Arabikaverini tuli Suomeen lomalle ja jäi. Nyt ilmoitti menneensä naimisiin. Haluan uskoa, että kyse on oikeasta avioliitosta. Mutta en millään voi uskoa sitä, koska kaikki tapahtui noin 2 kuukaudessa. Nyt yritän olla onnellinen hänen puolestaan mutta en oikeasti tiedä miten suhtautua. Tuntuu, että vaimoa on huijattu tosi ikävästi oleskeluluvan takia. Kaikki elävät omaa elämäänsä ja tekevät päätöksensä. Kyse on kuitenkin aikuisista ihmisistä. Tunnen itseni vilpilliseksi, koska en osaa aidosti olla kannustava. Tässä on paljon mätää mutta jotenkin pitää nyt loihtia hymy naamalle ja teeskennellä. Toivon, että kaikki on hyvin ja he ovat onnellisia. Onko vastaavia kokemuksia.. miten selvisitte?
Pikanaimisiin
Miten onnitella?
221889
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Ettei vaan kyseessä olisi Mariouman mies? Hänhän saapui Suomeen kaksi kuukautta sitten ja ovat nyt naimisissa... Sairastahan tuollainen on... Onko tyttö kovin nuori?
Jos oikeasti epäilet miehen aikeita, olisiko jotain viranomaista jolle voisi anonyymina ilmoittaa että sinulla on vahvoja epäilyjä liiton aitoudesta? Tämä ehkä estäisi oleskeluluvan myöntämisen.
Mitä se kenellekkään kuuluu? Oletko koskaan kuullut että pari olisi eronnut 10 avioliittovuoden jlk? Mun puolestani ihmiset voivat mennä naimisiin vaikka tunnin tutustumise perusteella. Mitä se mun elämääni vaikuttaa/ Omassakin elämässä on tarpeeksi pohdittavaa.
Varsinainen idea ilmoittaa viranomaisille. Hoh hoo! Onko avioituminen pikaisesti rikos? Nauraisivat pellolle. Viranomaislla on tarkeempääkin tekemistä kun punnita jonkun aviliiton todellisuuspohjaa. Jos nainen on mennyt naimisiin noin pikaisen tutustumisen jlk. niin itsehän siitä seuraukset kantaa.
Jos asia noin mietittyttää sinua niin olisi varmaan hyvä jutella jollekin ammattiauttajalle elaydytkö likkaa toisten ihmisten asioihin...
"Viranomaislla on tarkeempääkin tekemistä kun punnita jonkun aviliiton todellisuuspohjaa."
En tiedä, mutta kyllä Suomen viranomaiset pohtivat hyvinkin tarkasti avioliiton todellisuuspohjaa tälläisissä tapauksissa. Kysy vaikka asian kokeneilta jos et usko.
Ranskassa tälläinen avioliitto ei olisi yksinkertaisesti edes onnistunut. Liitto olisi todettu lumeliitoksi viimeistään seudun korkeimman viranomaisen käsittelyssä (yleensä pormestari). Tosiasiassa eivät olisi saaneet edes lupia kuntoon, 2 kk maassa asunut algerialaismies ei ranskalaisen kanssa naimisiin pääse.
"Jos nainen on mennyt naimisiin noin pikaisen tutustumisen jlk. niin itsehän siitä seuraukset kantaa."
No tässähän se pointti juuri onkin... Kun ei kanna, vaan mies jää tänne muiden vaivoiksi.
Tämän pika-avioliiton taustalla voi olla myös se että terroristi on soluttautunut maahan.
Mitä sä vastaat tähän, jos ei ole mitään sanottavaa itse kysymykseen. Kysymys oli siitä, että miten hallitsen tunteeni ja onnistun teeskentelemään? Kyse ei ole tuomitsemisesta. Sanoin jo, että aikuisia ovat ja tekevät päätöksensä. Yritin keskustelua vastaavista kokemuksista ja aina joku sinun kaltaisesi pässi tulee moralisoimaan.
No ehkäpä sinun olisi kuitenkin kannattanut jutella kaverisi kanssa ennen tätä pika-avioliittoa. Vaikka olisikin aikuinen, ei se silti tarkoita sitä että kaikki päätökset olisivat aina loppuun asti harkittuja.
Suhtaudun tuollaiseen aika nuivasti, ellei sitten kyseinen pariskunta ole tuntenut toisiaan pidempään esimerkiksi jossain muussa maassa aiemmin asuessa. Minun on vaikea uskoa tunteiden olevan aitoja hyvin lyhyen tuttavuuden jälkeen - intohimoa voi varmasti esiintyä paljonkin, mutta että selvittäisiin yhdessä arkisista vastoinkäymisistä ja rakastettaisiin toista vikoineen päivineen? Heikot mahdollisuudet. Motiivit on pakko tuollaisissa tapauksissa kyseenalaistaa - parisuhteen solmimiseen pitäisi varata aikaa.
