Minkälaista kielisettiä kannattais käyttää... mulla on tokain les paul-kitara, ja alkaa olemaan kielet aika lopussa(kaupan kielet, ei soi enää kunnolla)? oon ihan aloittelija näissä jutuissa. Minkälaisia kieliä kantsis käyttää? Kiitos asiallisista vastauksista!
kielisettiä
rookie
172350
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Tiluttelijat vetää usein kaseilla. Hevi kitaristit suosivat kymppiä. Konservatiivin valinta voisi olla ysisetti.
oon kuullu, että tuota "kymppi"-settiä olis käytetty les pauliin, mutta sain kuulla, että siinäkin setissä nuo alemmat kielet voi olla eri paksusia. Yritän tällä hetkellä soittaa raskaampaa musiikkia, että mitkähän setit sopis tähän?
10-46 tai 10-52 settejä...sopii varmasti raskaampaan menoon...ns hevitykytykseen
kitarahan soi paremmin 10-kielillä, kuin tehdasasetussetillä.
Juuri noin kuin tuo "minä" kin tuossa edellä sanoi...Monesti aloittelijalle(itsekin olen aloittelija, harjoitellut vuoden) neuvotaan käyttämään ohuita kieliä, mutta kun itse siirryin kaseista kymppikieliin(regular 10-46)ote kieliin parani huomattavasti, mutta tämähän on vain mun mielipiteeni...tykkään kymppikielistä ja siitä, että kielet ovat ylemmällä kuin tiluttelijoille, myös mielestäni on parempi seisten soittaen, että kitara on "keskivertoa" ylempänä.
Mä soitan tuollaista 50-80-luvun rockia ja käytän kymppikieliä, hyvin soi rokkikompit ja soolot on helppo soittaa.
Elixirin nanoweb -pinnoitetut 016 setit taikka GHSn 015 setit soivat mielestäni ehdottomasti parhaiten ja ovat kitaraani katsoen vakkarisettejäni (spider -resonaattorisille puurunkoisille GHS ja singlecone -resonaattorilla varustetuille metallirunkoisille Elixir)... Ne ovat ihan oikeita "miesten kieliä", jotka lienevät aivan liian raskaita teini-ikäisille Thomann -kitaroita rämpyttäville wannabe-hevikitaristeille.
Paksujen kielien etuna on se, että voit käyttää paljon mittavamman määrän avoimia virityksiä, slide -putken kera ne soivat ihan oikeasti (eivätkä vain kitise) ja niiden soundissa on todella voimaa ja kantavuutta... vaatiihan se tietysti vähän tavallista enemmän sorminäppäryyttä ja voimaa, mutta harjoitus tekee mestarin.
Kuka nyt tollasia kieliä suosittelee ?
Ja vielä jollekin alottejalle. Eihän noin paksuja kieliä edes saa välttämättä jokaisesta kaupasta. Mä tiedän että tän sun kirjoituksen tarkoitus oli vaan kehua kuinka sä vedät paksuilla kielillä ja oot tosi äijä. Sä varmaan väännät ne kielet vielä tosi alas.
Virityksistä sen verran että ne on tarkoitettu sellaisille jotka eivät osaa soittaa. Oletko harkinnut ikinä basson ostoa ? Sillä kun pääsee vieläkin alemmaksi kuin kitaralla. Jos kielet vetää oikein löysiksi niin soolot alkavat jo irrota.
No pitäisihän nyt tyhmemmänkin kitaristin tajuta, että tuollaisilla kielillä ei machoilla, vaan soitetaan slidellä... ja tulihan se tekstistäkin ilmi, että niillä saa isomman skaalan avoimia virityksiä, eli sointupohjaisia vireitä, kuin millään 08 tai 09 seteillä, jotka ovat slidea varten tyystiin soveltumattomat... Kaupan päälle nämä 015 tai 016 kielet soivat vakaammin ja omaavat aivan uskomattoman sustainin! Lunnollisesti viritän ne huomattavasti perusviritystä alemmas, alimman kielen olessa yleensä C taikka D. Kun kerran kokeilet näitä kieliä ja pääset juttuun sisälle, niin soittaminen ohkaisilla alle 013 kielillä tuntuu pitkästyttävältä, yksitoikkoiselta ja suorastaan naurettavalta!!! Joka kaupasta kieliä ei todellakaan saa, mutta kukapa vakavasti soittimeensa suhtautuva nyt mitä tahansa kauppaa käyttää? Minun "alihankkijallani" on aina noita varastossa... Sitäpaitsi: tämän sarjan kielet eivät katkeille niin helposti kuin nuo pilipalikielet ja niitä ei tarvitse joka toinen päivä vaihtaa.
Jos meinaat, että avoimet viritykset ovat tarkoitettu "sellaisille jotka eivät osaa soittaa", niin voin vain valitella asennettasi! Et selvästikkään ole koskaan todella perehtynyt kitaraan ja se kiehtovaan maailmaan... Avoimissa virityksissä voit soveltaa slidea, otteita ja pickausta samanaikaisesti, joka antaa huomattavasti laajemmat mahdollisuudet, kuin jokin yksitoikkoinen hammering -pohjainen hevitykittäminen, jonka tarkoituksen syvyys kulminoituu lähinnä vain soittajansa valitettavaan fallos -kompleksiin.
