Anoppi helvetistä

Tätä se on. Mukavat anopit ovat harvinaisuuksia. Yksi tykkää tyttärestä, toinen äidistä, mutta anopista ei kukaan. Samaisesta mukavasta tyttärestä tulee aikanaan äiti, sitten anoppi. Miksiköhän asiat ajan myötä muuttuvat?

No. Sano sille päin naamaa että yrittää
rikkoa teidän välit ja käske sen painua omaan kotiin.
Luu kurkkuun vaan , niin loppuu vahtaaminen!
Älä suostu kärsimään sen takia.
Kerto miehellesi mitä ajattelet.

Miehesi pitäisi sanoa äidilleen, että nyt riittää.

Kyllä minäkin ihmettelisin miniän mielen laatua jos meidän paikalla ollessa alkasi riitelemään puolisonsa kanssa. Likapyykit pestään kahdestaan ja neljän seinän sisällä. Ei se hänestä hyvää kuvaa antasi.

Kyllä oli törkeä loukkaus haukkua mielenvikaiseksi miten anoppis kehtaakin,puolusta itsees ja miehesi varsinki pitää puolustaa sua.Eipä tarvi lapsen kans mummolaan mennä jos mummo toivoo että vanhemmat eroaa.

Asuuko sunkin anoppi Rauhassa?

Vastauksena ihan viimeiseen kysymykseesi: kyllä, tätä se tulee olemaan aina. Nimim. kokemusta on. Sen tunnustaminen itselle on ollut terapeuttista, sekä minulle että miehelleni.

Ihmisluonne ei muutu, jos sitä ei henkilö itse muuta. Jos vaan toistaa vanhoja juttuja ja tekee kaiken samalla tavalla, vaikka sisimmässään tietää, että pitäisi muuttua, mutta vaan marmattaa, niin mikään ei tule muuttumaan. Sellainen ihminen tulee vaan entistä katkerammaksi ja vihaiseksi.

Mun anoppi ei ole vaatinut poikaansa eroamaan, mutta mitä hän on vaatinut, että tämä ostaa tietynlaatuisia juttuja äitinsä ja isänsä koirille, koska koiransa ovat näille tärkeitä. Kyllä, koirat ovat olleet aina tärkeimpiä kuin poikansa heille. Olemme vieneet häntä teattereihin, koska anoppi ei saa miestään sen verran ylös sohvasta, että tämä veisi vaimonsa sinne. Siksi me olemme vieneet, emme tosin enää vie. Tämän vuoden teatterireissu jäi tekemättä, ja jää ensi vuonna, ja sitä seuraavana, ja...

Tunnustin itselleni, taas viimeisen viestin jälkeen, että mun anoppi ei tule ikinä muuttumaan. Mieheni äiti ei tule ikinä muuttumaan, eikä tämän mies. Anoppi on aina ollut tuollainen negatiivinen luonne, joka -sille päälle sattuessaan- singahtelee puhelimessa ja huutaa jälkeenpäin pahaa oloaan tekstareissa. Ominaispiirteensä vaan pahenevat iän myötä. Miehensä on tyytyväinen, kun ei huuda tälle, vaan purkaa oloaan pojalleen.

No, erehtyy siinä, että se vaikuttaisi jollakin huonolla tavalla minun ja mieheni suhteeseen. Onpahan enemmän aikaa viettää yhdessä ja viikonloput vapaat, kun ei tarvitse suunnitella keikkaa tämän vanhempien luo.



Mistä anoppi muuten saa tietää, että teillä kahdella on ollut riita? Me saadaan siinä vaiheessa tietää, että anoppi ja appi on taas tapellut, kun tule vihaviesti mieheni kännykkään tai huutopuhelu.

Mieheni ei ole enää äitinsä terapeutti.

Miksi lähiomaisten pitää haukkua toisiaan ja syyllistää. Pitäs kunnioittaa ja hyväksyä ihminen vikoineen päivineen omana itsenään. Istua pöydän ääreen silmätysten ja puhua rakentavasti asiat halki. Mutta itsekkyys ja ylimielisyys , estää ei kestä totuutta ja että itsessäkin on vikaa. Parempi paeta ja juosta karkuun ja jättää asiat selvittämättä. Se kertoo syyllisyys painaa lopun elämää.Kaikkien kans ei tarvi olla sydänystävä , vaan tulla toimeen.Mummot ja vaarit on tärkeitä lasten lapsille! Se on paha ihminen, joka erottaa lapsilta isovanhemmat.

Vie anoppisi ilotaloon!

AP, ota etäisyyttä ja kerro anopillesi siihen myös syy. Riitoja tulee ja menee, jokainen riita yleensä kantautuu jotakin kautta sukulaistenkin tietoon.. välinne miehen kanssa selviävät mutta anopille kylmästi vaan luu kurkkuun. Ei muu auta.. Yritetty on..

Syitä on varmaan jokaisessa. Ehkä teidän jokaisen on mietittävä miten käyttäytyä. En ymmärrä miksi pitää riidellä muiden kuulleen varsinkaan vanhempiensa. Jokainen pesköön pyykkinsä kotonaan. Kieltämättä meitä on moneen junaan. Mutta omalla käytöksellään voi vaikuttaa pitkälti miten toiset suhtautuvat meihin.
Ihmissuhteet ei ole mikään helppo juttu. Mutta harjoittelu tekee mestarin. Siinä vain on pakko joustaa ja lakata ajattelemasta vain itseään.

Vie anoppisi tangoon ja puristele ja hyväile sitä joka paikasta. Ja suutele lopuksi pitkä kielisuudelma ja käsikädessä taluta hänet appesi luo!

Hanki sille aviomies, rakastaja tms tai uusi harrastus niin ei ehdi tunkea isoa nenäänsä asioihinne..

Mitä jos kohtelisit häntä kuin hän oisi äitisi. vie kukkia, ole ystävällinen..

Ihmisellä on vain 1 äiti.

En vie kukkia anopille, enkä ole ystävällinen hänelle, jos kohdataan. Tässä vastaus sinulle.

"Anoppi on kuin olut, parhaimmillaan kylmänä ja avattuna" Taitaa anopilla jäädä hissi välikerroksiin, myrkyttää lapsen mielen siinä samalla, ennemmin tai myöhemmin ja yrittää käännyttää sua vastaan. Luuta alle ja takaisin vuorille, näin ilmoitti siskoni anopilleen kun tuli mitta täyteen, eikä anoppia ole sittemmin näkynyt..