Huoli eksästä eron jälkeen?

Pikku helvetissä täälläkin ollaan parasta aikaa. Olen eronnut lasten äidistä muutama vuosi sitten. Silloin kävin jo pari kertaa tämän läpi ensin asumuseroon vuoksi ja uudelleen yrityksen jälkeen lopullisen eron vuoksi. Puoleentoista vuotta sitten kohtasi naisen, jonka kanssa sitten alettiin seurustelemaan. Syksyllä hän jätti minut sen enempää kertomatta syytä (ainakaan mitään järkevää). Muutama kuukausi myöhemmin aloimme pitää taas yhteyttä ja palasimme taas yhteen. Kaikki vaikutti tosi hyvältä ja olin todella rakastunut. Nyt taas ajauduimme ihme tilanteeseen ja päädyimme tauolle. Taaskaan ei mitään järkevää selitystä, jotain yksittäisiä heittoja joistain yksittäisistä tilanteista. Vaikuttaa vain tekosyiltä. Haluaisin ainakin keskustella, mistä tässä kaikessa on kysymys. Exänsä kanssa ei kuulemma voinut keskustella ongelmista, mutta nyt ei sitten itse osaa ja halua. Ei jaksaisi vuodesta toiseen olla jätetty. Vikaa toki itsessänikin, enkä yhtään vähättele niitä. Mutta minkäänlaista vastaantulemista hänen omista loukkauksistaan ei tule. Haukkui jopa minun lapset! No hänellä kai on oikeus tehdä niin. Itse en sille tielle ole alentunut hänen lastensa suhteen. Olen toki hyvin rakastunut vieläkin, koska kaikenkaikkiaan meillä meni hyvin, kunnes jotain tapahtui?? Aika varma olen, että hän on päätöksensä tehnyt. Minun motiivi tällä tauolla on selvittää omia ajatuksia ja ajatus siitä, että voitaisiin asiat selvittää ja jatkaa elämää yhdessä on vain vahvistunut. Mutta ne ovat vain minun ajatuksia. Toivon, että kaikki kääntyisi parhain päin, mutta huomaan kuitenkin valmistautuvani eroon. Ollaan kai sitten vain liian erilaisia, vaikka enimmäkseen meillä on ollut todella hauskaa ja muutenkin hyvä olla yhdessä. Näin hän antoi itsekin ymmärtää. Liekö sitten hänellä oman eron käsittely kesken ja haluaa kokeilla vielä siipiään ja nauttia vapaudesta. Mutta enää tiedä mitä tehdä, jos hänellä taas kerran tulee ikävä?? On/off suhde ei ole oikein minun juttu.