella, että ansaitsetko ketään, niin et tietenkään ansaitse. Silloin olet jo lähtökohtaisesti heittänyt itsearvostuksesi menemään, eikä kukaan muukaan voi arvostaa sinua, ellet arvosta itseäsi.

Sääntö numero yksi, kehitä itsellesi lehmän hermot. Tutustu toki naisiin, mutta älä anna itsestäsi liikoja, pidä sopivasti etäisyyttä, pidä itsesi kiireisenä, vietä aikaa myös kavereiden kanssa. Älä lupaa mitään, älä ole koko ajan tavoitettavissa, välillä voit antaa ymmärtää jotain mutta ei sen enempää. Ajattele että naisen on myös ensin ansaittava sinut.

Enkä tarkoita että pitäisi alkaa epäkohteliaaksi, ei, ei missään nimessä. Tottakai pitää olla kohtelias, mutta ei saa antaa itsestään liikoja, naiset kokeilee rajoja joten pidä rajasi ja periaatteesi, älä luovu niistä. Älä mukaudu kenenkään mielipiteisiin, vaan ole omaa mieltäsi asioista, älä kuitenkaan ala väitellä. Se on taitolaji, eikä välttämättä toimi kaikkien kohdalla. Jos vähänkään tuntuu siltä, että toinen ei ole tarpeeksi kiinnostunut, niin silloin kannattaa heti lakata pitämästä yhteyttä, säästää itsensä monelta mielipahalta. Ja jos toinen sitten oikeasti soittelee vielä perään, niin ei vain vastaa.

Eli, omat rajat, oma itsensä arvostaminen, niillä pääsee hyvään alkuun. Hyvä prinsiippi, älä sinä juokse, anna muiden juosta. Maltti on valttia, älä hötkyile, odota ja odotuta, se tepsii.

Minä olin keskinkertaisuus koulussa, ammattikoulutuksena puuseppä, ei juuri kielipäätä. Nainen josta tuli puolisoni oli hyvä koulussa, osasi kieliä, hyvä koulutus ja viehättävä kaiken lisäksi, moni epäili suhteen kestoa et eihän tuonkaltainen nuori nainen mun kanssa. Niin vain nainen rakastui muhun ja ollut vuisikymmenet kanssani. Ansaitset juuri sen mitä saat.

Sellane nainen on paras miehelle, joka ei ole heti vetämäs turpaan miestä, ku se kompuroi omassa arjessaan?