Tässä asiallinen kirjoitus jossa osoitetaan miten suuri osa Saksan ilmavoimien eli Luftwaffen väitetyistä ilmavoitoista on syytä asettaa kyseenalaiseksi. Tämä koskee Suomen osalta myös osasto Kuhlmeyn väitettyjä ilmavoittoja ja tuhottuja maakohteita eteenkin panssarivaunuja.
http://www.1jma.dk/articles/1jmaarticlesww2luftwaffe.htm
http://www.1jma.dk/articles/1jmaarticlesww2luftwaffe.htm
Vastaukset 11
Vanhimmat
Luuletko TODELLA, että yhdenkään kuulun lentoässän kokonaissaldo kestää lähemmän tarkastelun? "Jostakin syystä" ei artikkelissasi ole mainittu englantilaisten voittoilmoituksia kontra oikeasti tippuneet?
Vuonna 1943 USA:n lentävät linnoitukset hyökkäsivät eräänä päivänä (lue Gallandin kirja) Ranskaan ja saksalaiset puolustautuivat. USA:n kk-ampujat tekivät peräti 52 voittoilmoitusta! TODELLISUUDESSA saksalaisia putosi VAIN 2 hävittäjää!
Oheisena sinulle Marseillen pudotuksia ja niiden todenperäisyyttä koskeva artikkeli:
Dispute over claims
Bf 109 G-2 painted with markings of Marseille's aircraft on display at the Museu TAM in São Carlos, São Paulo, Brazil
Some serious discrepancies between Allied squadron records and German claims have caused some historians and Allied veterans to question the accuracy of Marseille's official victories, in addition to those of JG 27 as a whole.[110] Attention is often focused on the 26 claims made by JG 27 on 1 September 1942, of which 17 were claimed by Marseille alone. Another biographer, Franz Kurowski, claims that 24 of the 26 victories were verified through Allied records after the war. A USAF historian, Major Robert Tate states: "[f]or years, many British historians and militarists refused to admit that they had lost any aircraft that day in North Africa. Careful review of records however do show that the British [and South Africans] did lose more than 17 aircraft that day, and in the area that Marseille operated." Tate also reveals 20 RAF single-engined fighters and one twin engined fighter were destroyed and several others severely damaged, as well as a further USAAF P-40 shot down. However, overall Tate reveals that Marseille's kill total comes close to 65–70 percent corroboration, indicating as many as 50 of his claims may not have been actually kills. Tate also compares Marseilles rate of corroboration with the top six P-40 pilots. While only the Canadian James Francis Edwards' records shows a verification of 100 percent other aces like Clive Caldwell (50% to 60% corroboration), Billy Drake (70% to 80% corroboration), John Lloyd Waddy (70% to 80% corroboration) and Andrew Barr (60% to 70% corroboration) are at the same order of magnitude as Marseille's claims Christopher Shores and Hans Ring also support Tate's conclusions. British historian Stephen Bungay gives a figure of 20 Allied losses that day.
However, the claims for 15 September 1942 are in serious doubt, following the first detailed scrutiny of the records of individual Allied squadrons by Australian historian Russell Brown. Moreover, Brown lists three occasions on which Marseille could not have downed as many aircraft as claimed.
Stephan Bungay has pointed out the low military value of shooting down DAF fighters, rather than the bombers that, by mid-1942, were having a highly damaging effect on Axis ground units and convoy routes. Referring to 1 September 1942, Bungay points out that even if Marseille shot down 15 of the 17 he claimed that day, "the rest of the 100 or so German fighter pilots between them only got five. The British [sic] lost no bombers at all... During this period the DAF lost only a few bombers, but all fell to anti-aircraft defences and evidence shows that Rommel was forced onto the defensive because of the losses inflicted by bombers.
Ja varmemmaksi vakuudeksi kertomus ilmataistelusta Suomen rintamalla!
Siitä ilmenee MOLEMPIEN OSAPUOLTEN PUDOTUSLUVUT KONTRA TODELLISUUS!
Hyvä esimerkki ilmataistelun havaintojen sekavuudesta on 6.4.1942 Tiiksjärvellä käyty ilmataistelu. Siinä Neuvostoliitto lähetti saattohävittäjillä varustetun pommikoneryhmän pommittamaan Suomen asemia ja niitä torjumaan nousi joukko suomalaisia hävittäjiä. Tästä yksittäisestä taistelusta löytyy tiedot molemmilta osapuolilta, mikä lienee harvinaista.
