Monet täällä näyttävät olevan sitä mieltä, että ulkomaalaisen puolison valitseminen olisi jotenkin erikoisuuden tavoittelua. Voisiko kuitenkin olla mahdollista, että joidenkin ihmisten luonteeseen sopii paremmin toisesta kulttuurista tuleva puoliso?
Itse olen usein kokenut olevani outolintu suomalaisten seurassa temperamenttisen luonteeni ja ylenpalttisen sosiaalisuuteni vuoksi. Ulkomaalaisten ystävieni parissa olen kuitenkin kuin kaikki muutkin.
Kaikille toivottavasti löytyy se oikeanlainen puoliso.
Itse olen usein kokenut olevani outolintu suomalaisten seurassa temperamenttisen luonteeni ja ylenpalttisen sosiaalisuuteni vuoksi. Ulkomaalaisten ystävieni parissa olen kuitenkin kuin kaikki muutkin.
Kaikille toivottavasti löytyy se oikeanlainen puoliso.
Vastaukset 31
Vanhimmat
"Itse olen usein kokenut olevani outolintu suomalaisten seurassa temperamenttisen luonteeni ja ylenpalttisen sosiaalisuuteni vuoksi"
Temperamentti = Idiootti
Ylenpalttinen sosiaalisuus = helposti vedätettävä
Se, että ulkomaalaiset viihtyvät seurassasi johtuu luultavimmin siitä, että he eivät ymmärrä huonoa englanninkieltäsi.
miksi en viihdy tietynlaisten suomalaisten miesten kanssa.
Tuskin sinäkään kanssani viihtyisit, olehan idiootti ja helposti vedätettävä, joten onko se sinulta pois, jos seurustelen ulkomaalaisten kanssa?
Eiköhän se ole päinvastoin, että huonolla englanninkielellä varustetun suomalaisen kanssa ei ulkomaalainen viihdy? Ninkuin ei viihdy suomalainenkaan huonoa englantia puhuvan ulkkiksen kanssa. Tuskin ne ulkkikset viihtyvät sellaisen kanssa, jolla ei ole sosiaalisia taitoja ja jotka vetävät kummallisia johtopäätösiä hatusta niinkuin sinä.
Niin. Turkkilaiset pizzanpaistajat ja rantakaupustelijathan puhuvat pääasiassa äidinkielitasoista englantia, monella on siitä jopa yliopistotason tutkimus :)
Joskus joku kommentoi vastaavaa väitettä sanomalla "ei kulli suussa voi mitään puhua"
Mielestäni kouluja käyneet espanjalaiset puhuvat aivan yhtä hyvää englantia, ellei parempaakin, kuin me suomalaiset. Seurustelin joskus aikoinaan espanjalaisen miehen kanssa, joka oli yliopistossa englannin kielen opettajana, ei siis ollut mikään "kulli suussa-tyyppi," vaan hieno, sivistynyt madridilainen.
Minä en tiedä mitään mennä sanomaan pitsanpaistajien englanninkieletaidosta. Eikös ne kaikki puhu täällä Suomessa Suomea?
Tässäpä vasta yhteensattumien summa:
Puolustusvoimista puhuttaessa Farouza oli yhtäkkiä kapteenin tytär ja nyt mainitessani "yliopistotason englannin koulutuksesta" ja Farouzan, kapteenin tyttären, puhuessa samassa ketjussa espanjalaismiehestään, sinullakin on sattumalta ollut espanjalainen yliopistossa englantia opettava mies :D
Pitäisikö minun nyt sitten viimeinkin kertoa, että olen espanjalaisen kapteenin poika ja opiskelen yliopistossa englantia :D
Vähän rajaa, tytöt! :)
Tassa muutama paiva sitten oli BBC:n uutisissa/kulttuuri uutisissa eras suomalainen nainen ja hanta haastateltiin englanniksi. Voihan pokaleiden pokaleet, kylla oli kaikkea muuta, kuin imarleltavaa kuunnella ..tis is tat and tat is tit. wat tuu uu miin ..Eli vaikka suomalaiset ovat ns. kieliopillisesti lahjakkaita englannin ym kielissa niin puhe on kaikkea muuta kuin sujuvaa.
