Ateisteilla on täysin harhainen jumalakäsitys

Jaa? No,mun jumalakäsitys ei ole tuollainen. Tai tarkkaan ottaen, toki yksi mun jumalakäsityksistä on tuollainenkin, mutta ei suinkaan ainoa. Jumalakäsityksiä on niin ovin monia. Ateistina yritän omaksua niitä sitä mukaa kuin saan niitä tietooni, mutta se vie aikansa.
En ole epäuskossani sitoutunut mihinkään tiettyyn jumalakäsitykseen.

Ei, kyllä minä olen saanut oman jumalkäsitykseni siitä epäloogisuuden huipentumasta eli raamatusta.Sellainen hauskan sosiopaattinen narsistinen kiukuttelija joka on itse syypää kaikkeen, mutta muita silti syyttää ja syyllistää tarpeettomalla uhrilla. Jotenkin ei tule ensimmäisenä mieleen kuva rakastavasta jumalasta kun uskonnon pyhässä kirjassa kerrotaan miten se jumala asettaa pirun paratiisiin saadakseen heittää ihmisen sieltä pihalle, paaduttaa faaraon mielen jotta saisi tappaa egyptin esikoiset ja suuttuu kun hänen määräämässään sodassa ei tapetakaan tarpeeksi sakkia. Mikään tästähän ei sitten liity siihen miksi olen ateisti. Olen ateisti koska en usko jumalaan. Mihinkään niistä. En uskonut ennen kuin luin raamatun, enkä sen jälkeenkään vaikka olen senkin hupiteoksen kymmenisen kertaa läpi lukaissut. Koraanin vain kahdesti. Enkä muuten usko nihin henkiolentoihinkaan. Joten aloittaja ei todellakaan tiedä mistä puhuu.

"Riippumatta siitä, miten moni teologi tai Jumalan tuntija heitä yrittää valistaa, ateistit pitävät kiinni harhaisesta jumalakäsityksestään kuin pahaisimmatkin fundamentalistit."


Olen tutkinut teologiaa ja opettajanani on toiminut pappi.


"siis ei mielikuvaa"


No mitä tuo mieleesi maailmankaikkeus? Eikö tuokin jo ole jonkinlainen mielikuva, jos sellaisena jumalaasi pidät?

"Kiistävätkö ateistit oman henkensä? Jos kiistävät, ovatko he edes olemassa? Jos he eivät kiistä, voivatko he todistaa henkensä olemassaolon?"


Tämä on taas näitä ikuisuuskysymyksiä mitä palstalla silloin tällöin näky.

Juu ei. Ei ihmisen henki ole mikään erillinen asia ruumiista. Kun ruumis kuolee, on henki pois. Eli ymmärrän hengen ihmisen omana tietoutena. Eikä sen olemassaolosta ole ruumiin ulkopuolisia todisteita.


"Ateistit suhtautuvat Jumalaan ikään kuin Hän olisi hahmo, piirroskuva, ihminen, mies. Ja siinä menee kaikki päin helvettiä!"


Mikäli kyse on taas Raamatun Jehvasta. Hän ainakin tarinoiden mukaan teki ihmiset omaksi kuvikseen. Vai muistinko väärin?

"Sanotaan että Jumala on Rakkaus. Se on aika hyvin sanottu."


Aika mitäänsanomaton värssy. Olento joka on luonut vihamielisen planeetan ihmiselämälle, tauteineen ja osaksi selviytymistaistelua, ei kuulosta kovin rakastavalta.


"Voiko rakkautta todistaa? Voitko todistaa rakastaneesi joskus jotakuta? Etkö? Eikö sitä silloin ollut koskaan olemassakaan?"


Kysehän on tunteesta ja tunteet, kuten kiintymyksen ja rakkauden osaan ainakin itse ja niin myös suurin osa ihmisistä tunnistaa ja määrittää.
Ja miten rakkauden osoittamattomuus on osoitus ei ihmisen olemassaolosta?
Ethän sinäkään kykene varmasti kaikkia rakastamaan, joten sinua ei pitäisi olla olemassa?


"Ateistien epälogiikka selittyy nimenomaan sillä, että he puhuvat täysin harhaisesta jumalankuvatuksesta, eivätkä kuuntele kun toiset puhuvat asiasta."


Ja miten tämä esitelmäsi selvensi yhtikäs mitään?

Moneskohan hihhuli sinä tällä palstalla olet, jonka mielestä sinä kyllä itse ymmärrät uskosi ja dogmistonsa oikein, mutta juuri kukaan muu ei. Teitä on kolmetoista tusinassa.

