Ekspuolisoon suhtautuminen eron jälkeen

Pistin hääkuvat heti työpöydän alla olevaan silppuriin - onneksi ei ollut lapsia sitä näkemässä. Muita yhteisiä muistoja kuskasin seuraavalla viikolla muutaman päivän ajan jätekatokseen. Myin samalla viikolla kalusteet ja sängyn ja ostin tilalle tuliterät. Sanomattakin selvää, että lakanat menivät myös vaihtoon välittömästi exän maisemista poistuttua. Vanhoista lakanoista tuli lattiarättejä ja muuta sellaista. Suurkiitos vielä ex-vaimolle siitä, että löysi selän takana itselleen sopivan tumman miehen, niin eipähän tarvitse enää sitä naamaa nähdä.

Muutin lapsen kanssa pois yhteisestä asunnosta, jonne exä jäi. Sinne jäi myös kaikki exästä muistuttava. Minulla ei ole yhtäkään kuvaa hänestä.

Erosta on jo vuosia. Lievästi hyviäkin muistoja on, mutta ei konkreettisia esineitä tms. En ole tekemisissä exän kanssa. Lapsemme on aikuinen, joten hänen asiansakaan eivät vaadi kanssakäymistä exän kanssa.

Poistin hääkuvan olkkarin hyllyltä jo ennen eroa.

Muutin lasten kanssa toiseen asuntoon eron jälkeen. Sinne tuli matkaan valokuvat, hääalbumi, makuuhuoneen hääkuva (melkein kaikki muu jäikin exälle, kun en tappelemaan jaksanut alkaa). Esille en niitä ole laittanut. Mutta jos ex alkoi häiritsevästi pyöriä päässä, kaivoin hääalbumin. Jossain vaiheessa nimittäin oli pakko tietoisesti käsitellä ajatuksiaan. Ei voinut aamusta iltaan veivata miten typerä ex on, ja miksi se käyttäytyy noin törkeästi. Silloin vaihdoin negatiiviselta vaihteelta aina positiiviselle, vaikka pakolla ;). Aina kun alkoi manailla exää mielessään, läimi tätä täysillä ajatuksen pesäpallomailalle, niin suuntasin ajatukseni aikaan, jolloin oli kaikki kunnossa ja hyvin. Tuosta hääkuva-albumista sain tukea hyviin ajatuksiin :). Enpä tiennyt miksi yli 20 vuotta sitten halusin häihini (liian) kalliin valokuvaajan albumeineen. Nyt tiedän. Todellakin kannatti!

Somessa mitään kertonut. Minulla on yksityiselämä...

Facepookissa on jotain yhteisfotoja mutta olkoot ja muutamassa toisessakin kuvasivulla. Ketä ne häiritsee ne on elettyä elämää. Nyksä ei välitä kun kyselin haittaako ne sitä siellä.

En tykkäisi jos olisi edeltäjäni kuvia nähtävillä ffacebookissa tai kotonaan jos siellä käyn. Onko jo mautonta vai ikävöikö sitten vielä. Lapsillahan voi olla vaikka omassa huoneissa kuvia.

Miksi pitää poistaa kaikki entinen. Sehän on osa sinua. Ymmärrän että hääkuvaa ei enään pidetä näytillä. Mutta jos lapset haluaisi pitää niin senkun vain. Sehän osa myös heidän elämänkertaansa.
En vaatisi hävittämään yhtään kuvaa entisestä elämästä sillä en niitä itsekkään hävittäisi. Menneisyys kuuluu pakettiin ja jokaisella se on jonkilainen.
En usko että on hyväksi yrittää elää niin ettei entistä aikaa ole enään olemassa "halutaan unohtaa" kun on erottu. Kyllä ne kuitenkin mukana kulkee jollakin lailla. Parempi kun hyväksyy sen ja elää eteenpäin.

Joskus on jopa hyväkin ettei unohda "väkivalta ja aineriippuvaisten kanssa eläneet" sillä joillakin on tapana ottaa tilalle juuri samanlainen. Ja sitten mietitään kuin tässä taas kävi näin.

Mielestäni ihmissuhteitakaan ei pidä katkaista kokonaa eron jälkeen. Jos exä ei ole ollut väkivaltanen, huume- tai alkoholiriippuvainen niin miksi katkaista välit kokonaan. Varsinkin kun/jos on yhteisiä lapsia. Tulee kuitenkin tilanteita jolloin on hyvä olla tekemisissä lasten vuoksi. Ja jos välit on asialliset niin se on lasten kannalta suuri etu.

Leskellä ymmärrän täysin että edesmennyt puolison kuvat on näkyvillä. Ei hän lakkaisi rakastamasta häntä kuitenkaan eikä tarvitsisikkaan. Ihminen on siitä hieno eläin että se voi rakastaa useaa ihmistä yhtä aikaa, hieman ehkä erilailla kutakin.

"Poistit?" Mihin? Ei kai kokonaan?

Minä tyrkkäsin hääkuvat piirongin perälle uudessa asunnossani lasten kanssa. Lapset olivat erotessamme lähes aikuisia. Eivät voineet kestää isäänsä, varsinkaan tämän käytöstä vuosiin ennen eroa. Tästäkin huolimatta kaikki yhä kuuntelevat, kun näin viisi vuotta eron jälkeen kerron isänsä ja minun parhaista vuosista, jotka olivat - joskus kauan aikaa sitten.

En elä menneessä, mutta en yritä elää ilman menneisyyttäkään. En ole hävittänyt kuvia, miksi pitäisi. Mennyt suhde ja elämä on osa minua.

Kotona laitoin kuvat kaappiin muiden kuvakansioiden kanssa, facebookista poistin ne joissa hän mukana. Ei kai ne muuten haittaisikaan mut viimeistään kun joskus löydän toisen on vähän kornia että olisin kuvissa entisen kanssa ja seurustelen uuden kanssa . Siinä olisi suvulle ihmettelemistä.

Revin kuvat ja hääalbumi odottaa (vieläkin) uuniin pääsyä. Tietokoneelta poistin kaikki kuvat missä X esiintyy melko pian eron jälkeen. Erottiin jotakuinkin yksipuolisesti, mutta sovussa. Eron alkuvaiheessa oltiin jutuissa pari kk kuukaudessa, mutta enää ei olla oltu, tuskin jatkossakkaan kun II-vaiheen hakemuskin on jo löytänyt tiensä valtion kirjoihin.