mitä ajattelette?

Ei tuo fitnesskään ole pidemmällä aikavälillä kauhean terveellistä kropalle. Kerran katsoin ohjelman jossa entinen fitness-urheilija kertoi miten tuli uran loputtua ongelmia kropan kanssa. Kohtuus tuossakin lajissa, terveyden kanssa ei kannata leikkiä.

Ehkä sinä haluat, itse en halua että nainen on lihaksikkaampi kuin sarjakuvasankarinaiset... Nainen näyttää kauneimmalta kun lihaksia ei erotu rentona oikeastaan lainkaan.

Ei fitness ole kyllä kauhean naisellinen laji.Enemmin jotain tälläistä;

https://www.google.fi/search?q=fitoona&espv=2&biw=1280&bih=899&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0CAYQ_AUoAWoVChMIormk6-aMxwIVRdwsCh33bg99#tbm=isch&q=curvy women

Nams!

ei käytännössä ole olennaista mitä itse ajattelee, kun toimii itsetuhoisesti.

Kuitenkin milloin mies huomaa asian? Mistä näkyy tai ei näy?
Hyväksyntäähän sillä haetaan, huomaako mies tätä, että nyt on jotain jääty vaille? Ilmeisesti on joitakin miehiä, jotka todella antavat hyväksyntää ymmärtämättä asiaa sen pidemmälle. Miettiikö mies koskaan, mikä naisen elämässä on pielessä, jos todella näkee aikaa ja vaivaa ja altistaa itsensä monelle haitalle, jotta saisi tiukemman vartalon ja sitä kautta tuota itsetunnon kohotusta/hyväksyntää? Naiset usein puhuvat siitä, että miehillä on odotus, että naisten pitäisi lähtökohtaisesti hakea hyväksyntää käyttäytymällä tietyllä tavalla. Toisaalta miehet arvostavat itsevarmoja naisia, mutta toisaalta useimmilla (jotka ei kykene näkeen asioiden taakse) on käytännössä täysin päinvastainen käytös. Ei itsevarmuutta tarvi silloin, jos hyväksynnän saa ulkoapäin. Itsevarma ei tarvi ulkoista pönkitystä ja määrittelee itse mikä on itselle hyvä. Kuinka moni mies haluaisi kasvattaa tyttärelleen sellaisen itsetunnon, että hänen parhaansa punnittaisiin esson kantapöydässä perjantai-iltana pienessä ryypyssä? Näin edellinenkin käytännössä tekee, kun määrittelee sitä että mikä sua miellyttää ja käytös on varmasti sen mukaan. Miten olisi oman tytön kohdalla?

Milloin mies arvostaa naista, joka ei suostu rääkkäämään itseään yli järkevyyden vaikka sillä pitäisi sen 5kg? Absurdiahan on että itsetuhoisuudella ketään miellyttäisi, edes itseään, mutta sosiaalisesti on tiettyjä lainalaisuuksia joissakin ihmisryhmissä.

Milloin mies huomaa, että vaikka ulkoisesti nainen olisi ihannemitoissa ( miehen tai omasta mielestään) niin tää ihannemittoihin pyrkiminen tai siihen keskittyminen on vaikuttanut jo korvien väliin?

miksimiellyttää kirjoitti:

ei käytännössä ole olennaista mitä itse ajattelee, kun toimii itsetuhoisesti.

Kuitenkin milloin mies huomaa asian? Mistä näkyy tai ei näy?
Hyväksyntäähän sillä haetaan, huomaako mies tätä, että nyt on jotain jääty vaille? Ilmeisesti on joitakin miehiä, jotka todella antavat hyväksyntää ymmärtämättä asiaa sen pidemmälle. Miettiikö mies koskaan, mikä naisen elämässä on pielessä, jos todella näkee aikaa ja vaivaa ja altistaa itsensä monelle haitalle, jotta saisi tiukemman vartalon ja sitä kautta tuota itsetunnon kohotusta/hyväksyntää? Naiset usein puhuvat siitä, että miehillä on odotus, että naisten pitäisi lähtökohtaisesti hakea hyväksyntää käyttäytymällä tietyllä tavalla. Toisaalta miehet arvostavat itsevarmoja naisia, mutta toisaalta useimmilla (jotka ei kykene näkeen asioiden taakse) on käytännössä täysin päinvastainen käytös. Ei itsevarmuutta tarvi silloin, jos hyväksynnän saa ulkoapäin. Itsevarma ei tarvi ulkoista pönkitystä ja määrittelee itse mikä on itselle hyvä. Kuinka moni mies haluaisi kasvattaa tyttärelleen sellaisen itsetunnon, että hänen parhaansa punnittaisiin esson kantapöydässä perjantai-iltana pienessä ryypyssä? Näin edellinenkin käytännössä tekee, kun määrittelee sitä että mikä sua miellyttää ja käytös on varmasti sen mukaan. Miten olisi oman tytön kohdalla?

