Yhä useampi maahanmuuttajaperhe päätyy lastensuoje

Yhä useampi maahanmuuttajaperhe päätyy lastensuojelun asiakkaaksi



Lastensuojelun asiantuntija on huolestunut murroiskäisten lasten yleistyneistä huostaanotoista.

Suomessa oli viime vuonna kodin ulkopuolelle sijoitettuna lähes 18 000 lasta ja nuorta.

Huostaan otetuissa on aiempaa enemmän murrosikäisiä.

– Se kertoo siitä, että perheiden on vaikea käsitellä murrosiän kriisiä ja sitä lasten rajojen hakemista ja itsenäistymisprosessia joka on ihan luonnollinen osa nuoren kehityskaaressa, sanoo monikulttuurisuuden asiantuntija Anita Novitsky Väestöliitosta.

Novitskyn mukaan yhä useampi maahanmuuttajaperhe päätyy lastensuojelun asiakkaaksi.

Hänen mukaansa lastensuojelutyössä tarvitaan aiempaa enemmän muiden kulttuurien ymmärtämistä.

– Suomessa lasta ohjataan itsenäisyyteen, itsenäiseen päätöksentekoon hyvin pienestä pitäen. Monissa muissa kulttuurisissa ympäristöissä sen sijaan lasta kasvatetaan ikäänkuin liittymiseen, ei irrottautumiseen ja itsenäistymiseen, vaan perheyhteisöön liittymiseen. Tämä saatetaan joskus nähdä suomalaisessa ympäristössä ongelmallisena, vaikeana ja rajottavana, Novitsky jatkaa.
0<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


xfdxgxgxfd kirjoitti:

Yhä useampi maahanmuuttajaperhe päätyy lastensuojelun asiakkaaksi



Lastensuojelun asiantuntija on huolestunut murroiskäisten lasten yleistyneistä huostaanotoista.

Suomessa oli viime vuonna kodin ulkopuolelle sijoitettuna lähes 18 000 lasta ja nuorta.

Huostaan otetuissa on aiempaa enemmän murrosikäisiä.

– Se kertoo siitä, että perheiden on vaikea käsitellä murrosiän kriisiä ja sitä lasten rajojen hakemista ja itsenäistymisprosessia joka on ihan luonnollinen osa nuoren kehityskaaressa, sanoo monikulttuurisuuden asiantuntija Anita Novitsky Väestöliitosta.

Novitskyn mukaan yhä useampi maahanmuuttajaperhe päätyy lastensuojelun asiakkaaksi.

Hänen mukaansa lastensuojelutyössä tarvitaan aiempaa enemmän muiden kulttuurien ymmärtämistä.

– Suomessa lasta ohjataan itsenäisyyteen, itsenäiseen päätöksentekoon hyvin pienestä pitäen. Monissa muissa kulttuurisissa ympäristöissä sen sijaan lasta kasvatetaan ikäänkuin liittymiseen, ei irrottautumiseen ja itsenäistymiseen, vaan perheyhteisöön liittymiseen. Tämä saatetaan joskus nähdä suomalaisessa ympäristössä ongelmallisena, vaikeana ja rajottavana, Novitsky jatkaa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu