Yhdysvaltalainen Politico-lehti käsittelee Suomen epämukavaa tilannetta Naton ja Venäjän välissä.
Politico kirjoittaa artikkelissaan ”Ruotsin ja Suomen kömpelö Nato-tango”, että sekä Suomi että Ruotsi ovat leikitelleet vuosikymmeniä Nato-jäsenyyden mahdollisuudella. Nyt pohdintoja vauhdittaa kuitenkin Venäjän uhka.
Suomen tilanteesta lehti kertoo, että jäsenyyden mahdollisuutta tutkitaan komitean voimin. Venäjää ajatus ei kuitenkaan miellytä.
Kun presidentti Sauli Niinistö vieraili kesällä Moskovassa, Venäjän presidentti Vladimir Putin kehotti suoraan Suomea pysymään poissa Natosta. Myös Putinin neuvonantaja Sergei Markov kysyi viime vuonna, haluaako Suomi olla mukana aloittamassa kolmatta maailmansotaa, jos maa liittyy Natoon.
Samantyyppisiä kommentteja on lauottu myös Ruotsin suuntaan. Venäjän Tukholman-suurlähettiläs Viktor Tatarintsev kommentoi kesällä Dagens Nyheterille, että jos Ruotsi päättäisi liittyä Natoon, Venäjä joutuisi miettimään muun muassa joukkojensa ja ohjustensa sijoittelua.
– Natoon mukaan menevän maan on oltava tietoinen niistä riskeistä, joille se altistuu, Tatarintsev sanoi kesäkuussa.
”Suomen suhteen he ovat tiukempia”
Ruotsin ex-puolustusministeri Karin Enström arvioi kuitenkin Politicolle, että Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys huolettaa Venäjää enemmän kuin Ruotsin.
– Venäläiset eivät pidä siitä, jos liitymme (Natoon), mutta Suomen suhteen he ovat paljon tiukempia, Enström sanoo.
Suomessa jännitetään Politicon artikkelin mukaan etenkin sitä, että Venäjä voisi käyttää Ahvenanmaalla samantyyppistä ”pienten vihreiden miesten” taktiikkaa, jonka avulla Krim otettiin haltuun. Arvio pohjautunee puolustusministeri Jussi Niinistön kommentteihin. Niinistö sanoi kesällä Lännen Medialle, että Suomi varautuu Ahvenanmaan miehitykseen.
Suomalaisista lehti haastattelee ex-suurlähettiläs Alpo Rusia. Hänen mukaansa Suomi ja Ruotsi hyötyivät aiemmin Natosta ilman jäsenyyttäkin, mutta enää tilanne ei ole samanlainen.
Politico muistuttaa, että sekä Suomi että Ruotsi tekevät kyllä yhteistyötä Naton kanssa, ”mutta Naton viidennen artiklan turvallisuustakuu – hyökkäys yhtä maata vastaan on hyökkäys kaikkia vastaan – ei koske melkein-jäseniä”. Kumpikaan maa ei voi enää luottaa siihen, että saa Natolta apua pelkästään strategisen sijaintinsa vuoksi, lehti kirjoittaa.
Anu-Elina Ervasti
Politico kirjoittaa artikkelissaan ”Ruotsin ja Suomen kömpelö Nato-tango”, että sekä Suomi että Ruotsi ovat leikitelleet vuosikymmeniä Nato-jäsenyyden mahdollisuudella. Nyt pohdintoja vauhdittaa kuitenkin Venäjän uhka.
Suomen tilanteesta lehti kertoo, että jäsenyyden mahdollisuutta tutkitaan komitean voimin. Venäjää ajatus ei kuitenkaan miellytä.
Kun presidentti Sauli Niinistö vieraili kesällä Moskovassa, Venäjän presidentti Vladimir Putin kehotti suoraan Suomea pysymään poissa Natosta. Myös Putinin neuvonantaja Sergei Markov kysyi viime vuonna, haluaako Suomi olla mukana aloittamassa kolmatta maailmansotaa, jos maa liittyy Natoon.
Samantyyppisiä kommentteja on lauottu myös Ruotsin suuntaan. Venäjän Tukholman-suurlähettiläs Viktor Tatarintsev kommentoi kesällä Dagens Nyheterille, että jos Ruotsi päättäisi liittyä Natoon, Venäjä joutuisi miettimään muun muassa joukkojensa ja ohjustensa sijoittelua.
– Natoon mukaan menevän maan on oltava tietoinen niistä riskeistä, joille se altistuu, Tatarintsev sanoi kesäkuussa.
”Suomen suhteen he ovat tiukempia”
Ruotsin ex-puolustusministeri Karin Enström arvioi kuitenkin Politicolle, että Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys huolettaa Venäjää enemmän kuin Ruotsin.
– Venäläiset eivät pidä siitä, jos liitymme (Natoon), mutta Suomen suhteen he ovat paljon tiukempia, Enström sanoo.
Suomessa jännitetään Politicon artikkelin mukaan etenkin sitä, että Venäjä voisi käyttää Ahvenanmaalla samantyyppistä ”pienten vihreiden miesten” taktiikkaa, jonka avulla Krim otettiin haltuun. Arvio pohjautunee puolustusministeri Jussi Niinistön kommentteihin. Niinistö sanoi kesällä Lännen Medialle, että Suomi varautuu Ahvenanmaan miehitykseen.
Suomalaisista lehti haastattelee ex-suurlähettiläs Alpo Rusia. Hänen mukaansa Suomi ja Ruotsi hyötyivät aiemmin Natosta ilman jäsenyyttäkin, mutta enää tilanne ei ole samanlainen.
Politico muistuttaa, että sekä Suomi että Ruotsi tekevät kyllä yhteistyötä Naton kanssa, ”mutta Naton viidennen artiklan turvallisuustakuu – hyökkäys yhtä maata vastaan on hyökkäys kaikkia vastaan – ei koske melkein-jäseniä”. Kumpikaan maa ei voi enää luottaa siihen, että saa Natolta apua pelkästään strategisen sijaintinsa vuoksi, lehti kirjoittaa.
Anu-Elina Ervasti
Vastaukset 2
Vanhimmat
sodalla Suomen liittyessä Natoon.
Se on törkeää puuttumista naapurin asioihin.
Toisaalta Naton kannatus Suomessa on täysin riittämätön jäsenyyteen.
Aikoinaan itsekin luulin yhdysvaltalaisten politiikkojen jotain tietävän ja käsittävän maailman menosta, mutta mitä enemmän aikaa kuluu ja tietoa karttuu, niin sitä selvemmin sieltä nousee esiin jonkinlainen "John Wayne" lännensankari-kompleksi.
Risteilyohjus-humanismia, kuten amerikkalainen toisinajattelija Noam Chomsky kirjassaan kirjoitti.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Noam_Chomsky
Kyseessä on jonkinlainen megalomaaninen vanhatestamentillisen so. juutalaisen lakiuskonnon ja omien mielihalujen mukaiseksi väännellyn kristinopin muodostama joukkoharhainen mielentila. Eräässä hilari klintonin elämänkerrassa tällainen ajattelu tulee jotenekin kammottavasti esille, ja sen luettuani olenkin aina rukoillut ettei vaan hänestä k o s k a a n tulisi presidenttiä.