Milloin mies arvostaa naista, joka ei suostu rääkkäämään itseään yli järkevyyden vaikka sillä pitäisi sen 5kg? Absurdiahan on että itsetuhoisuudella ketään miellyttäisi, edes itseään, mutta sosiaalisesti on tiettyjä lainalaisuuksia joissakin ihmisryhmissä.

Milloin mies huomaa, että vaikka ulkoisesti nainen olisi ihannemitoissa ( miehen tai omasta mielestään) niin tää ihannemittoihin pyrkiminen tai siihen keskittyminen on vaikuttanut jo korvien väliin?

Lue lisää

Jokaisella on vastuu itsestään, turha ulkoistaa tätä miehelle. Meillä ei ole puuttumisoikeutta tai -velvollisuutta siihen mitä naiset tekevät etenkään itselleen lain puitteissa.

Jos meillä olisi tämä puuttumisoikeus niin sitä sanottaisiin nyrkin ja hellan väliin-periaatteeksi. Juuri tästä ollaan johdonmukaisesti pyritty pois joten mikä tahansa naisongelma on naisen ongelma ja naisella on vastuu itsestään.

Tervetuloa tasa-arvoon. Valinta yrittää miellyttää miestä on naisen oma valinta, väärät tavat miellyttää miestä on naisen valinta, olla miellyttämättä miestä on naisen valinta ja vetää itsensä täysin vituiksi koska ei pysty ... on sekin naisen valinta/ongelma ja se mitä tämän seurauksena tapahtuu on naisen vastuulla.

Tätä on vapaus jota naiset ovat hakeneet pitkän aikaa ja onnistuneet saavuttamaan sen. Vapaus ei ole oikeastaan kivaa, vaan se on välillä kammottavaa. Kukaan ei ole velvollinen koppaamaan kiinni, kukaan ei ole velvollinen auttamaan tai kantamaan vastuuta - koska vapaudessa se vastuu kuuluu itselle ja tulee absoluuttisesti vapauden kylkiäisinä.

Kuten sanoin - tätä ei voi ulkoistaa miehille. Ongelma ei ole miesten aikaansaama, heidän toimivaltansa alueella tai heidän aiheuttamaansa. Jos miehiä syytetään tilanteesta ovat he syntipukin roolissa, se että "vaadimme" ei merkitse mitään koska naisten ei ole mikään pakko tasa-arvoisina olentoina vastata millään tavalla vaatimuksiin tai noudattaa meidän mieltymystämme - ja näin osa naisista tekeekin fatness-teemoineen (he puolestaan yrittävät välillä pakottaa vapaita miehiä pitämään läskeistä ja näkemään heidät kauniina, vaikka miehillä on absoluuttinen oikeus omiin mieltymyksiinsä).

Luurankonaisen kohdalla pilliin voi viheltää virallinen terveydenhuolto ja suunta on pakkohoito jos katsotaan että kyseessä on mieleltään riittävän järkkynyt yksilö. Ja mikäettei joku läheinenkin jos tuolla läheisellä on viisautta ja ymmärrystä tilanteesta... mutta toisaalta läheiset voivat yhtälailla kunnioittaa yksilön valintaa ja toimintatapaa ja olla puuttumatta millään tavalla, yrittää ymmärtää.

Kieltäydyn ottamasta sukupuolista vastuuta tilanteesta. Sensijaan empaattisena eläimenä totean että paska juttu, toivottavasti löydät avun koska sitä näemmä tarvit.