Mies hillitsee halunsa satuttaa

Pelossaeläminenkö

Näin kertoi mieheni tänään. Meillä on ollut vaikea suhde, sillä mies ei puhu...mistään. Ei halua, ei koe tärkeäksi ja ei vaan pysty.
Yritin avata keskustelua kun räjähti, haistatteli vittua ja kädet täristen karjui.
Minua pelotti, pelkäsin että lyö. Ei koskaan ole satuttanut, mutta tänään luulin että näin käy.
Jokin on muuttunut. Ennen en pelännyt, miksi nyt? Näitä pelkoja on viimeisen vuoden aikana ollut muutamaan otteeseen.

Kerroin myöhemmin että pelkään ja pelästyin hänen käytöstään. kysyin suoraan onko halunnut satuttaa minua kun koen että käyttäytyy todella agressiivisesti, johon vastasikin myöntävästi, mutta on saanut kaikesta huolimatta itsensä hillittyä. Järkytyin, sillä ei itsellä tule mieleen lyödä ketään vaikka riitaakin olisi.
En tietenkään saanut pidettyä suutani kiinni vaan kysyin vielä mitä sitten kun itsehillintä pettää, joudunko hakatuksi? Pelottaa nyt vielä vähän enemmän...
Ei se mitään jos sanoisi noin, mutta kun itsellä tullut tunne siitä että lyö.

Onko kukaan kokenut samoin? Toivoisin ettei tarvitsisi pelätä, mutta kun pelottaa.
Miten tässä käy? Onhan tuo toki tehokas keino saada nainen hiljaiseksi vastaisuudessakin kun täytyy miettiä miten itselle käy jos suunsa aukaisee.

Kiitin kaikesta huolimatta rehellisesti vastauksesta, hältä kun harvoin vastausta saa.

Sanokaa viisaammat ja kokeneemmat miten tästä eteenpäin?!?

10

106

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Womensfriend

      Anna ukolle kenkää kuulostaa ihan nolla mieheltä

    • ei-villaista

      Tuttavapari käyttäytyy juurikin noin. Mies on puhumaton ruutitynnyri, joka sitten jossain vaiheessa saa raivarin ihan pikkuasiasta. On käynyt nyrkit pystyssä kimppuun kerran jos toisenkin. Nainen pelkää ja soittelee ystävilleen, jotka tietysti haluavat olla tukena tuossa tilanteessa.
      Kuitenkin, kun tilanne rauhoittuu, asia kääntyykin päinvastoin: nainen alkaa puolustaa väkivaltaista miestään ja vähätellä tapahtunutta. Kerran jopa haukkui ystävänsäkin avunannon "hullun hommiksi", joka sai aikaan pahaa mieltä monelle.
      Vaikea tilanne tuollakin pariskunnalla, mutta ystävät alkavat väsyä tähän veivaamiseen. Joko on väkivaltaa ja se pitää tunnustaa (lähteä tai hakea terapia-apua), tai sitten pitää mölyt mahassaan.
      Mies on alkanut uhkailla jo naisen ystäviäkin, joten aika hurjalta kuulostaa.

      • Pelossaeläminenkö

        Ikävää, että ystäväsi on joutunut tuollaiseen parisuhteeseen kuulostaa kyllä hurjalta. Voimat varmasti teilläkin vähissä.
        Itse en puolustele miestäni, sanoin eilen että tarvitsee apua, vielä ei nyrkit ole heiluneet mutta pelko siitä on minulla, joskin sain eilen sellaisen käsityksen, että liioittelen asioita? Liioittelenko, en osaa itsekkään sanoa, tiedän vain sen mitä tunnen.
        Agressiivisuus on korostunut viimeisen vuoden aikana, aina kun yritämme puhua.
        Olen yrittänyt kertoa miehelleni, etten pysty elämään parisuhteessa, jossa en voi olla oma itseni.
        Puhuminen on mielestäni parisuhteen yksi kulmakivistä. Molemmilla on oikeus sanoa niin hyvät kuin huonot asiat julki, ennenkaikkea on tärkeää tulla kuulluksi ja ymmärretyksi toiselle.

        Puhumattomuudellaan ja passivisuudellaan on aiheuttanut monta ikävää tilannetta, ei siis pysty kommunikoimaan mistään, vaan kaikki asiat ja menot tulevat yllätyksinä minulle ja saan sitten mm. järjestää lapsia hoitoon, kun hällä menoja ja itse töissä. Myös isot päätökset, mm se, että hän päätti perustaa firman, tuli yllätyksenä. Asia vain todettiin minulle.
        Tietenkin tuin miestäni asiassa, oli muutaman kerran maininnut vuosien saatossa firmasta. Mutta kun yritin saada puhuttua että saisin hahmoteltua kokonaisuuden itselleni kuten miten järjestämme arjen aikataulut, millaisia päiviä, onko firmalla tulevaisuus, niin utelin vain ja hän silminnähden hermostui. Jäin vähän tyhjän päälle ja laitoin oman urasuunnitelmani syrjään jäädäkseni vanhaan työpaikkaan, jotta voisin hoitaa lapset, kun sukulaisia meillä ei täällä ole.