Itse olen normaali suomalainen ja puhun englantia suomalaisittain ankyttamalla.
Etkö aliupseeri meinaa pysyä oikein kärryillä??
Mihin tämän nyt pitäisi liittyä? Se, että joku suomalainen lausuu huonosti englantia tarkoittaa sitä, että kaikki ulkomaalaiset ovat hyviä puhumaan englantia? :)
Mulla on työni puolesta kokemusta ihmisten englannin osaamisesta ympäri maailmaa ja sen perusteella skandinaavit ja saksalaiset puhuvat englantia kotikielenään puhuvien jälkeen maailmassa ehkä toiseksi parasta englantia.
Puhuvathan intialaisetkin niin kovalla korostuksella englantia, että siitä jopa tehdään sketsejä viihdeohjelmissa, mutta tarkoittaako se sitä, että intialaiset olisivat huonoja puhumaan englantia?
Mulla oli nyt pari viikkoa sitten kolme asiakasta Romaniasta, joille pidin parin tunnin myyntipuheen englanniksi. Nyökyttelivät vaan ja lopuksi kysyessäni, millä kielellä (englanti-saksa-ranska) haluavat markkinointimateriaalin nämä sanoivat, että "ihan mikä vaan, eivät ymmärrä kunnolla mitään niistä". Sama juttu Moskovaa kauempaa tulleilta venäläisiltä. Aivan turha edes yrittää englantia. Lähi-idässä on maita, joissa englantia osataan kohtuullisen hyvin, mutta silti aivan turha verrata esim. suomalaisten ja turkkilaisten/marokkolaisten englannintaitoja. Ei suomalainen duunari osaa englantia hyvin, vielä vähemmän sitä osaa tänne viikon lomaseurustelun jälkeen muuttava kouluttamaton turkkilainen.
Tiedän kyllä, että suomalaisilla on traumoja lausumisestaan, mutta se on mielestäni parempi kuin se, että puhuu kauniisti lausuen siansaksaa. Ihan hauskaa sinänsä, että otit lausumisen esiin muistettaessa, että ukkosi on Intiasta :)
Päinvastoin. Minua naurattaa se, kuinka huono mielikuvitus teillä on.
Ukko on Intiasta, mutta Englannin kansalainen ja asunnut Englannissa 31 vuotta. Suorittanut koulunsa taalla jne, joten puhepuoli kuullostaa aivan brittimaiselta. Katsele BBC:c uutisia niin huomaat, etta intilalaisia uutis ankkureita on paljon, varsinkin naisia. Ja heidan puhe on Englannin englantia. Koska muuttaessaan Englantiin ovat olleet lapsia. Ja huom: Mieheni koti-kieli on myoskin ollut englanti, vaikkakin hieman eri aksentilla.
Suomalaiset ovat hyvia englannin kielen taitajia, kuten esim: kansainvalinen TOEFL testikeskus on ilmoittanut, etta suomalaiset ovat karkimaiden joukossa siis pisteytyksessa.
Itse olin pitkaan vaivautunut, jos jouduin hoitamaan asioitani " yksin " ja englannin kielella. Se on tama suomalainen ujous, mika vaivaa montaa meista. Vasta asuttuani n. vuoden alkoi asiat sujumaan ja puhe parani huomattavasti. Suomessa opiskelin eng.kielisella linjalla, mutta aidon kosketuksen kieleen olen saannut muutettuani tanne asumaan.
