Normit ovat Suomen vahvuus

millainen ehdoton ja estoton eliitin etuvartio - eli SSS-miesten hallitus - on normitalkoisiin ryhtymässä - ja itseään kristittynä pitävän Juha Sipilän johdolla muka samalla ollen peräti "köyhän asialla"!

Ks. Hänellä on uusista ministereistä kovimmat tulot – yksi selkeästi ylitse muiden

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin tulot olivat 495 969 euroa.

Tulevista ministereistä suurituloisin on yllätysnimenä liikenne- ja viestintäministerin paikalle noussut Anne Berner (kesk).

Bernerillä oli vuonna 2013 ansiotuloja 98 115 euroa ja pääomatuloja 397 854 euroa. Yhteensä tuleva ministeri tienasi 495 969 euroa.

Berner on hankkinut tulonsa muun muassa sukunsa omistamassa Vallila Interiorissa, jossa hän toimii hallituksen puheenjohtajana ja pääomistajana. Berner toimii myös useiden muiden yritysten hallituksissa.

Toiselle sijalle tuloissa kirii kokoomuksen puheenjohtaja, tuleva valtiovarainministeri Alexander Stubb. Stubbin ansiotulot olivat vuonna 2013 175 856 euroa, pääomatulot olivat pyöreät nolla. Vuonna 2013 Stubb toimi ulkomaankauppa- ja eurooppaministerinä.

Kolmannen paikan tulokärjessä vie perussuomalaisten puheenjohtaja, tuleva ulkoministeri Timo Soini. Soini toimi 2013 kansanedustajana. Soinin ansiotulot olivat 142 883 euroa, pääomatuloja ei ollut.

Nelospaikalle ministerien tulokärjessä nousee ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka (kok). Toivakka on Bernerin ohella yksi harvoista tulevista ministereistä, jolla on ansiotulojen lisäksi pääomatuloja. Toivakan ansiotulot olivat 102094 euroa ja pääomatulot 33792 euroa. Toivakka toimi vuonna 2013 kansanedustajana ja kokoomuksen eduskuntaryhmän ensimmäisenä varapuheenjohtajana.

Klikkaa linkistä ja katso taulukko!

==>> http://m.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/hanella-on-uusista-ministereista-kovimmat-tulot-yksi-selkeasti-ylitse-muiden/5132294

ministeri nimi ansiotulot (e) pääoma-tulot (e) yhteensä (e)

liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk) 98115 397854 495969

valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok) 175856 0 175856

ulko- ja eurooppaministeri Timo Soini (ps) 142883 0 142883

ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka (kok) 102094 33792 135886

pääministeri Juha Sipilä (kesk) 95366 19239 114605

sisäministeri Petteri Orpo (kok) 111537 0 111537

kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk) 104009 0 104009

perhe- ja perusturvaministeri Juha Rehula (kesk) 96746 0 96746

puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) 92119 0 92119

ympäristö-, maa- ja metsätalousministeri Kimmo Tiilikainen (kesk) 88242 67 88309

opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) 83814 0 83814

työ- ja oikeusministeri Jari Lindström (ps) 76168 0 76168

perhe- ja perusturvaministeri Annika Saarikko (kesk) 76107 0 76107

sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä (ps) 73588 0 73588

elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk) 0 4340 4340

KOTIMAA JULKAISTU 29.05.2015 08:24

http://m.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/hanella-on-uusista-ministereista-kovimmat-tulot-yksi-selkeasti-ylitse-muiden/5132294

Vrt.

Sipilä kritiikistä: Kitinästä päästävä uudistumisen mielialaan

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi jo hallitusneuvottelujen ollessa vielä kesken, että leikkaukset ovat kipeitä ja koskevat meitä kaikkia. Kitinää on odotetusti syntynyt.

– Hyväksyn kaiken kritiikin, mikä kohdistuu leikkauksiin. Se on myönnettävä, että kaikki leikkaukset ovat kovia ja kohdistuvat kaikkiin suomalaisiin tavalla tai toisella, Sipilä sanoi MTV Uutisten haastattelussa.

– Mutta nyt pitäisi päästä tästä kitinästä uudistumisen mielialaan. Meidän pitää pystyä vähän vähemmällä rahalla saamaan sama palvelutaso ja koulutuksen taso. Tällainen henki meidän suomalaisten pitää nyt saada päälle.

Koulutukseen kohdistuvat 600 miljoonan leikkaukset ovat erityisesti puhuttaneet hallitusohjelmassa. Mistä konkreettisesti koulutuksessa sitten leikataan?

– Voidaan katsoa, että voisiko kesäaikoja hyödyntää paremmin, esimerkiksi ammattikouluissa harjoittelut kesäaikana. Löytyi paljon asioita, joita pystymme tekemään tehokkaammin.

Koulutukselle on tiedossa raippaa mutta myös panostuksia. Sipilän mukaan viimeksi mainittu tulisi näkymään kouluympäristön digitalisoitumisena.

– Puhutaan etälukioista ja hajautetuista oppimisympäristöistä ja virtuaalioppimisympäristöistä. Siellä on rajattomasti mahdollisuuksia.

Hallitusohjelman leikkauslistalla on myös ansiosidonnainen päiväraha. Sipilän mukaan säästöä olisi ansiosidonnaisesta puristettava 200 miljoona euroa.

– Se on tarkoitus toteuttaa työmarkkinajärjestöjen kanssa yhteistyössä. Toivotaan, että voidaan tehdä rakennemuutos, joka helpottaisi esimerkiksi työn vastaanottamista.

KOTIMAA 29.05.2015
http://m.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/sipila-kritiikista-kitinasta-paastava-nyt-uudistumisen-mielialaan/5143874

Kreikan eli eurokriisin varjolla kansojen kurittamiselle on saatava stoppi!

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372

purettu, sillä kaikin mahdollisin tavoin eliitti onnistuu välttelemään armollisesti veroja, vaikka heille on nimenomaan euroalueeseen kuulumisen aikana siunaantunut aivan armottoman paljon tuloja!

Ks.

"HS: Pörssiyhtiöiden johtajien ansiot uuteen ennätykseen

Helsingin pörssin suurten yhtiöiden toimitusjohtajien keskimääräiset palkat ja bonukset ylittivät vuonna 2014 miljoonan euron rajan, Helsingin Sanomat kirjoittaa. Yhden johtajan palkalla saisi lehden mukaan töihin noin 25 rivityöntekijää.

Klikkaa ja katso >>

http://www.hs.fi/talous/a1437712112420

Helsingin Sanomat kertoo lauantaina, että kuilu niin sanotun tavallisen palkansaajan ja suurten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien ansioiden välillä on kasvanut lehden edellisvuosina tehdyistä selvityksistä.

Viime vuonna toimitusjohtajien keskimääräiset palkat ja bonukset ylittivät ensimmäisen kerran miljoonan euron rajan. Selvityksessä ei ole mukana yhtiön osakkeina tai optioina maksettuja kannustimia.

Ansiovertailun kärjessä on Sammon konsernijohtaja Kari Stadigh, jonka palkka ja bonus oli vuonna 2014 runsaat 3,6 miljonaa euroa. Suurin niin sanottu laskuvarjo eli korvaus mahdollisten potkujen varalle oli metsäyhtiö UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesosella – lähes 2,7 miljoonaa euroa.

Helsingin Sanomien mukaan toimitusjohtajan palkat ja rahabonukset kasvoivat viime vuonna viisi kertaa niin paljon kuin palkansaajien ansiot keskimäärin. Yhdellä vertailussa mukana olleen toimitusjohtajan peruspalkalla ja bonuksella saisi töihin 24,9 työntekijää.

Elina Hiltunen

Yle Uutiset

http://yle.fi/uutiset/hs_porssiyhtioiden_johtajien_ansiot_uuteen_ennatykseen/8180867

KS.

Johtajien ansiot vuosikymmenen ennätykseen – katso lista eniten ansainneista

Isojen pörssiyritysten johtajien palkat ja bonukset kasvoivat vuonna 2014 viisi kertaa niin paljon kuin palkansaajien ansiot keskimäärin.

Suurin kokonaiskorvaus:Sammon konsernijohtajan Kari Stadighin (vas.) palkka, bonukset, osakepohjaiset palkkiot ja eläkemaksut olivat viime vuonna yhteensä 4 660 003 euroa. Suurin korvaus potkujen varalta: UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen (kesk.) saa 2 697 000 euroa, jos hänet irtisanotaan. Palkat ja palkkiot 2,7 miljoonaa euroa. Suurin korotus: Rautaruukin toimitusjohtaja Sakari Tamminen (oik.) sai 478 prosentin korotuksen bonuksiinsa. Palkat, palkkiot ja lisäeläke olivat yhteensä 1,2 miljoonaa euroa.

