Ihmetyttää ihmisten into -epänormaalin kova sellainen- kiivetä urapolkua yhä ylemmäs. Miksi? Jos ainoa motivaattori on raha tai valta, aika heikoilla ollaan. Totuushan on se, että suurin osa pomopaikoista on vittumaisia, stressaavia ja kuormittavia, ja lisäksi esimiesvastuu alaisista. Pidemmät työpäivät kuin meillä rivimiehillä. Palkkaerokaan ei usein ole huimaava, etenkään verotuksen jälkeen. Kun vielä ynnätään valtavien henkisten paineiden kuluttavuus ja arvokkaan vapaa-ajan olemattomuus ja sitä kautta mm. perhe-elämän kärsiminen, ei plussaa oikeasti jää.
Olen siis mieluummin rivimies, keskitasoinen asiantuntija, teen oman hommani, vaan klo 16 voin lähtä baanalle ja unohtaa murheet!
Olen siis mieluummin rivimies, keskitasoinen asiantuntija, teen oman hommani, vaan klo 16 voin lähtä baanalle ja unohtaa murheet!
Vastaukset 9
Vanhimmat
varmaankin vielä aikuisiälläkin se vanhempien toivo, että lapsesta tulisi jotakin suurta. Se kun on ihmiseen iskostettu, niin mikään muu ei anna ihmiselle arvoa kuin rahan ja vallan määrä. Myös media antaa hyvin pitkälti sellaisen kuvan. Mikä siinä on, että jotkut ihmiset sen kuvan nielevät, eivätkä luo itselleen omaa kuvaa, vaan tarttuvat valmiiksi tarjottuun? No, sinä olet näköjään ymmärtänyt, että ihmisen arvoa ei voi rahalla tai vallalla mitata.
Entä te muut? Mistä uskotte tuollaisen käyttäytymisen johtuvan?
Kun pääsee tarpeeksi korkealle johtohommiin niin ei oikeastaan tartte enää kantaa huolta alaisista,riittää että firma näyttää plussaa ja tuottaa rahaa sijoittajille ja itselle.
Keskijohtopaikat on kaikkein paskimpia,itse en niihin jäisi hetkeksikään,alaiset kitisevät ja ylempi johto kaataa paskaa niskaa yms.
Kenkää vaan alaisille jos vänkää vastaan.
Päällikön sana on laki.
Aivan, kun hoitaa oman hommansa kunnolla, niin se on siinä, ei mitään muuta. Vastuu toisten tekemisistä, tulosvastuu, projektiaikataulut ym. ym. Ei kiitos.
Voi voi. Oletkos koskaan kuullut sellaisesta kuin maslow´n tarvehierarkia? Ja ilman tuota tarvehierarkiaakin ihmisellä on luonnollisestikin itsensä kehittämisen tarve.
Niin herra Maslowin mukaan ensi tarvitsee saada kinkkua ja sitten hännystelijä ja mahdollisuus saada lisää hännystelijöitä ja kehittää itseään, jotta saa vielä lisää hännystelijöitä.
Maslowin mallissa kuvataan ihmiskunnan ongelma. Ainainen halu - lissää, enemmän, heti, hetii!!
Kunnianhimo ja menestyksen tarve tuottavat ihmisille
epäonnea ja estävät heitä elämässä hetkessä. Mikä on tärkeämpää saada kunnioitusta ja kehittyä isommaksi pomoksi vai viettää aikaa perheensä kanssa ja saada jotain hyvää aikaiseksi yhteiskunnassa. Kunnianhimo on siitä hyvä, että se pitää markkinakoneiston rullat rullaamassa.
-"Mikä on tärkeämpää saada kunnioitusta ja kehittyä isommaksi pomoksi vai viettää aikaa perheensä kanssa ja saada jotain hyvää aikaiseksi yhteiskunnassa."
Ihmisiä on monenluontoisia. Toisille perhe on "se juttu" ja kaiken onnen alfa & omega. Toiset eivät halua jälkikasvua suurin surminkaan, vaan keskittyvät kehittämään itseään ja uraansa elämänsä ajan. Jne. On turha tuputtaa urakeskeiselle ihmiselle että tämä tekee väärin kun ei keskity sikiämään kuin Jehovantodistaja. Jokaiselle suotakoon oma elämäntapansa.
Tarvehierarkiasssa ei ole kyse muiden miellyttämisestä sillä että kehittää itseään. Vaan nimenomaan IHMISEN ITSENSÄ tarve kehittää itseään ja löytää itsestään uusia kykyjä. = )
"Maslowin mallissa kuvataan ihmiskunnan ongelma."
No ei oikeastaan. Maslow kuvaa ihmisen. Ihminen itse luo tästä ongelman.