Yleisten ravintosuositusten mukaan päivittäisestä energiansaannista 50 prosenttia pitäisi muodostua hiilihydraateista. Maailmankuulun neurologin David Perlmutterin mukaan niillä on kuitenkin kyseenalaisia vaikutuksia. Jopa terveellisiksi mielletyt hiilihydraattien lähteet, kuten täysjyväviljat, saattavat aiheuttaa muun muassa muistihäiriöitä, ADHD:ta, ahdistusta, kroonista päänsärkyä ja masennusta.
Jos maailmassa lopetettaisiin hiilihydraattien (=viljojen) syönti, kuolisi suurin osa ihmisistä nopeasti.
Niin yksinkertaista tämä loppujen lopuksi on. Ihmiskunta maapallolla ei yksinkertaisesti pysy hengissä ilman viljatuotteita. Eikä maapallon ekosysteemi missään tapauksessa kestä lihan käytön lisäämistä ravinnossa. Varsinkaan kun punaisen lihan haitat ovat yleisesti tiedossa.
On tyypillisen länsimaista vouhkata milloin sokerista, milloin rasvasta ja milloin proteiineistä.
Kannattaa siis syödä monipuolisesti mutta kohtuudella. Ja harrastaa aktiivista liikuntaa. Ei tämä mitään rakettitiedettä ole.
0Äänestä
RasvaistaMenoa
Hiilihydraattien syönnin voi lopettaa huoletta. Se on ainoa makroravinne jota ihminen ei tarvitse. Ilman rasvaa ja proteiinia kuolema sensijaan on paitsi varmaa, myös mahdollisimman tuskallista.
Ihmisten ravinnossa rasva tulee aina olemaan tärkein makroravinne. Näin myös viime vuosisadoilla kun ei vielä tiedetty tieteen avulla, että vilja ei ole ihmiselle luontainen ravinne.
Kovan rasvan tärkeys ravinnossa on aina ollut helppoa verifioida ilman tutkimuksiakin vaikkapa äidinmaidon ravinnekoostumuksesta. Luonto tuskin olisi ohjelmoinut vauvan ravinnoksi nestettä jossa makroravinteet olisivat väärässä suhteessa.
Kannattaa syödä monipuolisesti mutta hiilihydraatteja selvästi vähemmän kuin virallinen suositus on. Aktiivista liikuntaa harrastaa enää harva keski-ikäinen, joten liikunta ravinnon takia ei ole luonnon tarkoitus vaan tarkoitus on ollut syödä ravintoa jotta liikkuminen sujuu myöhemmälläkin iällä.
Ruuan tehtävä on siis mahdollistaa toiminta, mutta ei edellyttää liikkumaan liikkumisen takia tai sen takia, että ylisuuri hiilihydraattikuorma saataisiin palamaan varastoitumisen välttämiseksi.
0Äänestä
vai_onko
Ei tämä mitään rakettitiedettä ole.
Ei näytä olevan!
0Äänestä
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Yleisten ravintosuositusten mukaan päivittäisestä energiansaannista 50 prosenttia pitäisi muodostua hiilihydraateista. Maailmankuulun neurologin David Perlmutterin mukaan niillä on kuitenkin kyseenalaisia vaikutuksia. Jopa terveellisiksi mielletyt hiilihydraattien lähteet, kuten täysjyväviljat, saattavat aiheuttaa muun muassa muistihäiriöitä, ADHD:ta, ahdistusta, kroonista päänsärkyä ja masennusta.
http://www.basambooks.com/kirja/978-952-260-280-0/tuhon-siemenet/#.VauCXaSqpHw
Jos maailmassa lopetettaisiin hiilihydraattien (=viljojen) syönti, kuolisi suurin osa ihmisistä nopeasti.
Niin yksinkertaista tämä loppujen lopuksi on. Ihmiskunta maapallolla ei yksinkertaisesti pysy hengissä ilman viljatuotteita. Eikä maapallon ekosysteemi missään tapauksessa kestä lihan käytön lisäämistä ravinnossa. Varsinkaan kun punaisen lihan haitat ovat yleisesti tiedossa.
On tyypillisen länsimaista vouhkata milloin sokerista, milloin rasvasta ja milloin proteiineistä.
Kannattaa siis syödä monipuolisesti mutta kohtuudella. Ja harrastaa aktiivista liikuntaa. Ei tämä mitään rakettitiedettä ole.
Hiilihydraattien syönnin voi lopettaa huoletta. Se on ainoa makroravinne jota ihminen ei tarvitse. Ilman rasvaa ja proteiinia kuolema sensijaan on paitsi varmaa, myös mahdollisimman tuskallista.
Ihmisten ravinnossa rasva tulee aina olemaan tärkein makroravinne. Näin myös viime vuosisadoilla kun ei vielä tiedetty tieteen avulla, että vilja ei ole ihmiselle luontainen ravinne.
Kovan rasvan tärkeys ravinnossa on aina ollut helppoa verifioida ilman tutkimuksiakin vaikkapa äidinmaidon ravinnekoostumuksesta. Luonto tuskin olisi ohjelmoinut vauvan ravinnoksi nestettä jossa makroravinteet olisivat väärässä suhteessa.
Kannattaa syödä monipuolisesti mutta hiilihydraatteja selvästi vähemmän kuin virallinen suositus on. Aktiivista liikuntaa harrastaa enää harva keski-ikäinen, joten liikunta ravinnon takia ei ole luonnon tarkoitus vaan tarkoitus on ollut syödä ravintoa jotta liikkuminen sujuu myöhemmälläkin iällä.
Ruuan tehtävä on siis mahdollistaa toiminta, mutta ei edellyttää liikkumaan liikkumisen takia tai sen takia, että ylisuuri hiilihydraattikuorma saataisiin palamaan varastoitumisen välttämiseksi.
Ei tämä mitään rakettitiedettä ole.
Ei näytä olevan!