"tuo vihainen vanha ukkeli on heille se jumala"

Ei pidä paikkaansa. Uusimpien tutkimusten mukaan Jumala näyttää tältä:
http://www.voice.fi/files/content_800/2011_12_20_4ef0392d2c054.jpg

"Ja he kieltäytyvät oikaisemasta sitä vähässäkään määrin. Riippumatta siitä, miten moni teologi tai Jumalan tuntija heitä yrittää valistaa, ateistit pitävät kiinni harhaisesta jumalakäsityksestään kuin pahaisimmatkin fundamentalistit."

Valehtelet tai et ole lukenut palstan viestejä ajatuksen kanssa. Viestisi on harhainen ateistien jumalakäsityksen suhteen.

"Ateistit ovat saaneet jumalakäsityksensä todennäköisesti fundamentalisteilta."

Et ole vaivautunut kysymään tai keskustelemaan, joten sinulla on tällainen harhainen käsitys.

"Ei kovinkaan moni uskovainen jaa niitä käsityksiä."

Uskovaisryhmillä on monenlaisia versioita jumalista. Sinun tietoisuusjumalasi on tietysti yleinen itämaissa ja new age-piireissä.

"Lisäksi ateistit ottavat jumalakäsityksiään kuvista, esimerkiksi tästä:

https://www.flickr.com/photos/hen-magonza/7584103324"

En minä ainakaan ota.

"Jumalasta ei pidä tehdä kuvaa, ei ennakkokuvaa, siis ei mielikuvaa, ei ennakkoluuloa."

"Jumala on henki, kuten jokaisella ihmisellä on henki. Jumalan henki on meissä. Mutta se on vaikeasti tavoitettava varsinkin, jos sitä ei edes halua tavoittaa, tai jos kiistää henkensä olemassaolon lähtökohtaisesti."

Ensin väität ettei jumalasta pitäisi olla mielikuvaa eikä ennakkoluuloa ja sitten kerrot millainen luulo ja mielikuva jumalastasi pitäisi olla. Tajuatkohan itse kuinka hölmöltä tuo kuulostaa?

"Kiistävätkö ateistit oman henkensä?"

Hengissä ollaan, mutta yliluonnollisesta ei ole mitään todisteita.

"Jos kiistävät, ovatko he edes olemassa?"

Harhainen kysymys, jollaisen voi esittää vain uskonhypnoosiin langennut. Luuletko, että olemme sinun päänsisäisiä kuvitelmiasi?

Tulet tänne "korjaamaan" käsityksiä ja onnistut näyttämään että omat käsityksesi ovat äärimmäisen harhaisia. Miten luulet sinun käännytysyritystesi onnistuvan kun vaan omia ennakkoluulojasi esittelet?

"Sanotaan että Jumala on Rakkaus. Se on aika hyvin sanottu. Voiko rakkautta todistaa? Voitko todistaa rakastaneesi joskus jotakuta? Etkö? Eikö sitä silloin ollut koskaan olemassakaan?"

Heh heh.

Olen tehnyt yhteenvedon kuvailemastanne mielikuvitus olennostanne ja tullut siihen tulokseen, että pitkällä seipäällä vain äkkiä moinen sekopää takaisin ulkoavaruuteen, kasa raketteja persuuksiin.

"Ateisteilla on täysin harhainen jumalakäsitys"

Eli toisinsanoin jumalakäsitys on harhainen, koska ateisteilla ei ole omaa jumalakäsitystä vaan se on saatu uskovilta.

"Jumala on henki, kuten jokaisella ihmisellä on henki. "

Selitä mikä on "henki"?

"Sanotaan että Jumala on Rakkaus. Se on aika hyvin sanottu."

Niin sanotaan, mutta jumala on ilmiselvästi ainakin raamatussa kokonainen persoona eikä vaan tunne.

"Voiko rakkautta todistaa?"

Kyllä, aivokäyrällä.

<>

Teologit ovat uskonnon asiantuntijoita. Jumalien asiantuntija ei ole kukaan tai sitten kaikki on sitä yhtä paljon. Kun te uskovat ette keskenänne pääse minkäänlaiseen yhteisymmärrykseen siitä onko jumalia yksi vai useampia, mikä on niiden olemus ja mitä ne odottavat tai toivovat meiltä ihmisiltä, niin ihan kaikkien käsitys jumalasta on jonkun mielestä väärä.

<>

Eikös tuo Michelangelon "Auringon ja kuun luominen" (jos tunnistin kuvan oikein) ole kristityn maalarin tekemä kuva, jonka itse paavi on hyväksynyt. Vatikaanin taidetta on turha väittää ateistien propagandaksi.

Itse yritän ateistina olla tasapuolinen ja pidän hindujen, juutalaisten, shintolaisten, muslimien, kristittyjen ja kaikkien muiden uskovien käsitystä yhtä osuvana/harhaisena.

