Kivakiva...tänään se sitten iski, järjetön ahmintakohtaus. Olin jo monta päivää pystynyt olemaan syömättä liikaa, mutta tänään tuli ahdistava olo ilman syytä ja siitä sitten alkoi: aamu alkoi hyvin munakkaalla, jossa soijaproteiinijauhetta ja kaakaopapurouhetta. Sitten menikin esimerkiksi puoli pakettia(150g) rouhetta, noin 250g pähkinöitä, 150g tummaa suklaata, lohta, kinkkua n.100g, 3 isoa kanafilettä, 2 isoa rasvaista pihviä, 4 kananmunaa, 200g manteleita....eli karppausruokaa, koska yritän hallita ahmimista karppaamalla. Eipä näytä auttavan. Ja ahdistavinta tässä onkin että vaikka en ahmi hiilihydraatteja, kaloreita tulee aivan älytön määrä noista ruuista. Pliis kertokaa miten saan tämän loppumaan!
Karppaus ei autakaan ahmimiseen?
Wnbkarppaaja
1187
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Soijaproteeiinijauhe on pahasta. Etsippä netistä tietoa niin selviää.
Moni karppaaja syö liikaa rasvaa ja on siksi lihava.
Mielenkiintoista.. Olen itse luontaisesti sokeria himoitseva enkä sen vuoksi ole voinut koskaan edes aloittaa karppausta. En ole pystynyt edes kolema vuorokautta yhtäperään olemaan ilman sokeria. Ahditus käy liian voimakkaaksi, ja seuraavana aamuna, kun kaupat aukeavat, menen ostamaan jotain huisin sokerista ja syön sen tyhjään mahaan hetkessä. Lakritsi, suklaa, salmiakki, keksit...
Atkinsin dieetit yms. sopivat sellaisille ihmisille, jotka luontaisesti himoitsevat lihaa, rasvaa, kermaa jne.
Minua himottavat vain suklaa, salmiakki, keksit, lakritsi...
Olen aina ollut hoikka, jopa normaalipainon alarajoilla, painoindeksi on murrosiästä tähän asti (olen reilu kolmekymppinen) huidellut 17-20 välillä.
Vasta nyt, kolmekymppisenä, olen huomannut, etten enää voi syödä mielin määrin sokeriherkkuja ruoan päälle painon nousematta parilla kilolla.
Tällä hetkellä olen pudottamassa painoa parilla kilolla, koska en halua olla vain normaalipainoinen, vaan haluan olla hoikka. Kokeilin vähähiilihydraattisuutta, mutta ei siitä mitään tullut, koska en saa kiksejä ollenkaan lihan syömisestä. Enkä jaksaa elää siten, että joudun kieltäytymään kaikesta, mistä tykkään.
Päädyin ratkaisuun, että saan syödä makeaa vain joka toinen päivä. Lihaa /kalaa syön n. 100-150 g joka päivä; 1 kananmuna n. joka päivä; 1 pala ruisleipää joka päivä; vihreitä vihanneksia ja marjoja rajattomasti joka päivä (yleensä yhteensä 0,5 litraa smoothiena); kourallinen pähkinöitä joka päivä; 1-2 annosta maitotuotetta joka päivä (2 dl maitoa tai 1 dl juustoraastetta tms.); 1-2 hedelmää (yleensä banaani) joka päivä; ja sitten joka toinen päivä sen 100-200 g suklaata / kermajäätelöä /karkkia... Rasvana oivariini ja oliiviöljy usein sekaisin paistamiseen ja leivän päälle.
Pointtini on siis, että ainakin meidän luontaisten makeanhimoajien on aivan turha kuvitella, että vhh:sta olisi meille apua. Pitkän hiilarikieltäytymisen jälkeen padot kun kerran murtuvat, ahmiminen on VALTAVAA.
joo, yksilöitähän me kaikki... toi vaan menee niin että jos karppaa, pitää kestää ne ekat pari, kolme viikkoa vaikka hampaat irvessä, sitten se hiilarihimo alkaa helpottaa. Sit kuukauden päästä ei enää tee mieli makeaa niin paljon ja ainakin mä pystyn silloin jo ohittamaan isommat mieliteot. Pitää myös keksiä muuta tekemistä, eikä ajatella vaan sitä sokerin syömistä.
Jotenkin uskon, että kaikille on mahdollista "luontainen sokerinhimo." Sitä pahentaa ravintoaineiden puute eli epätasapaino ravinnossa (esim. kromin ja omega3:n puute), liikunnan vähyys, unen vähyys. Hyväkarppaus voisi olla osa ratkaisua: syödä esim. marjojen ja maitotilkan kanssa suurista kaurahiutaleista tehty puuro päivittäin, samoin kuitupitoista leipää/näkkileipää jonkin verran (eivät nosta verensokeria liikaa eikä tule suuria verensokerin laskuja). Lisään itse maustamattomaan jogurttiin jonkin verran liottamiani siemeniä (auringonkukan, kurpitsan sekä seesamin): saan kiksini siementen pureskelusta, ja se korvaa karkkien pureskelun "tarpeen". Ruuat kannattaa maustaa hyvin (chilillä, sitruunalla, etikalla, inkiväärillä jne.) ,ja ottaa marjoja vaikka jälkiruuaksi, niin tulee tunne hyvin syömisestä ja kylläisyydestä. Useimmille sopii, että aamulla ja ennen myöhäisiltapäivää suurin osa päivän kaloreista on syöty: illan jaksaa olla sitten vähemmillä syömisillä ja yöpaastosta tulee pitkä, mikä tukee laihtumista ja antaa keholle levähdysaikaa ruuansulatusesta. Toki tunne-elämällä, sillä, että on vaikeus kestää tunteitaan tai että on niiltä hukassa (tyhjyys) on varmasti osansa ahmimiseen. Onko ahmiminen eräänlainen itsevihan muoto myös: kehosta ja sen hyvinvoinnista ei välitetä, vaan kaadetaan kuin viemäriin kaikenlaista, mitä keho ei tarvitse. Tai korvaako vatsan täyteys ja ähky kosketuksen puutteen? Ruoka koskettaa sisäpuolelta tuntuvasti silloin kun maha on täynnä. Voitko hankkia hellittävän lemmikin, jos ei ole kumppania?