Ja mita olen tormannyt ulkomaalaisiin taalla niin eivat kaikki puhu/ymmarra englantia laisinkaan. Monet puhuvat, mutta ymmarrys puuttuu ja taasen toiset ymmartavat, mutta eivat osaa puhua tai kirjoittaa. Kieli on ensisijaisen tarkea asia, jos ihminen muuttaa vieraaseen/ uuteen kulttuuriin/ maahan. Jos kielta ei hallitse niin silloin ei hallitse oikeastaan yhtikas mitaan.
Suomessa on hienoa se, etta ulkomaalaiset haluavat oppia suomen kielta ja oppivatkin sen kohtalaisen hyvin. Tasta kiitos ja kunnia kuuluu Suomen oppilaitoksille ja opettajille. On hienoa, etta on ammattiin valmentavia kursseja jne. On hienoa, etta kela-projekti olemassa, missa tuetaan ulkomaalaisen sopeutumista Suomeen.
No paljon on kuitenkin opittavaa, mutta eikohan jokainen halukas onnistu tavoitteissaan.
"Suomessa on hienoa se, etta ulkomaalaiset haluavat oppia suomen kielta ja oppivatkin sen kohtalaisen hyvin."
Jotkut Suomeen muuttavat ulkomaiset naiset ehkä, murto-osa miehistä. Anglomiehistä tuskin kukaan.
Mielikuvitusta kyllä löytyy, mutta ei se nyt ihan kukoista niinkuin sinulla. Mielikuvitusesi suorastaan lentää liihottaa, olet kova poika keksimään ja uskomaan kaikkea.
toisille todellakin sopii se "muun maalainen" paremmin kuin tämä kotimainen, joka luultavasti tuon yhden vastauksenkin kirjoitti...
Itse olen ollut muslimi-, arabimieheni :-0 kanssa yksissä kohta 15-vuotta!!!!! Eikä kaduta!
Suosittelen Sinullekin, jos viihdyt paremmin ulkomaalaisten seurassa!
Kysymys onkin nyt siitä, muuttiko miehesi Suomeen vai muutitko itse hänen kotimaahansa. Jos jälkimmäinen, niin hieno homma!
Miksiköhän se on niin vaikea ymmärtää, että me olemme kaikki erilaisia?
Hienoa, että liittonne on kestänyt noin pitkään!
Olen ennen seurustellut suomalaisen miehen kanssa, mutta ei siitä mitään tullut, koska mies ei kestänyt tunnekuohujani. Nykyisen kanssa tapellaan välillä rankastikin, mutta ymmärrämme molemmat, että riita on vain hetkellistä ja kuuluu suhteeseen. On ihanaa, kun saa olla ihan oma itsensä!
Millaista oli elää ulkomaalaisen miehen kanssa 10-15 vuotta sitten, silloin ei kai paljon ulkomaalaisia Suomessa ollut? Tuliko paljon rasistisia ongelmia?
Ei kait kukaan suhteeseen lähde vain sen takia, että joku on ulkomaalainen? Kait sitä nyt pitää ihmisessä muutakin nähdä kuin kansallisuus, joka mielestäni on toisarvoista, jos muuten sujuu.
Suomessa ollaan menossa rasistisempaan suuntaan. Silloin 90-luvun alussa ulkomaalaisia oli huomattavasti vähemmän ja ihmiset olivat avoimempia heitä kohtaan.
Henkilökohtaisesti olemme saaneet olla suht koht rauhassa, mutta ikäviäkin tapauksia on vuosien varrella tuttavapiireissä ollut.
Jos lapset olisivat hieman nuorempia en epäröisi hetkeäkään lähteä jonnekin suvaitsevaisempaan maahan perheeni kanssa...Mieti tarkkaan kumminpäin kannattaa lopullisesti asettua, Suomi suomalaisille asenne nostaa päätään...
Mieheni on ollut kansalainen pitkään, mutta edelleen kohtelu on tietyissä paikoissa todella kyseenalaista, surullista mutta totta...
Oikeesti tee itsellesi palvelus ja vedä ittes siel kassulla jojoon....jooko!?
Jos selittäsit noin urpoo läppää mun naaman edessä nii salee vetäisin sua pleksiin!!!
