Miksi joillakin naisilla on tapana olettaa, että äitiys on se ainoa oikea tapa olla nainen? He kyselevät usein, varsinkin parin kaljan jälkeen, että koskas teille tulee vauva jne. Olen hyvässä lisääntymisiässä, mutta en silti jaksaisi kuunneella
tällaista ihmisiltä, jotka eivät edes tunne minua riittävän hyvin tietääkseen edes, että haluanko lapsia vai en.
tällaista ihmisiltä, jotka eivät edes tunne minua riittävän hyvin tietääkseen edes, että haluanko lapsia vai en.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Kai se on sellainen pinttymä ihmisten ajattelussa, että on jotenkin puolinainen jollei tee lapsia. Itse en ainakaan yhtään ihmettele, etteivät kaikki halua lapsia, vaikka itselläni lapsi onkin.
Sitä paitsi kaikki eivät pysty saamaan lapsia, vaikka haluaisivatkin, ja silloin tuollainen kysely varmasti tuntuu erittäin pahalta.
voi vittulan väki se on samanlainen puheenaihe naisilla kuin miehillä joku intti tai muut kokemus, kun ollaan vasta tutustumassa.
mutta eihän tuollainen sinkku tyyppi pysty jakamaa mitään naiselisia juttuja kun heti pitää analysoida puhki...että mitähän se nyt tarkotti relaa...
Missään kohdassa viestiäni en sanonut olevani sinkku (enkä ole). Eli mistä sait sellaista päähäsi?
"Koska tulee vauvoja" = "Et ole nainen" ?????
Just joo. Itse voin ainakin rehellisesti sanoa että "EN TIEDÄ EDES HALUANKO" ja sillähän se on sitten käsitelty. Mitä niin järkyttävän kamalaa siinä kysymyksessä on, en ymmärrä? Ja jos ei voi saada niin sanoo senkin. Paljon helpompaa kun ruveta loukkaantumaan asioista mitä toinen ei voi mitenkään tietää. Sama ku pitäis vajota maan alle jos onnistuu kysymään astmaatikolta että haluaako se lemmikkejä.
Nokun se on yksityisasia, nyyh nyyh. No niin on vittu vuokralla/omistusasunnossa asuminen, joukkoliikenteen käyttö tai auton merkkikin, kotieläimet ja ihan mikä vaan. Kertokaa nyt IHMEESSÄ mistä SAA keskustella? Omista asioista ei saa jutella koska ei kukaan jaksa kuunnella, varsinkin jos on lapsia niin niihin pitää suhtautua ikäänkuin niitä ei olisikaan, sen toisen asioista ei voi puhua koska ne on sen henkilökohtaisia. Viisainta esittää myös että on sinkku tai suhteessa, ihan sen mukaan mikä vastapuolen siviilisääty sattuu olemaan, ettei turhaan luulla että leuhkitaan puolisolla tai vapaudella. Maailmanpolitiikastakin on vähän hankalaa puhua jos sattuu olemaan eri mieltä, onhan poliittinen ja uskonnollinen näkemyskin henkilökohtainen yksityisasia. Istukaamme tuppisuuna.
että näille eräille tyypeille ei mene jakeluun, vaikka kerta toisensa jälkeen vastaisi jotain tyyliin "ehkä joskus, ei ainakaan nyt ihan lähiaikoina"...Eli aiheesta ei pääse, vaikka siitä ei sen enempää sanottavaa olisikaan.
Mitäs jos sä olisit hetken kohtelias ja kertoisit noin ja kysyisit päälle millaista se lapsiperhe-elämä on?
Luultavasti hän vastaisi siihen rehellisesti omasta arjestaan ja sitten voisitte jatkaa keskustelua muusta.
Ehkä hän vain teestaa voiko sn kanssa jutella ihan tavallisista asioista. Hänelle lapset ovat sillä hetkellä iso osa elämää- pystytkö jakamaan sitä hänen kanssaan hetken, ahdistumatta...
Moni lapseton karttaa aihetta. Miksi? Ovatko lapsiperheet NIIN vastenmielisiä?
Olen mies mutta tietenkin kovasti haluaisin saada lapsia jonain päivänä. Mutta sitä ei voi kun ihmetellä miten äidit näitä sinkkuja jaksavat painostaa lastentekoon!!!. Jos ei oo edes poikaystävää niin mitä vittua sitä hokee että millokas meinaat....?.
Ja sama homma kun on lapsi saatu niin voihan sitä joskus puhua jostain muustakin kuin meidän nikon paskan koostumuksesta tai hampaasta nro10. Mutta jos oma napa on ainoa mitä ajatellaaan niin eihän sille voi mitään....
Tässä maailmassa on kummalinen käsitys elämisestä. Seurustellaan, mennään naimisiin, rakennetaan omakotitalo, hankitaan kakarat, ostetaan farmari auto ja takakonttiin kultainen noutaja. Tämä on se tyypillinen zsydeemi. Onneksi tapasin naisen neljä vuotta sitten joka sanoi heti kättelyssä ettei halua lapsia. Nyt ollaan naimisissa ja sukulaiset ja tuttavat kyselevät: Koskas niitä pikkuisia alkaa tulla vai oletko joku tuhkamuna kun lapsia ei ala kuulua. Vittu kun olis kamera joka kerta kun täräytän, juu olen. Mulle on tehty sterilisaatio ja lapsia ei tule kuuna päivänä!!
