Tänään laitoin avioeropaperit menemään. Mies sanoi, että senkus viet, ei kiinnosta. Lähti sitten ovi paukkuen pois.
Kiistaa on ollut pitkään mm. yhteisen ajan vietosta. Mies ei halua olla kanssani ja se on satuttanut minua. Lähes koko kesän olen ollut lomalla, mutta emme ole kertaakaan käyneet edes Suomenlinnassa. Vuoden aikana yksi yhteinen viikonloppu. Muuten on mies juossut kavereidensa kanssa ulkona joka päivä.
Aivan kamalia tunteita velloo mielessä. Miksi en ollut riittävän hyvä? Miksi tuntuu siltä, että vain minä suren tätä orastavaa eroa? Minne mies nytkin lähti?
En tajua, miten pystyn mennä huomenna töihin. Tänään oli ensimmäinen työäivä loman jälkeen ja tämä asia painoi mieltä niin, etten pystynyt toimimaan normaalisti.
Mies on sanonut monta kertaa, että haluaa eron. Minä olen koittanut sitten olla parempi ja kauniimpi. En siis riittänyt. Kyyneleistä ei tule loppua, sillä rakastan häntä yhä.
Tämä on tätä tunteenpurkausta, jaksoikohan joku edes lukea loppuun asti. Rukoilin, mutta itkin niin, ettei siitäkään tullut mitään.
Ehdottakaa jotain musiikkia, josta voin saada voimaa, olkaa niin ystävällisiä. Pelkään, etten kestä huomiseen asti näin. Rukoilkaa minulle apua ja tukea, pyydän!
Kiistaa on ollut pitkään mm. yhteisen ajan vietosta. Mies ei halua olla kanssani ja se on satuttanut minua. Lähes koko kesän olen ollut lomalla, mutta emme ole kertaakaan käyneet edes Suomenlinnassa. Vuoden aikana yksi yhteinen viikonloppu. Muuten on mies juossut kavereidensa kanssa ulkona joka päivä.
Aivan kamalia tunteita velloo mielessä. Miksi en ollut riittävän hyvä? Miksi tuntuu siltä, että vain minä suren tätä orastavaa eroa? Minne mies nytkin lähti?
En tajua, miten pystyn mennä huomenna töihin. Tänään oli ensimmäinen työäivä loman jälkeen ja tämä asia painoi mieltä niin, etten pystynyt toimimaan normaalisti.
Mies on sanonut monta kertaa, että haluaa eron. Minä olen koittanut sitten olla parempi ja kauniimpi. En siis riittänyt. Kyyneleistä ei tule loppua, sillä rakastan häntä yhä.
Tämä on tätä tunteenpurkausta, jaksoikohan joku edes lukea loppuun asti. Rukoilin, mutta itkin niin, ettei siitäkään tullut mitään.
Ehdottakaa jotain musiikkia, josta voin saada voimaa, olkaa niin ystävällisiä. Pelkään, etten kestä huomiseen asti näin. Rukoilkaa minulle apua ja tukea, pyydän!
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ei olisi kannattanut viedä niitä eropapereita.
Olipa törkeä vastaus...Osanottoni,aplle :( Olen itse läpikäynyt todella raskaan eroprosessin,mutta usko minua-olet onnellisempi ilman tuota ilmeisen itsekeskeistä ja tunnekylmää,jotenkin todella lapsellisen tuntuista miestä! Katsos,aikuinen ihminen huomaa,että hei,suhteessa on jotain vähän pielessä,kun tuo toinen puhuu erosta... Ja jos tunteita on jäljellä tai tahtoa jatkaa yhteistä matkaa,ottaa aikuinen ihminen vastaan myös ulkopuolista apua,eikövain :) Olisit onnellinen,että pääsit ajoissa irti,lapsiahan ei teillä ilmeisesti onneksesi ole. Kunpa itse olisin ollut yhtä onnekas :) Tsemppiä,nyt ystävien olkapäähän itkemään ja itseäsi hemmottelemaan,kyllä se siitä,kuule :) Iso halaus sinulle!
