Oon miettinyt miltä tuntuu olla onnellinen? Ikää on nyt 34v ja en ole koskaan ollut onnellinen tai en ainakaan muista. Hetken iloa on ollut... mutta oon aina vaan niin väsynyt!
Mulla on ystäviä ja on perhe (äiti ja sisaruksia). Olisin jo itseni tappanut, mutta en voi sitä tehdä perheelle tai ystäville. Monta tuttua ja ystävää on itsensä tappanut joten olen nähnyt mitä siitä seuraa... Se suru ei lopu koskaan.
Mitä järkeä on elää jos ei elämällä oo mitään tarkoitusta?
Jokainen yö ja päivä odottelua.. Jos joskus olisinkin onnellinen? Onko se mahdollista...
Ei ikinä onnellinen..
Palanen
15
2139
Vastaukset
- älä77
Se on mahdollista normaali ihminen ei mieti tuolla tavalla!! Olet masentunut ja psykiatri olisi varmasti tarpeen. Älä tuollaisia mieti!!! Niin monesta tuntuu samalta.
- Palanen
Kiitos vastauksesta! Kokeiltu on lääkkeet ja psykiatrit.. Ei apua. Lääkeitä en enää syö, kun apua ei niistä ole. Psykiatrille taas ei pääse jos ei lääkkeitä ota..
- kassuliini
Sinäpä sen sanoit, jokainen päivä ja yö odottelua.... Että koska onnellisuus tulee... ja elämä alkaa.
Ei hyvä ystävä se noin mene. Älä odottele että onni tulee koputtelemaan ovellesi ja sanoo että no niin, tässä minä olen, nyt minä vihdoinkin tulin!
Älä odottele mitään, älä sitäkään että koska ''oikea elämä'' alkaa. Asia on niin että elämä ei tule koskaan valmiiksi, eikä onnellisuus tule luoksesi.
Elämä koostuu pienistä palasista, ja ennenkaikkea oivalluksista joita itse täytyy tajuta tehdä. Jotain seikkaa saattaa pitää päivänselvänä, mutta sitten yhtäkkiä tajuaa ettei se olekaan niin vaan päinvastoin! Meillä ihmisillä on paljon vääriä olettamuksia ja kun olisi tilaisuus hylätä ne ja ottaa vastaan todellinen, oikea näkemys asiaan, me emme tajua sitä vaan jäämme roikkumaan siihen ja kipuilemme vuodesta toiseen.
Esim useimmat luulevat että onnellisuus tulee kun on suorittanut asioita, kun on opiskellut sen ja sen ammatin, ja sitten on hankkinut elämänkumppanin, - no hän varmaan tuo onnen!? - ja oman talon, auton, aina vaan paremman työpaikan, ulkomaanmatkoja, toisen auton...
Ja sitten yhtäkkiä huomaa odottelevansa että missä se onni viipyy, enkö ole tehnyt tarpeeksi?
Itse olen tullut siihen tulokseen että onni ei tule ulkoapäin, ei kenenkään lahjaksi tuomana, vaan se löytyy siitä että on mielenrauha. Se on kai jonkinlaista henkistä kasvua. Ja tuohon mielenrauhaan voi turvautua kun tulee koettelemuksia. Ja niitähän aina tulee! Vaikka minkälaisen kauhunpaikan eteen joudun, mieleni pohjalla on tuo rauhantunne jossa on jotain järkkymätöntä ja joka tyynnyttää mielen.
Mielenrauhan saavuttaminen ei tapahdu hetkessä. Se tapahtuu noiden oivallusten myötä joista yritin vähän ontuvasti kertoa.
Jonkun toisen mielestä onnellisuus on jotain muuta.- Palanen
Kiitos. Hienosti kirjoitettu, vaikka ei nyt ihan osunutkaan minuun.
Olen samaa mieltä, että elämä koostuu palasista... Minusta vaan tuntuu kuin ne palaset lipeäisi mun alta vaikka kuinka yritän niillä pysyä.. Tai putoan niiden väliin.. Olipa hämärästi selitetty!
Mielenrauhan olen uskoakseni saavuttanut. Se ei ole se ongelma. Olen myös yrittänyt antaa onnen tulla ja olla onnellinen pienistäkin asioista, mutta ei vaan jaksa enää...
Usein tuntuu, että onpa itsekästä olla näin surullinen ja väsynyt kun joillakin toisilla menee huonommin.
Surullisia ja hirveitäkin asioita on minulle sattunut, mutta ne ole kyllä käsitellyt ja anteeksi antanut. En usko, että oloni niistä johtuu..