Suurin kokonaiskorvaus:Sammon konsernijohtajan Kari Stadighin (vas.) palkka, bonukset, osakepohjaiset palkkiot ja eläkemaksut olivat viime vuonna yhteensä 4 660 003 euroa. Suurin korvaus potkujen varalta: UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen (kesk.) saa 2 697 000 euroa, jos hänet irtisanotaan. Palkat ja palkkiot 2,7 miljoonaa euroa. Suurin korotus: Rautaruukin toimitusjohtaja Sakari Tamminen (oik.) sai 478 prosentin korotuksen bonuksiinsa. Palkat, palkkiot ja lisäeläke olivat yhteensä 1,2 miljoonaa euroa.

Helsingin pörssin suurten yhtiöiden toimitusjohtajat saivat viime vuonna enemmän palkkaa, luontoisetuja ja rahabonuksia kuin aiemmin Helsingin Sanomien selvityksissä vuosina 2005–2014.

Toimitusjohtajien keskimääräiset palkat ja bonukset ylittivät ensimmäisen kerran miljoonan euron rajan. Tiedoissa olivat mukana rahabonukset mutta eivät yhtiön osakkeina tai optioina maksetut kannustimet.

Jos optio- ja osakepalkkiot otetaan mukaan, joukon keskimääräinen ansiotulo vuonna 2014 oli noin 1,3 miljoonaa euroa.

Lisäeläkemaksut mukaan lukien joukon keskimäärin saama etuus nousee jo 1,5 miljoonaan euroon.

Kuilu tavallisen palkansaajan ja yritysjohdon välillä kasvoi edelleen, sillä yritysjohtajien palkkojen ja bonusten kasvu vuonna 2014 oli ennätysmäistä tavalliseen suomalaiseen verrattuna.

HS:n selvityksen toimitusjohtajajoukon palkat ja rahabonukset kasvoivat 8,3 prosenttia vuodessa, kun kokoaikaisessa työsuhteessa olevan suomalaisen ansiot keskimäärin kasvoivat 1,5 prosenttia vuodessa.

Suuren pörssiyrityksen toimitusjohtaja ansaitsi viime vuonna peruspalkkaa ja rahabonuksia keskimäärin 1 031 000 euroa, joka on noin 79 000 euroa enemmän kuin edellisenä vuonna.

Edellisenä ennätysvuonna 2013 johtajat ansaitsivat palkkaa ja rahabonuksia keskimäärin 951 000 euroa ja sitä edeltävänä ennätysvuonna 2011 noin 918 000 euroa.

Ison pörssiyrityksen rivityöntekijän ja johtajan palkkaeron kasvua kuvaa se, että pelkkä johtajan saama korotus, 79 000 euroa, oli kaksinkertainen keskimääräiseen palkkaan verrattuna. Kokoaikaisessa työsuhteessa olevan suomalaisen peruspalkka luontoisetuineen ja bonuksineen oli 41 350 euroa, jossa oli nousua 612 euroa.

Yhden johtajan palkalla saisi töihin keskimäärin 25 rivityöntekijää: huippujohtajan peruspalkat ja bonukset olivat viime vuonna 24,9-kertaiset rivityöntekijään verrattuna. Vielä toissa vuonna ero oli 23,4-kertainen.- -"

HS TALOUS 25.7.2015

http://www.hs.fi/talous/a1437712112420

JK. Nyt jos koskaan tarvitaan kansan(vallan)nousu!

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372

"normienpurkamistalkoille".!

Lännettymisen lyhyt historia on Unto Hämäläinen & Terho Ovaska -kaksikon kirjan nimi, ja se kertoo jo alkuluvussaan, kuka mitäkin ajatteli EY/EU-jäsenyydestä ja myös siitä, ketkä kulloinkin ovat olleet kansanvallan kannalla eli ajamassa tai kannattamassa kansanäänestystä...

"- - Hallituksen oma tiedotuskirje oli hyvin niukkasanainen tiivistelmä sopimuksen sisällöstä. Sen teksti hyväksyttiin hallituksessa. Päättämässä olivat ministerit Mauri Pekkarinen, Sirpa Pietikäinen, Pirjo Rusanen, Heikki Haavisto, Seppo Kääriäinen ja Mikko Pesälä.- -

- - Ulkoministeriön Eurooppa-tiedotuksen jakamien tietoiskujen otsikot syys-lokakuulta 1994 kertovat linjan: Venäjä ja EU lähentyvät, Suomi saisi EU:n budjetista enemmän kuin maksaisi sinne, EU-jäsenyys pienentäisi ruokalaskua kymmeneksen, EU:n jäsenyys ei muuttaisi sosiaali-ja terveysturvaa, EU:n perustuslaki olisi jäsenmaiden välinen asia, EU muuttaa välillistä verotusta, ei tuloveroja, Euroopan unionista voi erota, Suomi ja EU tavoittelevat tasa-arvoa ja Suomi voi kieltää ydinjätteen maahantuonnin.