Ja vielä unohtui lisätä: Muistan sinua.. Jumala näkee meidät hädässämme,vaikka oltaisiin kuinka syvällä lohduttomuudessa tai pimeässä, psalmi 139 on tuonut minulle valtavasti lohtua vaikeina vuosinani "..pimeyskään ei ole sinulle pimeää.." samoin psalmi 65 <3 (löytyvät myös youtubesta,mm.vox silentiin laulamina).Kannattaa,vaikka onkin ehkä surun keskellä vellovaa mieltä työläs rauhoittaa,lukea hiljaisuudessa rohkaisevia sanoja,jakeita,joihin voit tarrautua kaikella sydämelläsi ja omistaa ne Jumalan lupauksina sinullekin,tuntui ihan miltä tahansa,tapahtui ihan mitä tahansa ja rukoilla esim. noiden psalmien sanoin niin,että ne tulevat todellisuudeksi myös tunteisiisi-löydät rauhan luottamuksesta Häneen. Kamppailu voi olla raskasta,mutta Jumalaa etsivä ihminen saa avun Häneltä,lohdutuksen. Suosittelen myös ehtoollisella käyntiä siten,että todella leivän ja viinin vastaanottaa kuin Kristuksen Jeesuksen itsensä,syntien anteeksiantamuksen. Etsiydy esim.seurakuntaan,ympäröi itsesi ymmärtävillä ihmisillä,mutta muista vetää myös jaksamiselle rajat,jottet hukkaa itseäsi liikaan tekemiseen-suru on surtava ajallaan,muuten se ei katoa koskaan. Omakin surutyöni on keskeneräinen,mutta toivon että sinä uskallat jatkaa elämääsi vaikka nyt tuntuisi kipeältä :) Älä unohda-olet kaunis ihminen ja miehesi nyt vain ei nähnyt sinun arvoasi,valitettavasti. Jatkakoon kasvuaan ihmisenä toisaalla,luopuminen on osa elämää-sinä selviät kyllä!
Herra sinua siunatkoon ja auttakoon, kukaan muu ei kykene sinua lohduttamaan ja auttamaan !
Olen käynyt saman läpi, ja luulen tietäväni tunteesi ja tuskasi.
Minua auttoi Herra ja lenkkeily/ urheilu, sain purettua siten suurinta tuskaani ja ainakin hetkeksi helpotti.
En tiedä miten sinulla on oikeasti, mutta minä olin läheisriippuvainen joka riippui toisessa ja se ahdisti, mutta minä luulin sitä rakkaudeksi, mutta Herra osoitti sen lopulta riippuvaisuudeksi !
Siis rakkauden pitäisi olla kaksisuuntaista, yksin ei kukaan kykene liittoaan pystyssä pitämään, se on sula mahdottomuus, ennemmin tai myöhemmin se liitto hajoaa, jossa rakkaus ei ole molemmin puolista !
Siitä tulee lähinnä hyväksikäyttö suhde, eli se joka ei rakasta käyttää toista vain ja tämän rakkautta/riippuvaisuutta hyväkseen, ja sellaista ei kukaan loputtomiin jaksa !
Mieti näitä asioita ja tutki näitä Herran kanssa, Hän on luvannut kulkea kanssasi, ja vaikka kuljemme pimeässä laaksossa välillä, niin senkin Herra lopulta kääntää hyväksemme:
Room. 8:28 Mutta me tiedämme, että kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat, niiden, jotka hänen aivoituksensa mukaan ovat kutsutut.
Jes. 54:11 Sinä kurja, myrskyn raastama, sinä lohduton! Katso, minä muuraan sinun kivesi kiiltokivellä, panen sinun perustuksesi safiireista,
Psalmit 23
1 Daavidin virsi. Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu.
2 Viheriäisille niityille hän vie minut lepäämään; virvoittavien vetten tykö hän minut johdattaa.
3 Hän virvoittaa minun sieluni. Hän ohjaa minut oikealle tielle nimensä tähden.
4 Vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa, en minä pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani; sinun vitsasi ja sauvasi minua lohduttavat.