Jos itse olet joskus harrastanut kitaran kanssa poseeraamista, niin harkitse sen vaihtamista kaltaisellesi suunsoittajalle paremmin soveltuvaaan instrumenttiin, joka voisi olla vaikka nokkapilli taikka pimpparauta. Hyvää joulua :)
ps. Löytyy bassojakin pari kappaletta; akustinen ja viisikielinen lankku.
Mua ainakin häiritsee se että olen opetellut otelaudan niin että muistan sävelet mielessäni ja osaanlaittaa sormet oikeeseen kohtaan. Sitten kun vaihdan virettä koko systemi menee takapuolelleen. Ihan sama kun opettelisi uuden instrumentin soittamista. Siksi pysyn samassa vireessä kokoajan.
Loppuuko mielikuvitus kesken kun pitää vaihtaa virettä ? Kehuit niin että ihan tylsää on soittaa ohuilla kielillä. Kyse ei ole siitä että kielet on tylsiä tyyppejä vaan se tylsyys on soittajan omassa päässä. Toki on myönnettävä että lähes kaikki mahdollinen ja mahdoton on sävelletty tavallisessa vireessä olevilla kitaroilla. Luonnollisesti pitää etsiä uusia polkuja mutta onko vireillä kikkailu se oikea tie ?
Toki suurin osa on sävelletty ja tehty perusviritykselle ja joku punainen lankahan se pitää aina olla jota käyttää referenssinä. Avoimilla virityksillä soittaminen ei ole "kikkailua", vaan se avaa aivan uuden maailman ja suo käsittämättömän määrän luovia mahdollisuuksia "muovata" soundia, joka ei olisi mahdollista tavanomaisin kielin ja perusvirityksin. Kyse ei ole todellakaan mistään machoilusta taikka elvistelystä, vaan kuten jo itsekkin totesit; aivan toisenlaisesta instrumentistä... Avoimet viritykset ja slide -tekniikka jota risteytetään otteiden ja fingerpickin' tyylin kera suo aivan uuden perspektiivin lähestyä musiikkia ja ilmaista itseään sen kautta. Minä nyt vain olen sattunut valitsemaan tämän tien itselleni, koska se suo minulle mahdollisuuden risteyttää paljon useampia tekniikkoja samanaikaisesti, kuin jos "kahlitsisin" itseni vain tiettyyn viritykseen ja sen määräämiin soittotekniikkoihin... sitäpaitsi: edelleenkin raskaiden kielien soundissa on enemmän "munaa" kuin kevyissä kielissä...
Kannattaa laittaa Everly Rockers 11-48 -setti. Hyvä touchi ja kestää kirkkaana pitkään.
Itselläni on Epiphonen Les Paul ja käytän 10-settiä. Se on aika pitkälti makuasia minkälaisella setillä tykkää soitella. Varmasti soitinliikkeissä ne neuvovat sinua kielten valinnassa.
skitassa 11 kielet kitara gibson lucille ja oli kyllä vähän vaikea soittaa vaihdoin 10 kieliin joten nyt voi soittaa ....
10 - 52 esimerkiksi. Valmistajia ei ole hyvin paljoa, eli eri merkkiset/hintaiset kielet saattavat olla ihan samojakin, eri paketissa vain. Itse käytän puoliakustisissa yleensä 13 - 58 ihan sen takia että kitara soi näillä paremmin. lankkukitarassa ( kuten sun lp:ssä ) kannattaa käyttää ohuempia kieliä. Muistaa vaan että mitä ohuemmat kielet, sitä ohuempi saundi. noita jonkun suosottelemia 15 sarjan kieliä en suosittele laittamaan, tai ainakin sen jälkeen kannattaa ehkä kiristää kaularautaa vähän. Jos et tiedä mistä puhun, niin älä mene itse sitä vääntelemään. G kieli kannattaa ottaa punottuna, joidenkin mielestä se soi niin paremmin. Olen kokeillut myös hiottuja kieliä ja pitänyt niistä koska paksuilla kielillä on miellyttävämpi soittaa jos ne ovat hiotut ja saundikin muuttuu mielestäni ehkä vähän kirkkaammaksi. Kun olet löytänyt mieleiset kielet kitaraasi, kannattaa käyttää samanvahvuisia aina, ettei tule kaulan kanssa ongelmia.
Ja niille jotka tähän viestiin kertovat eriäviä mielipiteitään: Tämä on minun mielipiteeni ja minun kokemuksiani reilun 25 vuoden soittokokemuksen tuoman tietämyksen mukaan :)
Erivahvuisia= eritarkoituksiin. Komppikitaristit voivat käyttää paksumpia kieliä ja hyötyä niiden tuomista eduista(sustain, vankka sointi), kun taas soolokitaristit voivat joutua käyttämään ohuempia kieliä jo esim. sormivoimien puutteen takia(venykset vaativat kuitenkin enemmän voimaa, jos kieli on paksumpi). Kyllähän sitä nyt varmaan pystyy paksumpaakin kieltä venyttämään, mutta se setti, jolla on paras soittaa on ainoa järkevä valinta. ÄLÄ USKO KAIKKEA, mitä täällä jotkut syöttävät!!!
on mun kokemuksen mukaan se paras setti. soveltuu ainaki tohon ska-punk linjan rytkeeseen mainiosti.