Toimituksessa työ oli aika ajoin hyvin vaikeaa. Molemmat osapuolet syyttivät lehtiä toisen suosimisesta. Vastustajat moittivat Helsingin Sanomien pääkirjoitusten ja kolumnistien ennen muuta Max Jakobsonin, Olli Kivisen ja Simopekka Nortamon linjaa. Tämä kolmikko puolsi kovasti jäsenyyttä.- -

- -"Joko me muiden samalla tavalla ajattelevien valtioiden rinnalla vaikutamme omaan tulevaisuuteemme tai me tyydymme siihen, mitä toiset puolestamme päättävät. Siinä se on, KYLLÄ tai EI Euroopan unionin jäsenyydelle", Salolainen hehkutti.

Äänestyspäivän lähetessä molemmat osapuolet lisäsivät panostustaan. Teollisuuden ja elinkeinoelämän järjestöissä kasvatettiin tiedotusbudjettia muutamilla miljoonilla markoilla. MTK heitti neljä miljoonaa ei-puolelle.

Helsingin Sanomien, Aamulehden ja Turun Sanomien julkaisijayhtiöt lähtivät mukaan taistoon. Kolmen lehden etusivut tapetoitiin jäsenyyttä puoltavilla ilmoituksilla.

Ilmoitusaamuina toimituksen puhelimet olivat kuumina, eikä hyvää sanaa kuulunut. Lehden uutistoimittajan työn kannalta tilanne oli lähinnä painajaismainen. Väite, että kyllä tässä ollaan tasapuolisia, kuulosti omissakin korvissa omituiselta.

Vastustajilla ei ollut samanlaisia voimavaroja käytössään, mutta kiveäkään ei jätetty kääntämättä. Puolueettomuus, itsenäisyys, kansallinen kulttuuri, matalouden edut kelpasivat aseiksi.

123 kulttuuri-ihmistä vetosi jäsenyyttä vastaan. Joukossa olivat muiden muassa muusikko Remu Aaltonen, toimittaja Sami Aaltonen, kirjailija Claes Andersson, elokuvatutkija Peter von Bagh, säveltäjä Kai Chydenius, näyttelijä Kristiina Halkola, kirjailija Anna Heinämaa, elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki, professori Anto Leikola, kirjailija Rosa Liksom, ohjaaja Ralf Långbacka, kirjailija Marja-Leena Mikkola, kirjailija Aulikki Oksanen, toimittaja Outi Popp, kirjailija Erno Paasilinna, muusikko Mikko Perkoila, muusikko Jussi Raittinen, laulaja Anneli Saaristo, kirjailija Hannu Salama, kirjailija Juha Seppälä, kirjailija Märta Tikkanen ja näyttelijä Kari Väänänen.

Aivan taistelun loppumetreillä vastakkain asettui vielä kerran tuttu kaksikko. Jäsenyyden vastustajat saivat Paavo Väyrysen kasvot. Hän kävi tapaansa mukaan työhon tosissaan, näkyi ja kuului. Väyrynen ehdotti, että Suomen eduskunta lykkäisi lopullisen päätöksenteon jäsenyydestä yli naapurimaiden kansanäänestyksen.

Monet vaikuttajat kääntyivät presidentti Mauno Koiviston puoleen. Eläkeläiseltä toivottiin apua. Väyrysen esiintymisen jälkeen tuli Koivisto viikkoa ennen äänestyspäivää hän esiin.

"Olen ollut keskeisesti ohjaamassa, tekemässä kaikkia tärkeitä ratkaisuja, välillä pidättelemässä, vähän hilitsemässä. Mahdotonta että kääntäisin selkäni kaikelle sille, mitä olen itse pyrkinyt aikaansaamaan", Koivisto perusteli kantaansa.

Ja kansa äänesti. Koko maan tulos oli 56,9 prosenttia kyllä ja 43,1 prosenttia ei.

Ratkaisun tekivät kaupunkilaiset. Kyllä-puoli sai kaupunkien äänistä 63 prosenttia.

Helsingissä kyllä-puoli sai 73,5 prosenttia ja ei-puoli 26,5 prosenttia äänistä.

Kuopion, Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan, Lapin, Vaasan ja Oulun vaalilipiirien enemmistöt olivat jäsenyyttä vastaan. Jyrkimmin sitä oli Oulun vaalipiiri, jossa runsaat 56 prosenttia äänesti ei EU-jäsenyydelle.

