Toivon, että olet tosissasi kanssani.
Elän vain tämän yhden kerran enkä haluaisi tuhlata aikaa mieheen joka ei kanssani 100%.
Itse annan kaikkeni suhteellemme....annatko sinä.
Ajattelen vain sinua....ajatteletko sinä VAIN minua....
Olen hyvä nainen joten toivon, että tajuat sen ennenkuin on liian myöhäistä.
Sinä olet hyvä mies sen olen jo tajunnut ajat sitten.
Elän vain tämän yhden kerran enkä haluaisi tuhlata aikaa mieheen joka ei kanssani 100%.
Itse annan kaikkeni suhteellemme....annatko sinä.
Ajattelen vain sinua....ajatteletko sinä VAIN minua....
Olen hyvä nainen joten toivon, että tajuat sen ennenkuin on liian myöhäistä.
Sinä olet hyvä mies sen olen jo tajunnut ajat sitten.
Vastaukset 7
Vanhimmat
:(:(
Vaikka olisi miten täysillä ja tosissaan, se ei vain aina riitä.
Vaan sanopas, miksi on ollut ajan tuhlausta, jos suhde päättyy muuhun kuin jomman kumman kuolemaan? Ei minun elämäni ainakaan mennyt hukkaan edellisen avoliittoni tai muiden suhteideni aikana. Ne tekivät minusta valmiimman tähän nykyiseen.
Jos jo nyt muut mielessä tai jtn niin silloinhan se on minun ajan tuhlausta.
Aamulla ensimmäiseksi mietin miten saan hänen päivästään paremman jne.
En todellakaan tekisi niin jos muita ajattelee tai tekee heidän kanssaan jotain selkäni takana.....
Suhde voi kaatua kyllä, mutta suhteen pitää olla puhtaalla pöydällä koko ajan....silloin se ei ole ajan haaskausta.
Hyvää työpäivää :)
Kuulostaa suoraan sanottuna ahdistavalta. Sinulla on omakin elämä ja oma päivä, josta kannattaa aina pyrkiä tekemään paras mahdollinen. Kuulostaa siltä, että yrität nyt tehdä rakastamisesta jonkinlaisen elämää suuremman spektaakkelin ja itsestäsi suuren uhrautujan. Uhrautumisesta valitettavasti seuraa usein uhriutuminen.
Hellitä hieman.
Se on totta, että molempien sitoutuminen omaan kumppaniin on tärkeää. Kun lähtee parisuhteeseen, ei voi pitää enää "jalkaa ovenraossa".
Sen sijaan et voi elää elämääsi niin, että keskität kaiken henkisen voimavarasi vain tekemään miehestä onnellisen. Tietysti sinun tulee kohdella häntä hyvin yms, mutta muista että tärkein tehtäväsi on tehdä itsestäsi onnellinen! Vasta kun teet itsestäsi onnellisen, etkä ruikuttavan marttyyrin, niin teet onnelliseksi myös ympärilläsi olevat ihmiset.
Usko pois, kokemusta on. Minä olin juurikin sellainen "teen kaikkeni hänen eteensä" yms nainen noin 30v ikään saakka. Sen jälkeen tuli erään vaikean elämänkokemuksen myötä tilanne, jossa oli pakko kasvaa. Hyvä niin, jälkikäteen ajateltuna. Opin huolehtimaan myös omasta henkisestä hyvinvoinnistani! Enkä enää vaatinut muiltakaan sellaista, mikä ei ole tervettä.
33-vuotiaana tapasin upean miehen. Yhdessä on elelty 7 vuotta. En minä joka aamu ajattele, että miten teen hänen päivästään paremman. Enkä minä lakkaamatta ajattele häntä. Mutta en myöskään haaveile mistään sellaisesta, missä hän ei olisi elämänkumppanini.
Minä harrastan omia harrastuksia, ja tulen illalla kotiin ihanan miehen luokse. Nautin myös ajasta, jonka vietän ilman miestäni. Minä ymmärrän että miehelläni on myös muita velvollisuuksia ja toiveita kuin olla minun kanssani -lapset, ystävät, työt, harrastukset... Nekin merkitsee, tekee elämästä kokonaisen. Enkä minä uhraudu -enkä tee kaikkia kotitöitä yksin, vaan mies kantaa myös vastuuta niitä. Lista on loputon.
Olet uhrautuvaista sorttia. Et elä omaa elämääsi, vaan yrität elää sitä miehen kautta. Tällaista suhdetta sanotaan riippuvuussuhteeksi. Se on ajan tuhlausta, oikeasti. Keskity itseesi, siihen miten voit tehdä päivästäsi paremman. Heti ensimmäiseksi jätät miehen vähemmälle huomiolle, ja opettelet luottamaan häneen. Juuri sellaisena kuin hän on. Jos suhteenne päättyy, niin sitten se päättyy. Olet kuitenkin kokemusta rikkaampi.
hiekalle kun palsta-anturalle taivaaseen asti ulottuva Rakkauden-talo.