Äitipuolena olemisen vaikeus

Sanopa sille tyttöselle kun seuraavan kerran tutkii kaappisi ja siisteys ei kelvanne että kyllä ne teille kelpaa mutta jos ei hänelle, hän voi siivota.

Huumori on aina hyvä lääke. Ota se huvin kannalta. Ehdota, että panee järjestykseen kaapin kerrallaan. Onpahan sitten puuhaa joka käyntikerraksi. Iloitse, että siivooja taas saapuu.
Kolmetoistavuotiaan asenteisiin ei pidä ottaa jyrkkää kantaa. Saattaa olla, että yrittää höykyttää äitiään vastaavasti kotonaan.

No ihan ensiksi vedä henkeä, ja puhu asiasta miehesi kanssa. Tuntuu oudolta että kirjoitat tänne enemmin kuin puhut oman puolisosi kanssa?

Toisekseen siihen et voi vaikuttaa, miten siivoushullu miehen exä on. Antaa olla, älkääkä koskaan lapselle arvostelko hänen äitiään.

MUTTA te päätätte teidän kodissa kaiken. Jos ette halua että tyttö vaihtaa vaatteita, niin sanokaa että ei vaihda. Ei teidän kodissa äiti päätä. (Sanottakoot kuitenkin että minun lapsipuoleni äiti haluaa lapsensa vaihtavan vaatteet aina kun tulee esim tarhasta kotiin, koska kokee että "ulkopuolisesta maailmasta" tulee pöpöjä yms, eli kyse on siitä, että kotona on aina eri vaatteet kuin muualla. Ei siis ehkä ole kyse siitä että luulee teiltä tulevan pöpöjä, vaan siitä että sama tapa tytöllä on äitinsä luona.) Te voitte opettaa tytölle, että millainen tapa teillä on.

Jos tyttö arvostelee teidän kodin siisteyttä, ottakaa tyttö tapakasvatukseen. Sanokaa että se ei ole kohteliasta sanoa niin, varsinkaan kun ei ole aihetta. Teidän kotinne on riittävän siisti. Oman tilansa siisteydestä tyttö saa vastata itse. (Esim missä hän nukkuu teillä, onko oma huone tms?)

Puhukaa myös ihan rauhassa tytön kanssa yleisesti siitä, että ihmisillä on erilaisia siisteyskäsityksiä, eikä siinä ole mitään väärää. Painottakaa ettei vaan missään kyläpaikoissa/kavereiden luona tms koskaan kommentoi mitään siisteyteen liittyvää, koska se on huonoa käytöstä.

Sinä olet aikuinen. Olet lapsen äitipuoli, ja hänellä asuu myös isä teillä. Jos kiukustut näin pienestä asiasta niin paljon että mielenosoituksena painelet ulos kun tyttö tulee, niin vaikea on päätellä, että kumpi se lapsi olikaan... Teidän tehtävä on kasvattaa ja opettaa tyttöä. Jos joku asia ei ole teille ok, puuttukaa siihen. Ja muistakaa, älkää silti arvostelko tytön äitiä.

Kannattaako 13-vuotiaan lapsen sanomisista hermostua? Tai vaatteiden vaihtamisesta. Olisiko tuossa taustalla kuitenkin vähän omien korvien välissä se, että mitähän lapsen äiti eli puolison eksä minusta / meistä ajattelee?

Kun tyttö seuraavan kerran alkaa arvostella, sanot vain jämäkästi (ei vihaisesti), että meillä on tämä tyyli ja nämä säännöt ja niiden mukaan eletään. Piste.

Vaatteista ei kannata hermostua, pikku juttu.

Murrosikäiset yrittävät yleensä ärsyttää kaikkia, ja taatusti ainakin äitipuolta. Mietipä itseäsi samassa tilanteessa. Olet kilpailija isän rakkaudesta. Koville varmaan ottaa, mutta laske kymmeneen ja vedä henkeä.

Kumpi teistä on lapsi?!
Sinun (jos olet aikuinen edes) pitäisi tajuta ja pystyä yksinkertaisella kielellä selittämään että jokaisella on hiukan erilainen tyyli järjestellä tavaroitaan. Sinun tyylisi poikkeaa lapsen ja äitinsä tyylistä, se on ihan ok. Äitinsä tyyli on myös ok. Se ei ole hyvä eikä paha, niin vain on.

Anna lapselle pari kaappia tai laatikkoa jotka hän voi laittaa ojennukseen. Hänen poistuttuaan äitinsä luo, ei kestä kauaa kun olet automaattiseti siirtänyt tavarat miten ne mielestäsi kuuluu.

Siis miksi maailmassa teet kärpäsestä härkäsen????

Ensinnäkin; ET ole äitipuoli! Olet ihan se Martta tai Tellervo tai mikä Lyyli nyt sitten oletkin, missään äidin - niin puolikas- kuin neljäsosakaan -et ole. Tytöllä on äiti.
Miksi ette voi asiallisesti tehdä selväksi, että meillä eletään näin. Piste. Miksi antaa tieni-ikäisen oikkujen heilauttaa itseään (aikuista!) mihinkään suuntaan! Mitään riitaa ei tarvita, selkeät säännöt joita kaikki noudattavat. Omat tavat ja säännöt sitten kotona.
Mitä vaatteitten vaihtoon tulee, miksi annat sellaisen pikkuseikan ärsyttää? Vaikuttaa sille, että jonkinlaista mustasukkaisuutta on ilmassa miehesi ex:ää kohtaan? Kyttäämällä kyttäät aihetta saada nipottaa!? Miehelläsi on menneisyys, ei hän ole vasta munasta kuoriutunut kuten et sinäkään. Hänellä on tytär joka luojan kiitos voi ja saa tavata isäänsä! Kasva sinäaikuiseksi!

Kateus sua vaivaa kun miehesi on tehnyt lapsen toisen naisen kanssa!

Anna teinin siivota, säästythän siltä vaivalta. Tietysti yksityiskaappejasi pitää kieltää häntä koskemasta. Voi kun meillekin tulisi siivousintoinen teini, kateeksi käy.

Yrittää miellyttää sinua tavalla jonka osaa. Anna siivota ja kehu häntä siinä. Ole kiinnostunut ja tehkää yhdessä, niin pääset tytön ajatusmaailmaan. Ole tytölle hyvä ja ystävällinen, niin avioliittosi hänen isänsä kanssa kukoistaa.

Oman kokemukseni mukaan ainoa lääke on kysyminen ja kuuntelu. Tuollainen käytös lienne seurausta asiasta josta ei kykene puhumaan.
Aikuisia vastaan kapinoiminen kuuluu normaalin kurrosikäisen elämään, eikä murrosikää voi ohittaa, se on koettava ja siedettävä.

Kuulostaa sairaanloiselta siivoamistarpeelta. Ja se kertoo mielenterveysongelmista. Lienee parasta että miehesi sopii tyttären kanssa ajan mielenterveyslääkärille. Tuollainen ei ole normaalia.