Kovinta vastustus oli Keijo Korhosen kotiseudulla Kainuussa. Kaksi kolmesta Kainuun maakunnan asukkaasta äänesti ei, ja jokaisessa kunnassa, myös Kajaanin kaupungissa, vastustavat äänet olivat enemmistönä.

Jäsenyydelle suopein kaupunki oli Kauniainen ( 87,8 prosenttia) ja vastahankaisin Ullavan kunta ( 19% ). Ullava kuuluu Esko Ahon kotimaakuntaan Keski-Pohjanmaahan.- -"

Ks. http://www2.hs.fi/klik/alkuluku/tietokirjat/lannettymisenlyhythistoria9808.html

Eikö jo pane ajattelemaan euroaluetta koskevan kansalaisaloitteen allekirjoittamista? Yli 33100 on jo allekirjoittanut...

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372

edelle, niin Suomi ja suomalaiset voivat paremmin!

Paineet Kreikan velkahelpotuksille kasvavat – Suomen vastuut voivat nousta yli miljardilla

Kreikan lainaehtoja joudutaan todennäköisesti huojentamaan. Maksujen merkittävä lykkäys saattaisi kasvattaa Suomen vastuita yli miljardilla eurolla, arvioi valtiovarainministeriö. - -

- - Kreikan vuosia jatkunut talouskriisi on tullut kohtalokkaaseen vaiheeseen: Maan rahat ovat loppu, ja muut eurooppalaismaat ovat ladelleet Kreikalle armottomat ehdot, jotka sen on toteutettava, jos se mielii edes neuvotella uudesta lainapaketista. Puolentoista minuutin video selittää napakasti Kreikan velkaongelman suuruuden ja Kreikalle esitetyt vaatimukset. Koonnut: Piia Elonen ja Pekka Mykkänen, grafiikka ja leikkaus: Boris Stefanov, kuvat: Reuters, Lehtikuva.

Keskustelu Kreikan yli 300 miljardin euron velkataakasta käy kiivaana. Viikon kuluessa sekä Euroopan keskuspankin (EKP) pääjohtaja Mario Draghi että Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n pääjohtaja Christine Lagarde ovat vaatineet kriisimaalle velkahuojennuksia.

Vaatimusten taustalla on Kreikan talouden ja samalla maksukyvyn nopea heikentyminen. Viime syksynä Euroopan komissio arvioi Kreikan talouden kasvavan pirteästi tänä ja ensi vuonna. Viikko sitten komissio kertoi Kreikan talouden supistuvan mahdollisesti jopa neljä prosenttia tänä ja vajaat kaksi prosenttia ensi vuonna.

Talous ajautui taantumaan jo viime vuoden lopulla. Alamäki on kiihtynyt koko vuoden, koska päähallituspuolue Syrizan yhteenotto maan velkojien kanssa on lisännyt epävarmuutta. Viime viikkojen pankkikriisi pahensi tilannetta. Lisäksi valtion tulot ovat ehtyneet, koska veronkevennyksiä odottaneet kreikkalaiset ovat jättäneet verojaan maksamatta.

Huojennukset voivat olla ajankohtaisia syksyllä

Kreikan lainaehtoja voidaan helpottaa yksinkertaistaen kahdella tavalla: leikkaamalla lainojen pääomaa ja korkoja tai antamalla lisäaikaa lainojen lyhennyksiin ja korkoihin.

Suomen ja monen muun eurovaltion ehdoton linja on, että varsinaisia leikkauksia lainojen pääomaan ei tehdä. Mahdolliset muut huojennukset voivat tulla kyseeseen, jos Kreikan katsotaan noudattaneen sen lainaohjelman ehtoja. Tämä lupaus sisältyy runsas viikko sitten solmittuun alustavaan sopimukseen hätärahoituksesta.- -

- - Huojennukset saattaisivat kasvattaa Suomen vastuita

HS:n laskelmien mukaan Suomen vastuut Kreikasta ovat yhteensä 5,8 miljardia euroa. Vastuut tarkoittavat menetyksiä, jos Kreikka laiminlöisi kaikki lainansa eurovaltioille, Euroopan rahoitusvakausvälineelle (ERVV) ja IMF:lle.

ERVV-lainojen takaisinmaksua lykättiin eurovaltioiden toimesta vuonna 2012. Valtiovarainministeriön arvion mukaan merkittävät lisälykkäykset ERVV:n myöntämien lainojen lyhennyksiin ja korkoihin voisivat lisätä Suomen vastuita noin 20 prosentilla, eli yli miljardilla eurolla.