Mutta toisaalta, tunnen yhden tällaisen pariskunnan. Kyseisen pariskunnan mies on mieheni hyvä ystävä.
Tällä pariskunnalla menee hyvin ja uskon, että mies todellakin rakastaa vaimoaan. Ei ehkä silloin kun avioituivat, mutta nyt. Joten kai sitä täytyy uskoa, että joillaan pika-avioliitto voi toimiakin.
Tuuripeliä kuitenkin varmasti ja tällä kyseisellä pariskunnallakin oli kyse oleskeluluvasta alun alkaen. Miehen olisi pitänyt poistua maasta, joten menivät naimisiin, että saivat jatkaa seurusteluaan saman maan rajojen sisällä. Ymmärrän toisaalta, koska ilman naimisiin menoa he eivät olisi koskaan saaneet tietää toimisiko suhde heidän välillä vai ei. Aikaa oli yksinkertaisesti liian vähän tutustua kunnolla, ennenkuin miehen piti lähteä.
Minä aikoinaan suhtauduin tilanteeseen neutraalisti. Vaikken uskonut liiton onnistumisprosentin olevan korkea, en tuonut sitä kovaäänisesti esille. Kyseessä oli kuitenkin kaksi aikuista ihmistä, jotka tekivät omat päätöksensä. Ei heidän päätöksensä minulle kuulunut, eikä heille mitä minä ajattelin. Onnittelin siis avioitumisesta. Eihän se ole kuin yksi lause, jonka sanominen menee ohi kivuttomasti: "Onneksi olkoon!"
Vaikka naista mahdollisesti olisikin huijattu, tuskin se maailmaa kaataa. Virheistä oppii, eikä elämä tule eletyksi kuin elämällä. En minäkään ole aina tehnyt oikeita päätöksiä elämässä, mutta ei se minua rikkonut ole... Pumpulissa ei tarvitse elää.
Kylläpä pitkästi sen kirjoitit, ettet asiaan mitään halua sanoa.
Katsos kaikilla ei ole niin mustavalkoinen elämänkatsomus, että kaikki on joko tai. Taisit kaivata jotain josta provosoitua. Sitä et valitettavasti minun jutustani löydä. Olen mielelläni pitkäveteinen, asiallisuus on usein pitkäveteistä.
Piti kuitenkin jotain ilkeää heittää? Vaikka ette edes tajunneet mitä kirjoittaja kyseli.. te olette varmaan niitä EU-suomalaisia? Suvaitsevaisia ja maailmaa nähneitä.. käyneet ainakin Tallinnassa ja Tukholmassa?
Näille pika-avioliitoille käy usein huonosti kun haetaan miehelle oleskelulupaa. Poliisi ei usko tällaiseen avioliittoon eikä anna miehelle oleskelulupaa. Mies palautetaan kotimaahansa odottamaan uutta oleskelulupakäsittelyä. Jos ovat edelleen naimisissa ja vannovat rakkauttaan voi oleskelulupa hellitä
kyllä ne naiset tietää aivan tarkaan mihin he alkaa, kun menevät pikanaimisiin.Turha niitä on sääliä, mukamas haluat haluat antaa sen kuvan kuinka ulkomaalinen mies on epärehellinen ja suomalainen reilu ja rehti. heh hehe..kaikkea kanssa! Sulla ei ole edes mitään tollasia kavereita!.Ois muuten aika kaksinaamiaista kirjoitella selän takana kaikkea p:tä ja sitten olla niin mielinkielin edessäpäin.Mut sehän kyllä suomalaiselta mieheltä onnistuiskin, epäilemättä, aika luontevasti.
Minä menin aikoinani naimisiin ulkomailla lyhyen tuttavuuden jälkeen (2 viikkoa tunnettiin).Meidän avioliitto on erittäin onnistunut, minun mieheni on uskomattoman ihana. Mutta häntä ei olekkaan mistään rantahietioilta bongattu, vaan ihan eri ympyröistä. Minulle ois kyllä kelvannu minkä maalainen vaan, jopa suomalainen, mutta kun ei löytynyt sellasta fiksua, siistiä, raitista, vahava luonteista, rehellistä ja sellasta jolla ei jo kolmikymppisenä ole pari avioliittoa ja muutama avoliitto takana, plus muutama kersa. Niitähän täällä vaan on. Me oltiin toisillemme ekat ja olemme edellenkin ainoat. Se on meidän onnen salaisuus.
"Me oltiin toisillemme ekat ja olemme edellenkin ainoat"
Uskoo ken haluaa, varsinkaan tuon ensimmäisen kohdan. Niin, sinä varmaankin kyllä olit neitsyt...
Missäpäin nyt asutte? Toivottavasti ette vain Suomessa Kelan kustantamana
"kyllä ne naiset tietää aivan tarkkaan mihin he alkaa, kun menevät pikanaimisiin."