5 Sinä valmistat minulle pöydän minun vihollisteni silmien eteen. Sinä voitelet minun pääni öljyllä; minun maljani on ylitsevuotavainen.
6 Sula hyvyys ja laupeus seuraavat minua kaiken elinaikani; ja minä saan asua Herran huoneessa päivieni loppuun asti.
Itse sain lohtua paljon Sanasta, kun pimeässä laaksossa itse vaelsin, ja myös Jobin kirja avautui ja senkin kautta sain myös lohdutusta tuskaani !
Tukeudu vain tiukemmin Herraan ja luota Hänen apuunsa, ihmisistä ei avuksi juuri ollut ainakaan minun tapauksessani !
Mutta kärsimykset jalostavat meitä uskovina ja niissä jos tukeudumme Herraan, niin me "juurrumme" tiukemmin Herraamme kiinni, ja yhteytemme vain paranee ja syvenee !
Ei tuollaiset kärsimykset ja kivut ja tuskat mukavia ole siinä hetkessä, vaan ne tuntuvat ylivoimaisilta, kuten sanoitkin, mutta Herra auttaa !
Se itku ei ole huono asia, itke vain sydämesi pohjasta, sekin helpottaa oloasi, eli suru ja tuska pitää purkaa terveesti itkemällä ne pois !
Itsekin itkin paljon, kunnes lopulta tarvittavat itkut oli itketty ja sitten se loppui itsestään !
Herran siunausta vielä sinulle, äläkä välitä kylmien ja raakojen ja rakkaudettomien ihmisten kommenteista !
Niitä tulee nimittäin riittämään, ainakin minä sain niitä roppakaupalla, eli lyötyä lyötiin surutta, ja samoinhan kävi Jobille, kun hänen "ystävänsä", jotka kuvastavat uskonveliä ja uskonsisaria, siis juuri ne uskovat läheiset, joiden olisi tullut lohduttaa, ne löivät surutta lyötyä !
Jos se tuolleen karkailee niin ei se paljon välitä. Vielä kun et tiedä missä se on.
Miksi sinne Suomenlinnaan pääsy oli niin tärkeää? Kesken aviokriisin? Sitä en ymmärrä.
Löydät kyllä paremman. Piste.
Joskus vain on tehtävä kipua tuottavia leikkauksia,jotta alkaa parantua.
Huono liitto on kuin jomottava ja sykkivä paise. Paise paranee vain avaamalla ja paraneminen alkaa pohjasta käsin. Riittävästi aikaa, niin "ihosta" ei edes huomaa koskaan paisetta poteneenkaan.
Tuollainen liitto, josta lyhyesti mainitset, on vallankäytön yksi muoto. Viisas ja reipas Nainen olet. Ulos juoksi ovet paukkuen pentu!
Tässä sinulle lohdullista musiikkia tilanteeseesi.
https://www.youtube.com/watch?v=S3LK3wIHnVE
On se ikävää, että kaksi ihmistä ihastuu, rakastuu ja sitten käy niin että tunteet jäätyvät, ettei enää ole sitä yhteistä. Nykyään ei sitten ihmiset enää sinnittele hammasta purren "järkiavioliitossa" niin kuin ennen muinoin. Kyllä se arki tulee jokaiseen liittoon ennemmin tai myöhemmin.
Vaikea ottaa kantaa toisten ihmissuhdeasioihin. Se on kahden kauppa ja kolmannen korvapuusti.
Eipä sitä toista pidättele väkisin ja voi ei voi pakottaa rakastamaan.
Voi sisaralle tästä eteenpäin. Herra auttaa ja antaa voimia selviytyä.
Olen eronnut tai minut on jätetty joskus aikoinaan ja se on toistaiseksi riittänyt. Pärjää sitä yksinkin.
Tässä kaunis esitys ja kappale. Lohduttavaa ja siunaavaaa
https://www.youtube.com/watch?v=eVLNEPXIYT0
Tuli väärä linkki. Tarkotin tätä
https://www.youtube.com/watch?v=eVLNEPXIYT0