Fakta

Kreikan velkasuhde lähes 180 prosenttia

Kreikan kokonaisvelka on yli 310 miljardia euroa, eli noin 180 prosenttia suhteessa maan bruttokansantuotteeseen. Kreikan suurimmat velkojat:

Eurovaltioiden omistama Euroopan rahoitusvakausväline (ERVV): 131 miljardia euroa.

Yksityiset sijoittajat: 54 miljardia euroa.

Eurovaltioiden myöntämät kahdenväliset lainat: 53 miljardia euroa.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF: 21 miljardia euroa.

Euroopan keskuspankin (EKP) hallussa olevat joukkolainat: 20 miljardia euroa.

Lähde: ERVV, Bloomberg, EKP, valtiovarainministeriö, Kreikan valtiokonttori.

Tämä johtuu siitä, että eurovaltioiden omistama rahoitusyhtiö ERVV ottaa lainoja markkinoilta eurovaltioiden takausten turvin ja kanavoi rahoituksen edelleen vaikeuksissa oleville eurovaltioille. Sen on katettava varainhankinnan kulunsa muun muassa Kreikan maksamilla tuloilla.

Jos tuloja lykätään merkittävästi, ERVV voi pidemmällä aikavälillä joutua kattamaan kulunsa ottamalla lisälainaa. Suomi ja muut eurovaltiot ovat yhdessä taanneet ERVV:n lainanoton 241 miljardiin euroon asti. Summasta on vielä 41 miljardia euroa käyttämättä.

On epäselvää, miten suuret huojennukset aiheuttaisivat ERVV:lle rahoitusvaikeuksia. Esimerkiksi IMF esittää, että Kreikan lainojen lyhennyksiä lykättäisiin 30 vuodella. Se tarkoittaisi, että ERVV saisi Kreikasta tuloja vasta vuonna 2053.

Suomen kokonaisvastuista miljardi euroa on kahdenvälistä lainaa. Mikäli tämän lainan takaisinmaksuaikaa lykätään tai korkoja lasketaan, Suomi kärsisi laskennallisia tappioita.

Huojennukset lainan pääomaan tai korkoihin supistavat lainojen nykyarvoa. Käytännössä tappio olisi Suomen valtion taseessa hyvin pieni.

Suomen "vakuus", eli kreikkalaisten liikepankkien kanssa tehty tuottojenvaihtosopimus, turvaa kokonaisvastuista 0,9 miljardia euroa. Jos Kreikan lainaehtoja huojennetaan euromaiden yhteisellä päätöksellä, vakuus ei laukea. - -"

HS TALOUS 22.7.2015 2:00

http://www.hs.fi/talous/a1437450777762

Euroalue on ongelman syy - ei ratkaisu!

Siksikin

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372

hallitus se purkaa normeja!

"Viranomainen ei valvo kansanedustajien ilmoituksia kytköksistään..."

Kansanedustajien tekemiä sidonnaisuusilmoituksia ei tarkasteta virallisesti, ja tietojen oikeellisuus jää täysin edustajien vastuulle. Edustajien tulkinnan varaan jää osittain myös se, mitkä sidonnaisuudet he kokevat ilmoittamisen arvoisiksi.

Noin kirjoitetaan sunnuntaina 2.8.2015 TS:n artikkelissa, johon kannattaa tutustua tarkemminkin!

Kansanedustajien on ollut nyt ensimmäistä kertaa pakko ilmoittaa heidän edustajan työhönsä vaikuttavista sidonnaisuuksista, kuten elinkeinotoiminnasta, veloista tai sidoksista yrityksiin, yhdistyksiin tai muihin yhteisöihin.

Sidonnaisuudet on julkaistu eduskunnan verkkosivuilla.

– Ilmoitukset on tehty ja ne on julkaistu. Virallista valvontamenettelyä ei ole. Ehkä pidemmän aikavälin kuluessa ilmoituksiin voi syntyä jokin vakiintunut ilmoituskäytäntö, kommentoi eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhio.

Eduskunnan hallinto jättää sidonnaisuuksien valvonnan medialle. Jos kansanedustaja laiminlöisi ilmoittamista, puhemies voisi huomauttaa tästä täysistunnosta. Näin uhkana on eräänlainen häpeärangaistus. Ilmoitukset on ollut nyt ensimmäistä kertaa pakko tehdä.

Ongelmia voi syntyä siinä tapauksessa, jos myöhemmin paljastuu, että merkittäviä sidonnaisuuksia on jätetty ilmoittamatta.