Kas kun ei ne tiedä, eivätkä tiedä miehetkään, jotka moista tekevät. Avioliittojen kestosta ja avioerojen määrästä voi yleisellä tasolla päätellä, että harvoin moinen hoppu on hyvästä.
Hienoa, että sinä olet positiivinen poikkeus tästä joukosta. Yleinen totuus vain on, ettei kahdessa viikossa tai kuukaudessa opi toista tuntemaan. Ihastumisen huumassa naimisiin meneminen pitäisi lailla kieltää. Mitä voi arjessa elämisestä ja todellisesta rakkaudesta tietää kahden viikon jälkeen?
Johan minäkin olisin ehtinyt avioitua ja erota ainakin 10 kertaa elämäni aikana, jos olisin moisella hopulla avioon syöksynyt.
tietyst se edellyttää että arvot ja elämänkatsomus on samalainen!!!!meillä se oli niin heti alusta asti, vaikka olimme eri kulttuureista.. Me menimme naimisiin puoli vuotta tapaamisen ja tiiviin yhteydenpidon jälkeen , hänen kotimaassaan.Mistä te tiedätte kaikki ulkom. kanssa aviouteet, entäs kuinkahan palon Suomessa oikeesti eroja tapahtuu suomal. kesken kun otetaan kaikki avoliitot mukaan ???
tosta paistaa katkeruus niin pahasti ulkom. miehiä kohtaan että ai ai.. ettei viitsi edes kommentoida muuten, säälin sinua.
Ensinnäkin; miten ihmeessä sinä voit heti alusta asti tietää, että teillä on samanlaiset arvot ja elämänkatsomus? Juuri moisen hyväuskoisuuden takia tulee pettymyksiä. Ethän sinä voi tietää yhtikäsmitään, ennenkun olet edes vähän aikaa käytännössä katsellut, pitävätkö teot kutinsa puheiden kanssa.
"Mistä te tiedätte kaikki ulkom. kanssa avioituneet, entäs kuinkahan paljon Suomessa oikeesti eroja tapahtuu suomal. kesken kun otetaa kaikki avoliitot mukaan ???"
Alan varmaankin kuulostaa ihan ystävältämme Burakselta tilastoineni, mutta silti: Ensinnäkään avoliitto ei ole avioliitto. Toisekseen avoliittojen purkautumisprosentissa riittäisikin tutkimussarkaa, koska asia ei ole niin yksiselitteinen kuin avioliitto, koska niitä ei rekistöröidä. Kolmanneksi: on niitä monikulttuurisia avoliittojakin, jotka olisivat parempi vertailukohde.
En tajunnut mitään tuosta kommentistasi enkä edes sitä että oliko se tarkoitettu alkuperäiselle? Jos tarkoitit, niin alkuperäinen onnittelee sinua avioliitostasi ja toivoo, että kaverini liitto onnistuu myös.
tietysti heti aluksi otan selvää minkälainen maailmankuva, arvot ihmisellä on. Niin teen aina. Kommetistasi päätellen sinulla ne on häilyviä, vaihtuvia. Jokainen jolla on pysyvät vahvat arvot, tietää miten ne saa näkyy ihmisessä ja miten ne saa selville. Nykyajan ihmisillä ne valitettavast puuttu aika useasti, joten et ole ainoa. Heikko mies muuten mollaa naisia siksi että he ovat naisia.
Jos luulet, että joku on katkera ulkomaalaista miestäsi kohtaan niin aika väärässä olet. Sääliksi pikemminkin häntä käy. Tai no, saihan hän tietty oleskeluluvan EU-maahan (kyseessähän ei tietenkään ole EU:n kansalainen, vai väitätkö toista?).
Sinä olet siis päättänyt että kaikki mikä tulee EU:n ulkopuolelta, kaikki ihmiset sieltä ovat sinua alempia, heikkolahjasempia ja tavoitteleveat vain sinun rahojasi ja naisiasi. Jokaisella ihmisellhän on joka tapauksessa oikeus tavoitellla parempaa elämää, mutta jokaisen palvomasi EU:n (herttuleiri sentäs koko EU!) ulkopuolelta tuleva on tietysti ilman muuta, ei epäilystäkään siitä, hyväksikyttäjä ja rikollinen. Montako EU:n ulkopuolelta tulevaa tunnet henk.kohtaisesti? kaikki ´Suomeen tulevat ei tietenkään ole fiksuja tyyppejä, mutta niitä on kyllä. Mitä sä häntä säälit, ei se kuule sun sääliäs tartte. sääli vaan ittes kun olet noin kapea katseinen ja ennakkoluuloinen. Sä jäät kuule paljosta paitsi!
Sinulla on käynyt varmaankin hyvä tuuri, jos et ole törmännyt ihmisiin, jotka puhuvat yhtä ja tekevät toista.
Minulla ei ole mitään syytä mollata naisia, ei ulkomaalaisia, eikä kotimaisia. Tyhmyys ja naivius ei muutenkaan ole sukupuolisidonnaista.