Sen leuan loksahduksen kun saisi joka kerta ikuistettua :)
mitä tosta keuhkoomaan sano niille miten asiat on! ole mies äläkä tuhahtelija!
itse olen huommannut että lapsettomat jotka eivät ole sitä tarkoituksella, ovat vaan piilokateellisia lapsellisille joka paikassa.
ja miksi lapsista ei saa puhua- sitä ei lapseton ymmärrä miten lapsentulo vaikuttaa elämään- se muuttuu ylösalas ja on todelakkin kaikkea muuta kuin omaan napaan tuijottelua
teitä sinkkujako pitäisi ihmetellä ja tutkia-
kaikki lapselliset ovat yleensä jo eläneet sinkkuvaheen ja tietävät mitä se on, mikä siinä enää on mielenkiintoista? avartaka näkemystä elämästä sinkut, ihmeellisiet, valveutuneet itsenäiset ihmiset ?!
A) Olen nainen.
B) En ole sinkku (Olen ymmärtänyt, että sinkku on ihminen, jolla ei ole vakituista kumppania, mutta muutamien viestien kirjoittajat tuntuvat ymmärtävän sen lapsettomuudeksi).
C) Emme ole mieheni kanssa tähän mennessä yrittäneetkään lasta, eli se siitä kateudesta.
Lähinnä ärsyttää se joidenkin lapsellisten asenne, että olen jotenkin huonompi ihminen, kun en ole äiti. Ei se lapsen hankkiminen oikeasti tee kenestäkään parempaa ihmistä.
mutta voin kyllä vastata sullekin
- mielestäni lapset muuttavat vanhempaa
- lapsettomat ovat usein tosikkoja itsensä suhteen- pahimpia tällaiset lapsettomat ovat jos he ovat valinneet jonkin lastenhoitoon liittyvän ammatin-
joka asiassa viisastelemassa kirjojen teoriaoiden mukaan..ymmärtämättä tosiasiassa lapsista ja perhe-elämästä yhtään mitään
lasten kanssa maailma muuttuu: lapset muuttavat aikuista - yleensä positiiviseen suuntaan- ei voi enää nipottaa joka asiassa omaa tärkeyttään kun on miljoona arkisempaa asiaa hoidettavana - pinna tulee joustavammaksi :) ei paha ollenkaan, lapset ovat aitoja ja opettavat aitoudessaan peilinä aikuisellekin omasta itsestään
Ja kukas on sanonut että olisin lapseton?. Kyllä niitä pari kappaletta on siitäkin huolimatta että elän onnellisesti lapsettomassa suhteessa.
Ei lapset ole mikään itseisarvo tässä maailmassa ja kenties se sopii sinulle, että naisesta tulee kakkavaippakeskustelija ja unohtaa naisenroolinsa tyystin. Pelkkä äitirooli on aika säälittävää.
Enpä tiedä mahtaako ihmisestä tulla onnellisempi vanhemmuuden myötä, useimmiten näen ahdistuneisuutta tuttava piirissä kun koko elämä menee lastenmaailmaksi. Äidit voivat olla onnellisia ja eivät huomaa miestensä kaipaavan elämäänsä muutakin kuin kakkavaippoja, noille miehille kun pitäis olla se nainen ja kumppanikin.
Ja sitten kun niille sanoo, ettei tykkää edes lapsista niin ne loukkaantuu omien jälkikasvujensa puolesta.
Olen herkutellut ajatuksella heittää kehiin surullisen niiskaisun; voi kun me ei VOIDA saada lapsia. Halua kyllä olis.
Ihminen on sen verran tonttu että sen ensireaktio tollaiseen on häpeän tunteminen. Apua, miksi otin asian esille. Toista ei osata oikein lohduttaa ja sitten sitä tuntee itsensä täystorveloksi. Voisi olla opettaivainen kokemus niille, jotka pistävät nenänsä toisen yksityisiin asioihin ja valintoihin sellaisella alentuvalla päänpudistuksella.
Taidanpa ottaa käyttöön.
Yleensä kun sanoo ettei me vain haluta lapsia, niin seuraava kysymys onkin, että ettekste sitten tykkää lapsista!
Parempi pistää nää mammat ja isukit vaan hämmennyksiin ja noloiksi.
Kuulet kiljahduksen "että voi kuule,kyllä vielä mielesi muutat"!
jotenkin etovaa, että saa olla selittelemässä,että miksi niitä lapsia ei tule vaikka on oltu yhdessä jo 6v. Ja sitten vielä kehdataan vähätellä päätöstä. Murr...
Kerran kapakissa yks mulle muuten outo nainen tuli samaan pöytään istumaan ja rupatteli ihan mukavia ja kysyi jossakin vaiheessa, että onko mulla lapsia, siihen vastasin että ei ole, ja tähän tämä nainen sitten ihmetteli: "Mitä sä sitten täällä teet?" (siis kapakissa!!) Vastasin siihen, "että onpahan ainakin aikaa olla, mitäs ite täällä teet?" meni muuten ihan sanattomaks ja vaihto pöytää.