HAJOO ELÄMÄÄS VITUN RUNKKARIPELLE!!!!
-uskomatonta läppää toi jätkä heittää-
xxxxxxxxxxxxxxxx
...ihan klassikko!!! Olen repeillyt ihan kybällä lukiessani näitä juttuja mutta tämä Fairouzan espanjalainen kamelinpaska vie voiton kaikesta...
Etkos sina itse mainostanut jossakin kirjoituksessasi, etta sinulla on afrikkalainen puoliso. Kamelinpaskanako sina hantakin pidat vaiko ihan ihmisena ? Voi voi millaista kielta, ja itse kehut kuinka kyballa luet teksteja ja hirnut kuin heppa.
En minä tunne ketään kassua..
Toistan ennenkin esittamani vaitteen: Jos ei tule toimeen oman maansa vastakkaisen sukupuolen kanssa, niin on aivan turha haaveilla ulkomaalaisesta. Sen verran haastava laji tama monikulttuurinen avioliitto on. Tosin edelleenkin oikein mielenkiintoinen ja antoisa.
Niinhän se on, että kahden kulttuurin liitto vaatii onnistuakseen huomattavasti enemmän kuin kotimaisen miehen/naisen kanssa solmittu liitto. Se ei todellakaan ole blondien ja junttien juttu.
Aika moni nainen täällä tuntuu väittävän, että suhteeseen ei ajauduta miehen kansalaisuuden takia.
Kertokaa minulle sitten vastaus tähän. Kun lontoolaisen hotellin respaan tulee saksalainen tai ranskalainen liikemies ja nappaa huoneensa avaimen, homma on suoraviivaista ja henkilökunta ammattilaista.
Kun saksalainen tai ranskalainen liikemies nappaa helsingiläisen hotellin respasta huoneensa avaimen, respan tytöt menevät kasvoiltaan punaisiksi, kikattelevat, räpäyttelevät silmäripsiään ja etteivätkö piru saa saa pientä orgasmiakin. Ylipäätään antavat miehen ymmärtää, että hän voisi ottaa heidät tässä tiskillä jos vain haluaa.
Kertokaa mulle arvon tytöt vastaus tähän kysymykseen, minä kun olen ollut hotelleissa duunissa aina Englannista Venäjälle mutta suomalaisten naisten kaltaiseen "palveluhaluun" en ole muualla vielä törmännyt.
että ihminen arvostellaan pelkästään englannin taitojensa perusteella????????? Ja sen minkämaalainen nais/miesystävä on...
En osaa englantia. En kirjoittaa, en puhua, en lukea.
Naisystäväni täyttää ulkomaalaisen kriteerit jotka tuossa toisessa viestiketjussa aloittaja antoi.
Pilkatkaa minua!
Samanlaista palvelua saatiin Venäjällä ravintolassa kun olin mieheni kanssa käymässä siellä. Hovimestari näytti joltain muulta kuin hovimestarilta ja tuntui väkisin haluavansa työntää utareensa mieheni kasvoille. Ei sekään mitään asiallista palvelua ollut. Suomessa ravintolassa saa sentäs asiallista ja hyvää palvelua, oli asiakkaana minkämaalainen tahansa.
Siellä ei ole vielä sisäistetty palvelukulttuuria, jota meillä Suomessa jo on. Ehkä erillainen palvelukulttuuri kylläkin: siellä akat ovat tyrkyttämässä itseään meni minne tahansa.
Ehkä missasit miehen pointin, joka oli siis se että nimenomaan Suomessa naiset tarjoavat itseään ulkomaisille miehille joka paikassa.
kelvata. Voikos tuota ihmetellä, eihän suomalaiselle naisellekaan kelpaa suomalainen juntteileva pullamössömies...
...puhuu hikisen ranta-apinan pätkän kanssa seurusteleva suomibimbo. Ketkähän niitä juntteja nyt olikaan? :-D