        Ystäviäni ei uhkaile, mutta nyt kun ajattelen asiaa, on hän käyttäytynyt alkuun todella ylimielisesti ystäviäni ja perhettäni kohtaan. Joko istuu hiljaa, ei vastaa kuin ehkä silloin kun suoraan kysytään tai saattaa töksäyttää ja "korjata" toista aivan ihme asioista. Aina niin, että toinen osapuoli kokee tulleensa loukatuksi. Sivuutettiin tätä aihetta aikoinaan. Miehen mielestä ihmiset kunnioittavat häntä, eivätkä siksi väitä hänelle vastaan, tai ovat siksi mieliksi hänelle.. Omasta mielestäni miehen käytös on jollain tapaa.. en osaa sanoa, jotenkin väärää? Puhumattomuus koettiin usein painostavana ja vaivaannuttavana asiana.
        Tätä ei hänen kavereidensa kanssa ollessa huomaa. Hän nauraa ja on vapautunut ja hyväksyy kaiken poikkeavan käytöksen heiltä.

        Mieheni ei suostu hakemaan apua. Nyt hän haluaisi, että kirjoittaisin hänelle niin hän sitten vastaa, kun ei muuten pysty olemaan hermostumatta.
        Olen kirjoittanut hänelle vuosien aikana muutaman kerran asioista, kun en ole saanut/pystynyt asioita ääneen sanoa, yrittänyt tehdä tekstistäni sellaista, etten syyttäisi vaan rakentavasti keskustelen asioista. Vastauksia en ole koskaan saanut, eikä asioista ole puhuttu. Olen joskus kysynyt, että voisiko hän vastata, mihin saan aina vastauksen -joo, ja asia jää siihen.
        Tämä tulee nyttenkin käymään ,ainakin uskon niin.
        Kaikki olisi kuitenkin hyvin hänen mielestään kunhan vain opin ymmärtämään häntä?!? Miten voin ymmärtää ihmistä joka ei koskaan puhu mistään, paitsi että myöntää ajatelleensa satuttaa minua ja joka ei pysty tai ei halua ymmärtää minua ja minun tuntemuksia?


    • uskott

      Minä sinuna nostaisin kytkintä. Sun mies ei ole oikein normaali ? Sori, mutta saa noita raivareita ....

    • Jätäsesika

      Minä olisin jättänyt tollasen "miehen",jos sen oikein täytyy hillitä itsensä ettei lyö, eikä halua puhua yhtään mistään ja on vielä alentuva sun sukua/ystäviä kohtaan. Itse en aio elää peläten puolisoani enkä myöskään aio lopettaa sanomasta mielipidettäni asioihin vaikka se puolisoa saattaisi ärsyttää. Aikuisen ihmisen täytyy pystyä elämään elämänsä just niinkun haluaa,turvallisen ja luotettavan kumppanin kanssa. Olen pahoillani että joudut elämään pelossa,mutta voit itse tilanteen katkaista lopettamalla suhteenne. Ero sattuu toki,mutta luulisin että loppupeleissä jäljelle jää vaan helpotuksen tunne kun "pääsit"pois ahdistavasta tilanteesta.

    • Mustikanpuolikas

      Itsekin joutunut tunnustamaan että kamu on jollain tapaa aggressiivinen. Eilen meni pinna- minulta. Toki- ihan itse läksin saunomaan kuutamoiselle ranta-alueelle kanssaan, kun tiesin että on riski että olen likasankona hänen elämänsä asioille- jotka käsittääkseni hänen pitäisi selvittää asianosaisten kesken.
      Niin... sai järviviileetä saunassa päälleen sitten...

      Nyt itse ajattelen, että minulla meni käytös yli. ja miten käy kun tilanne toistuu, kuten on yli vuoden toistunut? Sama asia, kamua on joku loukannut taloudellisesti/muillakin tavoin, ja tilanne on patti. kiukuttelee siis minulle siitä, käyttää ihmisistä hyvin rumaa kieltä, ei huomauttamisestani huolimatta lopeta.
      Mitä tekisitte itse? Kun joka marjaretki, saunareissu, tms on täynnä noita asioita joihin en ole teonasiaa hoitanut... Mutta kuulen sen purpatuklsen, moittimisen, ja ajoittain pelottaa- että mitä tekee tai suunnittelee.
      kellä muulla tämmöistä?
      Miten olette pärjäilleet?
      Asumme eri osoitteissa/paikkakunnilla, onneksi. En tilanteessa muuta haluakkaan, kun ne miehen "asiat" on kesken-
      Töissä käyn, itseni elätän, ja mies on muutoin mukiin menevä- huolettaa ettei suju kun jo itse reagoin.