Ei esim. kaverini koskaan himoitse makeaa. Kun menemme kauppaan ostamaan naposteltavaa leffaa varten, minä ostan aina makeaa (suklaata ja salmiakkia) ja kaverini ostaa aina suolaista ja rasvaista (sipsiä ja dippikastiketta). Näin on ollut lukioikäisestä saakka, ja olemme nyt 30 ikäisiä. Kaverini on lihava keskivartalolta, itselläni kiloja kertyisi varmaan lähinnä vyötärön alapuolelle, jos päästäisin kertymään.
Olen normaalipainoinen ja sellaisena aion pysyäkin. Haluaisin tosin olla huomattavan hoikka (mutta en liian laiha), ja siksi olen nyt koettamassa laihduttaa n. kolme kiloa. Tähän mennessä on lähtenyt 1 kilo. Olen liikkunut hikilenkkiä päivittäin ja vähentänyt makeisten syömistä.
Ahmi menemään pullukka.
Annika Dahlqvistin LDL-kolesteroli on 4.5 mmol/l kun suositellaan sille arvoa alle 3 mmol/l. Arvot eivät siis ole hyvät. Tuollainen LDL-kolesterolin määrä lisää sydänkohtausriskiä usealla sadalla prosentilla.
Ihmisen lämpötila on 37 astetta ja siinä lämpötilassa mikään rasva ei jähmety. Joten ei siellä verisuonissa mitään rasvaa ole.
http://personal.inet.fi/koti/remeli/Suomalainen_ravitsemuspolitiikka.htm
En tiedä, pitääkö tämä paikkaansa: kromin sanotaan hillitsevän makeanhimoa. Kannattaa siis varmaan ostaa jotain monivitamiineja ja myös kromia sisältäviä tabletteja, jotta saa hivenaineita.
Alussa kerrottu ruokalista on aivan tuhottoman pitkä ja kalorimäärä on tosiaan jumalaton. Jos tavoitteena on laihtua, se ei tuollaisella kalorimäärällä tapahdu. Esim. pähkinät ovat terveellisiä, mutta se on täysin eri asia kuin se, että niillä saisi laihdutettua tai eivät sisältäisi kaloreita.
Sanoisin neuvona, että vähähiilariseen ruokavalioon lisäisit kasviksia esim 1 kg päivässä. Marketeissa saa valmissekotteita vihersalaateista. Niissä on energiaa 15 kcal / 100 g.
Eli ahmit esim:
- 1 kg salaattia
- 150g kanafilee
==> yhteensä n. 320 kcal
Tuollaisia aterioita voi vetää kolme kappaletta päivässä, jolloin kokonaisenergiaksi tulee 960 kcal.
Salaatit voivat olla erilaisia: jossain voi olla esim. pieni määrä vähärasvaista raejuustoa, pieni kourallinen pähkinöitä, feta-juustoa tai mikseipä pekoniakin, jos kohtuudella laittaa. Kunhan noita kaikkia ei sekoita yhteen salaattiin, jolloin siitä tuleekin yhtäkkiä 2000 kcal salaatti.
Ylensyönti on psyykkinen sairaus, johon auttaa terapia.
Viralliset ravitsemussuositukset yli 2 vuotiaalle ovat:
Päivittäisestä energiasta 40% pitää tulla hyvistä rasvoista. Aikuisen naisen n. 70kg ravinnossa tämä tarkoittaa lähes 100 grammaa rasvoja.
Hyviä rasvoja ovat: villi kala, pähkinät, siemenet, manteli, avokado, kananmuna, kylmäpuristetut luomu kasviöljyt tummassa lasipullossa, koska ainoastaan kylmäpuristettu kookosöljy kestää valoa, mutta muut ei. Eläinrasvat (luomu, niittyliha ja riista ovat parhaimpia). ÄLÄ SYÖ margariinia.
Proteiinia tulisi saada 1-2 grammaa per painokilo (normaali paino). 100 grammaa lihaa tai kalaa sisältää n. 25 grammaa proteiinia, yksi kananmuna n. 7 grammaa ja 1dl maitoa, piimää, viiliä tai jogurttia 3 grammaa.
Lihasvoimaharjoittelu lisää proteiinin tarvetta!
http://www.potilaanlaakarilehti.fi/kommentit/lihasvoimaharjoittelu-lisaa-proteiinin-tarvetta/#.VbnjrvmqZqj
Ja paljon kasviksia, hedelmiä, vihanneksia, juureksia, papuja, linssejä, herneitä ja marjoja. Aikuisella vähintään 500 grammaa päivässä, mutta mieluummin 1000 grammaa.