Hiukka sekavaksi meni tämä höpinä, vähän väsyttää... - Keissa
Kyllä se on sisäinen lepo ja rauha. Minulle tuon sisäisen harmonian on antanut usko Jumalaan ja Pyhä Henki. Tiedän että en ole sattumalta täällä ja olemassaololla on tehtävä ja tarkoitus.
Ei onnellisuus tarkoita, etteikö elämä toisi tulessaan suuria ja pieniä koetuksia ja ongelmia, mutta niistä selvitään ja mennään eteepäin. - cchhjj
Keissa kirjoitti:
Kyllä se on sisäinen lepo ja rauha. Minulle tuon sisäisen harmonian on antanut usko Jumalaan ja Pyhä Henki. Tiedän että en ole sattumalta täällä ja olemassaololla on tehtävä ja tarkoitus.
Ei onnellisuus tarkoita, etteikö elämä toisi tulessaan suuria ja pieniä koetuksia ja ongelmia, mutta niistä selvitään ja mennään eteepäin.Sori vaan mutta mikäs tarkoitus niillä ihmisillä on jotka elävät syntyessään vain muutaman päivän? Ei mikään kuten, ei sinullakaan. Eikä kenelläkään muullakaan eläimellä.
- joiäkkäämpi
cchhjj kirjoitti:
Sori vaan mutta mikäs tarkoitus niillä ihmisillä on jotka elävät syntyessään vain muutaman päivän? Ei mikään kuten, ei sinullakaan. Eikä kenelläkään muullakaan eläimellä.
Kyllä keskosena ja muutaman päivän iässä syntyneillä on tarkoitus Jumalan iankaikkisessa aivoituksessa. Ja heidän lyhyellä vierailulla täällä voi olla hyvinkin suuntaa antava ja muuttava merkitys heidän läheisille.
Ystäväni on synnyttänyt lapsen, joka eli vain viikon. Toinen menehtyi kohtuun ennen syntymää, mutta joutui synnyttämään kuolleen lapsen.
Tämä henkilö uskoo näkevänsä lapset taivaassa ja nuo kokemukset ovat muutenkin olleet merkittävät parikunnan elämään. Ovat jo iäkkäitä.
- ei-nyt-enää
kannata jos ei ole tähän mennessä löytynyt, ihan turhaa....
- olla.höllötetään
Ihmisten tuntemukset eivät ole taulukkojuttu. Kaikki eivät tunne onnea, joillakin ei ole värien tunnistamiskykyä.
Koin lapsena ja nuorempana huimia onnentunteita ollessani yksin. Tulee niitä joskus vieläkin syvinä euforian tunnetiloina.
Tuntuu luonnolliselta käsittää, että mielihyvänkeskus aivoissa näitä hyviä tunteita ja tunnelmia duunaa.
Siksi tulisi elää luonnollista ja isoja riskejä välttevää elämää, että hyvänolontunteet voisivat taas uusiutua. - hghjlhgjfg
Itsellä oli elämä ennen enemmän tai vähemmän helvettiä...
Kaikki asiat tuntuivat olevan pielessä ja elämä näytti tosi mustalta.
Iloa ei löytynyt ja ajatus onnettomuudesta, joka olisi ollut kohtalokas olisi ollut silloin kuin lottovoitto.
Itse uskalsin lopulta kokeilla Jeesusta, kun monet olivat puhuneet siitä.
Olin laittanut heidät omaan kastiinsa, hihuleiksi, idiooteiksi, jotka ei ymmärrä mitään.
Minun elämäni se ainakin muutti, enkä ole päivääkään katunut.
En ole enää ollut masentunut, olen löytänyt itsestäni tunteita, joita en edes tiennyt olevan olemassa. Koko maailmani on muuttunut ja olen ensimmäistä kertaa elämässäni onnellinen. - Mätäpää
Minäkin olen 34 v vanhus (siltä tuntuu), enkä koskaan ole ollut onnellinen, mistään. Jos ei lapsuutta n 10 vuotiaaksi oteta lukuun. Ahdistus, paniikki ja masennus, niiden monineen fyysisin ja psyykkisin oirein on vienyt ilon, jo ajat sitten. Jos mietin 10 v taaksepäin, minulla oli vielä haluja ja haaveita onnellisuudesta. Enää niitä ei ole. Tiedän etten koskaan tule parantumaan.