    • Onnekaskin

      Samanlaista sontaa se on naistenkin kanssa itsellä kumppani kaikin puolin ok,ja muuta ongelmaa ei ole kuin se ettei halua jutella mistään ja nousee ylös heti muka tekemään jotakin tärkeempää kun ei halua puhua..se on vaan semoinen juttu,että vituttahan tuo. toisaalta olen ollu suhteessa josssa ninen kertoi,että hyvä kun voidaan jutella mistä vaan, mutta eipä hänkää jutellu..olipa niin tai näin on väärinpäin..mut ois se reiluu kun vois jutellakin eik hiljaa mökötellä.

    • jgsf

      Ikävä kyllä voi olla niin, että jonain päivänä tuo mies lyö sinua. Kannattaa miettiä tarkkaan, haluatko oikeasti olla tuossa liitossa. Asiat harvoin selkenevät itsestään, usein mennään pahempaan suuntaan.
      Jos haluat, voisitte sitä kirjoittelua yrittää. Ehkä niin miehesikin voisi helpommin avautua.

      • Pelossaeläminenkö

        Aikaa on kulunut kirjoituksestani useampi kuukausi. Nukumme tätä nykyä eri huoneissa ja meillä on "omat" elämät. kirjoiteltiinko me? Ei sanaakaan.
        Sain kuitenkin kerrottua miehelleni, että meidän suhde on sairas ja että voin todella pahoin tässä suhteessa. Hän lupasi etsiä apua itselleen, puhumattomuuteen sekä "kylmyyteensä" ja onkin hakeutunut terapiaan. Enää en pelkää, en tunne juurikaan mitään häntä kohtaan.
        Edelleenkään en voi puhua asioista hänen kanssaan, kun hermostuu heti.

        Mieheni ei ole pystynyt "avautumaan" koskaan, ei juurikaan näytä tunteitaan ja elää pitkälti omille tarpeilleen. Tavallaan säälin häntä, sillä uskon että hänen lapsuutensa on ollut täynnä kylmyyttä, välinpitämättömyyttä ja pienen lapsen yksinäisyyttä. Silti en koe, että minun tehtävänäni on kantaa siitä syntynyttä ahdistavaa taakkaa elämässäni.


      • miskijäädä

        Oletko varma et mies käy terapiassa.Todennäköisen ei puhu sinulle siksi,kun valehtelee asioissa.
        Lähde tollaisesta suhteesta pois,ennen kuin tapahtuu jotain vakavaa.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Paras olisi vain unohtaa

      Tuleekohan tähän meidän tilanteeseen ikinä mitään selvyyttä. Epätoivo iskee taas, enkä jaksaisi enää odottaa. Kohta lop
      Ikävä
      83
      1888
    2. Suomalaisia naisia lennätetään seksimatkoille

      https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/1f5f5e20-8c36-4907-9640-8e0c3b017c5a Gambia on jo vuosia ollut yhtä kuin munanhaku ma
      Maailman menoa
      244
      1808
    3. Voisitko laittaa

      Nimesi ensimmäisen ja kaksi viimeistä kirjainta tähän?
      Ikävä
      92
      1572
    4. Mietitikö nainen koskaan

      Miksi me ollaan päädytty tähän pisteeseen. Lähestmistapaa ei ole. Tarvitaanko me oikeasti enää tätä.
      Ikävä
      110
      1378
    5. Nämä kaikki alla olevat aloitukset on saman naisen aloituksia

      Kuinka paljon täytyy vintissä viheltää että esiintyy välillä jopa miehenä, ja sitten itse vastailee omiin kysymyksiinsä?
      Ikävä
      167
      1132
    6. huono omatunto

      johtuu siitä, että minulla on tunteita sinua kohtaan. Se vaikuttaa asiaan. Kaipasin sinua tänäänkin.
      Ikävä
      65
      1100
    7. Päätin juuri että

      En odota että meidän välillä enää tapahtuisi mitään. Tämä on aivan liian monimutkaista ja kyllä sinäkin olisit joskus mi
      Ikävä
      32
      942
    8. Onnistuit sohaisemaan mua

      Kaikkein herkimpään kohtaan ja kyseenalaistamaan mun luottamuksellisuuden. Kun sitä ei ole niin ei ole mitään muutakaan
      Ikävä
      63
      938
    9. Huomenna se

      Tulee kohta, odotatko?
      Ikävä
      61
      876
    10. Mitä kaipaat

      Usein elämässäsi
      Ikävä
      98
      866
    Aihe