Seuraavassa taistelu pähkinänkuoressa:
Vahvuudet
Neuvostoliiton lento-osasto (todellinen):
7 kpl SB, 7 kpl PE-2 10 kpl Hurricane ja 2 kpl Lagg-3 hävittäjiä
Suomalaisten käsitys eli havainto:
7 kpl DB-3, 7 kpl PE-2 18 kpl Hurricane ja Lagg-3 hävittäjiä
Suomalainen lento-osasto (todellinen)
8 kpl Brewster-hävittäjiä
Venäläisten käsitys eli havainto
9 kpl Brewstereitä
Ilmataistelun tappiot:
Neuvostoliiton lento-osasto (todellinen):
1 kpl SB, 6 kpl Hurricane
Suomalaisten väittämät ilmavoitot:
2 kpl DB-3 ja 12 kpl Hurricane
Suomen lento-osasto (todellinen):
- (ei tappioita)
Venäläisten väittämät ilmavoitot:
7 kpl Brewsteria ilmassa, 4 kpl Bresteria maassa
Hyökänneestä joukosta luutnantti V.I.Salomatin ilmoitti tuhonneensa 5 kpl Brewstereita ja hän sai 22.2.1943 Neuvostoliiton Sankarin arvon.
Tiedot: Suomen ilmailuhistoriallinen lehti 4/1997
Propagandaa ovat myös tarkka-ampujien tekemät sadat kaadot. Tarkka-ampujat ovat olleet sodissa lentäjien kaltaisia propagandamannekiineja, joiden sotapropagandassa liioitellut aikaansaannokset ovat jääneet elämään sotahistoriaan muka tosiasiallisina tekoina.
Yleensäkin sotajutut on juttuja.
Tuossa avauksen artikkelissa mainitussa Regensbusrg-Schweinfurtin hyökkäyksessä liittoutuneiden hävittäjät ilmoittivat 32 pudostusta ja pommittajat 288 pudotusta. Saksalaisten tappiot olivat 27 konetta.
No siis kaikki ovat puhuneet paskaa pudotuksistaan, myös suomalaiset.
Ainakjn Saksassa ja Suomessa oli ilmavoitto todennettava enne kuin se laskettiin. Virheitä on molempiin suuntiin.
Viime sodan ässät olivat loppuun saakka vakuuttuneet, että ilmavoittoja oli paljon enemmän(10-20 %) kuin hyväksytyt.
Saksalaiset hävittäjälentäjät harjoittivat idässä suoranaista teurastusta vielä 1942. Venäläisten lentäjien taso oli hyvin heikko. Lännessä tilanne oli toinen.
Se on selvää, että suurten pommikoneosastojen kanssa tapahtuneissa taisteluissa on liioittelua molemmin puolin.
Toisaalta nyt kun on päästy tutustumaan myös Neuvostoliiton ikaisiin tilastoihin on joidenkin suomalaisten epävarmoiksi laskemat pudotukset varmistuneet todellisiksi. Esim. K. Karhila taisi saada muutaman pudotuksen lisää!
Joo, muutama tuli lisää, ja kuinkahan monta lähti?
Karhilalta ei ainoatakaan!
Neuvostoliitto oli ylivoimaisesti suurin valehtelija ilmavoitoissa mutta toisaalta myös piilotteli tappioitaan asiakirjoissa. Näin ollen Neuvostoliiton sotatoimitappioistaan ilmasodassa antamat lukemat eivät ole kaikin osin luotettavia.
Se tiedetään melkoisella varmuudella että noin 140 000 Neuvostoliiton itsensä rakentamaa sotilaskonetta tuhotui tavalla tai toisella vuosina 1941-45. Lisäksi suurin osa länsiliittoutuneilta saamistaan lähes 20 000 laadukkaasta koneesta.
Suomen sotatoimitappiot olivat puolestaan jatkosodassa 207, joidenkin lähteiden mukaan 208 lentokonetta. Yleinen arvio on että Neuvostoliiton sotatoimitappioina menetetyistä lentokoneista suomalaiset ampuivat alas 3-4% eli noin 3000 - 4000. Suomalaiset hävittäjälentäjät ja ilmatorjunta ilmoittivat ampuneensa alas lähes 3 000 viholliskonetta ( hävittäjät n. 1 580 ja it n. 1 100) v. 1941-44 eli aika hyvin pitää kutinsa tuokin arvio.
Suomalaisten sotatoimitappoista 86 tuli venäläiskoneiden alasampumina ja 66 tapausta luokiteltiin NL:n ilmatorjunnan alasampumina. Ilmasodassa tappiosuhde suomalaisten ja neuvostoliittolaisten välillä näyttää olleen 1: 18 tai 1:17. Suomalaiset hävittäjälentäjät näyttävät olleen huomattavasti itänaapurin lentäjiä tehokkaampia tappotyössään.