Entinen anoppi soitti puolivuotta seurustelun loppumisen jälkeen, kuinka inhottava minä olin ollut hänen mammanpoika-pojalleen..! Vain siksi, kun mainitsin äitiriippuvaiselle pojalle suutuspäissäni, että hän on oikea mamman poika, kun ei osaa irrottautua äidistään!
Minä olin kuulemma väärässä sanoessani niin, vaikka 34 v. poika asui vielä äitinsä helmoissa kotona ja minä olin sattumalta ensimmäinen tyttöystävä.. (tapasimme vuotta aijemmin) jne jne..
En olisi saanut sanoa mammanpojaksi. Se oli liikaa näille "perhekeskeisille" ja "sukurakkaille" ihmisille.
Onneksi tajusin jättää sen pellen! Mutta mammasta en päässytkään niin helpolla eroon, haukut tuli vielä jälkeenpäin. Kiitos niistä idiootti ex-anoppi!
Minä olin kuulemma väärässä sanoessani niin, vaikka 34 v. poika asui vielä äitinsä helmoissa kotona ja minä olin sattumalta ensimmäinen tyttöystävä.. (tapasimme vuotta aijemmin) jne jne..
En olisi saanut sanoa mammanpojaksi. Se oli liikaa näille "perhekeskeisille" ja "sukurakkaille" ihmisille.
Onneksi tajusin jättää sen pellen! Mutta mammasta en päässytkään niin helpolla eroon, haukut tuli vielä jälkeenpäin. Kiitos niistä idiootti ex-anoppi!
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kamalaa! Meinasit alkaa mammalta viemään "miehenkorvikkeen" kokonaan! Ja vielä olit ensimmäinen (ja varmaan viimeinen) tyttöystävä "yrittäjä"!
Mamma "kiitteli" (varmisti ettet enään astu hänen reviirilleen) vielä jälkikäteen. Mamma ei varmaan enään päästä poikaansa naisiin ollenkaan, kun eka kerrasta tuli noin huonot kokemukset.
"Mielläin mä kyllä naisin,
ja aion naida piankin,
jos jostain joskus mä tytön saisin,
yhtä puhtaan kuin minäkin....jne.
...vaan Helsingistä ei sellaist´ löydy,
sill´ Mammani mun sanoi niin."
pelle, mammanpoika, idiootti ex-anoppi...
nimittely ei ole rakentavaa. Seuraavassa suhteessa kannattaisi kokeilla muita keinoja. Jos mies on asunut kotonaan kolmekymppisenä ei se automaattisesti merkitse äitiriippuvuutta. Tuo koko mammanpoika käsite on klisee, jota me naiset heittelemme huoletta. Miehet harvoin syyttävät vaimojaan isäriippuvaisiksi tai papantytöiksi.
No ehkä mulla oli kuule hemmetin hyvä syy kutsua edellämainittuja tyyppejä em. nimikkeillä. Ai rakentavaa.. Hahhaa!! Et tiedä meidän suhteesta hölkäsen pöläystä, niin älä tule neuvomaan teini.
Juu, nää äidin pikku vellihousut saa mun puolesta jäädä ikuisiksi vanhoiksi pojiksi, kun niin puhtoisia tyttöjä etsii, ettei kestä sitä, että kolmekymppisellä naisella on elämää takana, toisin kuin näillä mammam pojilla jotka ovat varttuneet aikuisiksi mamman kainalossa.
Onneksi olkoon kaikki mammanpojat! Olette tosimiehiä! Niin puhtoisia ja hyviä että ihan sääliksi käy... Ja sit nää mammanpoikia puolustavat naiset! Ne vasta säälittäviä on!! Onko teillä joku mega-iso äidinvaisto jäänyt päälle vai mikä vaivaa..?
Etpä taida ymmärtää kuinka kakaramaiselta tuo sun teksti näyttää. Sulla on vielä pitkä matka aikuiseksi. Toivottavasti sinäkin sen aikuisen järjen joskus saavutat, toivon vilpittömästi.
Luultavasti vastaat tähän ylenkatseella ja nimittelemällä . Siis kakaramaisesti.
No, tulevaisuutta sulla on edessä.
No, ei tässä olla selvänäkijöitä, että tiedettäsiin, mitä sulle raukalle on tapahtunut sen "mammanpojan" kanssa. Kirjoituksesi oli vain niin ylimalkainen, ettei se kerro muuta kuin olit yhdessä pellen kanssa jonka äiti oli idiootti.Oliks mies töissä sirkuksessa ja äidillä aivosairaus? Kerro enemmän! Konkretisoi, että sivullinen käsittää.
Ei mulla ole pienintäkään halua kirjoittaa asioita suhteestani tähän omasta mielestäni mammanpoikaan kaikille luettavaksi, vaan katson kuitenkin olevani edes sen verran "aikuinen" että jätän yksityisasiat kertomatta. Vois vaikka ite mammanpoika tunnistaa jos näillä sivuilla surffailee.
Purinpahan vaan hieman pahaa oloa, jonka ex-anoppi aiheutti häirintäpuhelulla. Sitä ei kukaan näytä paheksuvan vaan minua, ja jopa haukutaan "lapselliseksi" ym. tietämättä yhtään mitään taustoista.
Niin, täällä palstalla ei näköjään kannata purnata/ esittää mielipidettä/purkaa omaa vitutusta ym. yhtään, koska heti joku itseään niin fiksuna ja älykkäänä pitävä on kritisoimassa. Naurattaa teidän "kasva aikuiseksi" vastaukset. Mähän olen aikuinen ja niin monessa liemessä keitetty että lähinnä voin päätellä nää kommentit tulevan näsäviisailta kaikkitietäviltä tyttösiltä, jotka ovat oikeita parisuhde-experttejä muutaman seurustelun jälkeen.
Enempi pitäisin itseäni lapsellisena, jos olisin jatkanut seurustelua, ja määräilevän anopin sietämistä.
Uskokaa jo, en pyynnöistänne huolimatta kasva sen "aikuisemmaksi" mitä teini-ikäsen tyttären äitinä olen, mutta lähinnä kaipaisin kommenttia, että onko jollekkin muule käynyt niin, että entinen anoppi soittelee ja haukkuu ja arvostelee vaikka suhde onkin jo aikoja sitten loppu. Ei mua ota päähän suhteen loppuminen yhtään, vaan tää häiritseminen, joka hyvällä tsäkällä ei lopu pitkään aikaan.
Itse otin aikoinani erään henkilön häirintäsoittojen estämiseksi salaisen puhelinnumeron. Numeronäyttökin on hyvä laite. Ääritapauksessa hanki lähestymiskielto. Toivottavasti anoppi rauhoittuu. Taitaa häntä harmittaa, että poika tuli hylätyksi, kostaa pojan puolesta?
"voin päätellä nää kommentit tulevan näsäviisailta kaikkitietäviltä tyttösiltä, jotka ovat oikeita parisuhde-experttejä muutaman seurustelun jälkeen. "
Ihmisen mielikuvitus on hieno asia:-))))
Siis mikä niin hauskaa tässä viisastelussa on?
minä olen sukurakas, mitä vikaa on jos tykkää suvustaan ja haluaa vierailla heidän luonaan.