– Se näyttäisi vaalirahakohun tapaan huonolta, jos merkittäviä puutteita ilmenee ilmoituksissa. Eduskunnan on itse ymmärrettävä pohtia sääntöjen muuttamista, jos siihen on tarvetta, miettii hallintotieteiden tohtori ja julkisoikeuden asiantuntija Jukka Viljanen Tampereen yliopistosta.

Viljanen ei heti lähtisi tekemään jyrkkiä sääntöjä sidonnaisuusilmoituksiin.

– Säännöt ovat kaksipiippuinen juttu. Tarvitaanko yksityiskohtaisia sääntöjä vai pitäisikö luottaa kansanedustajiin ja avoimeen yhteiskuntaan? Jos nykyinen käytäntö menee pieleen, tarvitaan sääntöjä, hän pohtii.

LUE KOKO JUTTU SUNNUNTAIN 2.8.2015 TURUN SANOMISTA, TS :sta TAI NÄKÖISLEHDESTÄ

Turun Sanomat / OSSI RAJALA 2.8.2015

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/801067/Viranomainen ei valvo kansanedustajien ilmoituksia kytkoksistaan

Vrt.

Pääministeri Sipilän keskustan mandaatille ottaman superäveriään - siis miltei Sipilän itsensä veroisen (vaikkakin toki sangen vähän veroja maksavan!) sveitsiläis-kokoomuslaisen Anne Bernerin hallitus on osoittautumassa taloudellisen eliitin ehdottomaksi ja estottomaksi etuvartioksi !

Kansan on syytä tietää, millainen eliittijoukko on varttilessari Juha Sipilän johdolla muka "köyhän asialla"!

Bernerillä on uusista ministereistä kovimmat tulot – yksi selkeästi ylitse muiden

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin tulot olivat 495 969 euroa.

Tulevista ministereistä suurituloisin on yllätysnimenä liikenne- ja viestintäministerin paikalle noussut Anne Berner (kesk).

Bernerillä oli vuonna 2013 ansiotuloja 98 115 euroa ja pääomatuloja 397 854 euroa. Yhteensä tuleva ministeri tienasi 495 969 euroa.

Berner on hankkinut tulonsa muun muassa sukunsa omistamassa Vallila Interiorissa, jossa hän toimii hallituksen puheenjohtajana ja pääomistajana. Berner toimii myös useiden muiden yritysten hallituksissa. - -"

Klikkaa linkistä ja katso taulukko!

==>> http://m.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/hanella-on-uusista-ministereista-kovimmat-tulot-yksi-selkeasti-ylitse-muiden/5132294

ministeri nimi ansiotulot (e) pääoma-tulot (e) yhteensä (e)

liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk) 98115 397854 495969

valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok) 175856 0 175856

ulko- ja eurooppaministeri Timo Soini (ps) 142883 0 142883

ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka (kok) 102094 33792 135886

pääministeri Juha Sipilä (kesk) 95366 19239 114605

sisäministeri Petteri Orpo (kok) 111537 0 111537

kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk) 104009 0 104009

perhe- ja perusturvaministeri Juha Rehula (kesk) 96746 0 96746

puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) 92119 0 92119

ympäristö-, maa- ja metsätalousministeri Kimmo Tiilikainen (kesk) 88242 67 88309

opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) 83814 0 83814

työ- ja oikeusministeri Jari Lindström (ps) 76168 0 76168

perhe- ja perusturvaministeri Annika Saarikko (kesk) 76107 0 76107

sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä (ps) 73588 0 73588

elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk) 0 4340 4340

KOTIMAA JULKAISTU 29.05.2015 08:24

http://m.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/hanella-on-uusista-ministereista-kovimmat-tulot-yksi-selkeasti-ylitse-muiden/5132294

JK.

Suomi on myös yksi maailman rikkaimmista maista, mutta köyhyys kasvoi voimakkaasti 1990-luvun loppupuolelta ja jälleen 2000-luvun puolivälistä. Onko tuloerojen kasvu vääjäämätöntä nykyisessä talousjärjestelmässä? Ovatko ne menestyvän yhteiskunnan elinehto?

Ks.

HS TALOUS 10.4.2015

http://www.hs.fi/talous/a1305945442242

Siksikin!

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372

ja surra suureti - Elias Lönnrotin sanoin - sitä, että puhuttaessa Kreikan eli tosiasiassa koko euron euroalueen kriisistä se syitä yritetään niin Suomessa kuin Kreikassakin sysätä tavallisen kansan päälle!