Minulle onnellisuus merkitsisi ihan yksinkertaisesti sisäisen rauhan tunnetta. Sitä ettei olisi koko ajan paha olla. Se mitä moinen hyvinvointi( eli normaali normaalin ihmisen olo) toisi tullessaan, ei mtn hajua.- Keissa
Juuri sitä se onnellisuus on, että on sisäinen rauha, lepo ja hyvä olla. Voi joskus kokea alavireisyyttä, masennusta ja ahdistusta, mutta se ei ole normaali ja jatkuva olotila.
Kuitenkin ajatus, että tilanne voi muuttua ja toivo parantumisesta kannattaa silti säilyttää. Tässä asiassa voi "mätäpääksi" itseään tituleeraava olla väärässä.
Jos minulla ei olisi uskoa ja luottamusta Jumalaan ja Jeesukseen, niin varmasti olisin onneton ja elämälläni ei olisi mitään tarkoitusta. Tosin ymmärrän sen, että uskovallakin voi olla psyykkisiä traumoja ja ahdistusta, mutta kun on usko perustana niin koskaan ei ole totaalinen seinä edessä.
Kyllä teillä aloittaja ja mätäpää on vielä toivoa. Teistä tuntuu nyt vain siltä, kun tilanne on jatkunut pitkään ja loppua ei näytä olevan. Kannattaa jutella, avautua ja puhua läheisille ja ymmärtäville ihmisille. Kun pahaa oloa, pelkoja, huolia työstää puhumalla, niin pikkuhiljaa tulee mieleen uusia oivalluksia, möykky rinnassa sulaa ja alatte saada uskoa ja luottamusta elämään. Ei kannata liikaa pyöriä melankoliassa. Yrittäkään nähdä päivittäin pieniä ilonaiheita - kyllä niitä teilläkin on. - kassuliini
Olet ihan oikessa että sisäinen mielenrauha on ihan parasta. Minä vaan en miellä sitä Jeesukseen enkä ole uskossa. Olen löytänyt mielenrauhan omia teitäni, ilman ismejä. Mutta mistä sitä tietää miten usko Jeesukseen toimii. Ehkä se ei toimi kaikilla saman kaavan mukaan. Se pitäisi kaikkien uskovaisten tajuta!!
- kassuliini
Nimim Mätäpäälle viesti.
Luepa nimim ''Onko kokemuksia miten eläisin, mikä mättää?''
Yritin siellä viestissä selittää itsensä kadottamisen/löytämisen problematiikkaa.
Terveisin Kassuliini. - Ruuuusu
"Mitä järkeä on elää jos ei elämällä oo mitään tarkoitusta?"
Aika moni ihminen ilmeisesti ajattelee noin, ja moni pohtii mikä on elämän tarkoitus, miksi me täällä ollaan jne.
Tässä hyvä video, joka laittaa pohtimaan ja herättää ajatuksia:
https://www.youtube.com/watch?v=dfW9HYDenG0
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 654180
Haleja ja pusuja
Päivääsi kulta 🤗🤗💋❤️❤️❤️ kaipaan sinua Tänäänkin.. Miksikäs se tästä muuttuisi kun näin kauan jatkunut 🥺463969Onko mukava nähdä minua töissä?
Onko mukava nähdä minua töissä vai ei? Itse ainakin haluan nähdä sinut 🤭363472Oi mun haniseni
Mul on ihan törkee ikävä sua. En jaksais tätä enää. Oon odottanut niin kauan, mutta vielä pitää sitä tehdä. Tekis mieli162883Hei rakas sinä
Vaikka käyn täällä vähemmän, niin ikäväni on pahempaa. Pelkään että olen ihan hukassa😔 mitä sinä ajattelet? naiselle342719En kirjoita sulle tänne
Enään nainen. Olen kyllä kiltisti enkä ala mihinkään kuin tosirakkaudesta. Kanssasi sitten jos se on mahdollista ja pidä142522Kyllä mulla on sua ikävä
Teen muita juttuja, mutta kannan sua mielessäni mukana. Oot ensimmäinen ajatus aamulla ja viimeinen illalla. Välissä läm102124IS:n tiedot: Toni Immonen irtisanottiin MTV:ltä Toni Immonen työskenteli pitkään MTV:llä.
IS:n tiedot: Toni Immonen irtisanottiin MTV:ltä Toni Immonen työskenteli pitkään MTV:llä. IS uutisoi torstaina Toni Imm121216Nainen, tunnusta että olet varattu ja tyytymätön suhteeseesi
Ja siksi pyörit täällä ikävä palstalla etsien sitä jotain jota elämääsi kaipaat. ehkäpä olet hieman surullinen, koska ta1451157- 801006