Yksi Suomen suosituimmista köyhälistön virsistä on ollut Valittaa täytyy totta.

– Ruotsalainen piispa Haqvin Spegel kirjoitti sen jo 1680-luvulla Vanhan testamentin psalmin 58 pohjalta, Kivekäs valistaa.

Elias Lönnrot Lönnrot suomensi Spegelin virren vuonna 1864. Suomenkieliseen virsikirjaan Lönnrotin versio pääsi 1886 numerolla 381. Sen kaksi ensimmäistä säkeistöä kuuluvat näin:

1.Valittaa täytyy totta

ja surra suuresti,

kun vääryys vallan ottaa

ja pahuus paisuupi.

Mykäkskö tuli kerran

jo maailma,

kun oikeutta Herran,

ei kenkään julista?

2. Nyt petos vilppi täällä

on noussut kunniaan,

on valhe valheen päällä

ja vääryys voimissaan.

Ei köyhän, kurjan ääntä

viattomuudessaan

kuunnella, rikas vääntää

lait myöten tahtoaan.

Kurjaliston virrestä työväenlauluksi

Lönnrotin suomennos virrestä Valittaa täytyy totta tuli vähäväkisten suosikki.

Virsi oli virsikirjassamme liki sellaisenaan tasan sata vuotta – vuodesta 1886 vuoteen 1986. Vuoden 1938 virsikirjauudistuksessa tosin virren kieliasua ja sen ensimmäistä säkeistöä sormeiltiin – ja samalla virsi sai uuden numeron 440. Virsi 440 alkaa sanoin Jo vääryys vallan saapi.

– Etenkin Lönnrotin alkuperäisen tekstin toisesta säkeistöstä tuli nousevan työväenliikkeen suosikki 1900-luvun alussa. Mummot saapuivat työväentalon kokouksiin virsikirja kainalossa.

Sisällissodan punavankileireillä virrestä tuli myös pilkkalaulu. Tarinoiden mukaan virttä on veisattu myös teloitusmontun reunalla.

Punavirsilegendat elävät yhä kummitusjuttuina

Tästä punaisesta virrestä on vuosikymmenten ajan liikkunut runsaasti legendoja ja kummitusjuttuja.

– Naisäänten kuultiin veisaavan virttä punaisten hautapaikoilla ja teloituspakoilla jatkuvasti. Sitä ei saatu loppumaan, vaikka sitä kohti ammuttiin. Valkoiset vartiomiehet menettivät hermonsa, Pekka Kivekäs kertoo.

– Se on aivan selvää, että se oli työväestön protesti kirkolle, joka oli unohtanut köyhien ja sorrettujen aseman. Siitä ei ole epäilystäkään.

Lönnrotin suomennoksesta tuli osa työväenperinnettä, punavirsi. Tutkijat ovat verranneet sitä jopa Kansainväliseen.

Klassikko liian kovaa kamaa kirkolle?

Alkuperäinen, vuoden 1886 virsikirjan virsi 381 – ja vuoden 1938 virsikirjan virsi 440 – poistettiin nykyisin käytössä olevasta virsikirjasta vuonna 1986.

– Virallinen selitys on se, että virsikirjasta haluttiin karsia pois kaikki sellaiset virret, joita ei juuri koskaan veisattu, Pekka Kivekäs kertoo.

– Mutta saattaahan olla, että virren sanat olivat ainakin osalle papistoa liian kovaa kamaa.

– Tiedän, että poikkeuksellisen monen mielestä sen karsiminen pois virsikirjasta oli paha virhe.- -"

http://yle.fi/uutiset/virsihistorian_asiantuntija_virsikirja_kaipaa_entista_ravakkyyttaan/8171637

JK.

Suomi on myös yksi maailman rikkaimmista maista, mutta köyhyys kasvoi voimakkaasti 1990-luvun loppupuolelta ja jälleen 2000-luvun puolivälistä. Onko tuloerojen kasvu vääjäämätöntä nykyisessä talousjärjestelmässä? Ovatko ne menestyvän yhteiskunnan elinehto?

Ks.

HS TALOUS 10.4.2015

http://www.hs.fi/talous/a1305945442242

Elias Lönnrotin sanoin on nykymenosta todettava:

"Valittaa täytyy totta

ja surra suuresti,

kun vääryys vallan ottaa

ja pahuus paisuupi..."

Siksikin on noustava puolustamaan "köyhiä ja kurjia" - ja kansanvaltaa ja itsenäisiä päätöksentekomahdollisuuksia koko Euroopan rahavaltaa vastaan !

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372