On sataprosenttisen merkityksetöntä millainen mielikuva minulla on näkymättömistä mielikuvitushahmoista. Koska mikään mielikuva ei muuta näkymättömiä satuhahmoja todellisiksi, vaan näkymättömät taruolennot pysyvät aina yhtä näkymättöminä ja täysin olemattomina, minun mielikuvistani riippumatta

Rakkaus on todellista ja kaikki minun rakkauteni kohteet ovat todellisia. Voin viedä heidät kylään ja esitellä toisille ihmisille. Hihhuli ei voi esitellä yhtään mitään kenellekään, koska hänellä ei ole yhtään mitään esitettävää. Typötyhjä ja täysin merkityksetön lässytys todistaa juuri sen, täysin merkityksettömän typötyhjän. Täydellistä nollainformaatiota taas kerran, lisää nollia jonoon jonka saldo on edelleen nolla. Säälittävää, todella.

Entisille teisteille kehitys ateisteiksi on ollut usein vaiheittainen prosessi, jossa kaikkein epäloogisimmat osat jäljellä olevasta uskosta on hylätty ensimmäisenä. Silloin saa aika hyvän omakohtaisen kokemuksen miten eritasoista usko voi olla. Välivaiheissa rehellisyys logiikkaa kohtaan lisääntyy, mutta rehellisyys pyhiä kirjoja kohtaan vähenee. Ateistien kritiikki kohdistuukin hyvin usein siihen miten esim. raamatusta poimitaan vain itselle sopivat jakeet ja pidetään niitä kyseenalaistamattomina totuuksina ja toisaalta seuraavaa jaetta voidaan pitää vertauskuvana tai jättää kokonaan huomiotta. Ateistit kritisoivat myös deismiä. Secular Talk on tehnyt siitä hyvän videon https://youtu.be/jQESa88NIjU . Kaikenlainen uskonto saa siis osansa kritiikistä.

Vajavaisuudessaan ihminen ei voi TIETÄÄ jumalasta/jumalista yhtään mitään, ei edes sitä, että sitä/niitä olisi.

Jumalaa ei ole. Kai sitä voi jumalakäsityksesksikin kutsua. Mitään harhaa siinä ei kylläkään ole. Kyllä se harha on jumalharha uskovaisilla.

Vaikka minulla olisikin harhainen käsitys että joulupukki on sinitakkinen parraton kaveri joka lentää lehmien vetämässä vesisängyssä, niin entäpä sitten. Aivan yhtä todellinen on minun sinitakkinen kuin se väitetty punanuttuinen partaniekka, joka lentää porojen vetämässä reessä. So what - mitäpä väliä sillä on millaiset ominaisuudet myyttiselle taruolennolle kuvittelee, kun kyseessä on joka tapauksessa myyttinen taruolento.

Joulupukki on toki kiva satu ja sillä pelottelu saa lapset käyttäytymään kiltisti, joten siitä on hyötyä moraalillekin, mutta se on silti vain kiva satu. Ja joskus pitää kasvaa aikuiseksi ja oppia ymmärtämään mikä on vain lapsellista satua ja mikä ihan oikeasti totta.

Ensimmäinen jumalakäsitys, joka minulla oli, oli koulun uskonnonopetuksen luoma.

Saatoin astua koulutielle tämän asian suhteen jonkinlaisessa murroskohdassa, vanha opettaja vyörytti kuitenkin Aabrahamin ja Iisakin tarinaa, syntiinlankeemusta, vedenpaisumusta, sodomaa ja gomorraa, suolapatsaaksi pienen kurkistuksen seurauksena muuttuvine Lootin vaimoineen.

Rakastava isä, jonka kämmenellä ei pelkää lintunen eikä ihminen.
Kunhan ei kurkista taakseen väärässä paikassa...

Toisinaan laulettiin "Jumalan kämmenellä" ja toisinaan mollijollotusta "Älä hylkää, Jumala, kadotukseen minua.
En voi eessäs kestää, tuomiotas estää.
Täytyykö mun hukkua?"

Olen lukenut Raamattua paljon, läpikin pariin kertaan.
Alleviivailin mielestäni olennaisia kohtia, ja minulla oli liberaali, rakastava ja lempeä Jumala jonkin aikaa.

Kunnes se väistyi sen oivalluksen tieltä, että koko Jumala on vain toiveajattelua,
kuin riihi- tai saunatonttu, joka mukamas huolehtii asioista.

Harva uskoo enää tonttuihin, mutta Jumalasta halutaan vielä pitää kiinni.

Kyllä Raamattu piirtää kuvan kiivaasta ja kiukkuisesta, julmasta ja hirmuisesta
despootista pikemminkin kuin rakastavasta ja lempeästä hengestä.

Syntiinlankeemuskertomus, perisynti, syntien sovitus uhrin kautta, VT:n tarinat tottelemattomuuden seurauksista, profeettojen pauhaamat profetiat hävityksestä.
Ne eivät kerro mistään lempeästä hengestä.

Voihan sieltä Raamatusta alleviivailemalla etsiä Rakkauden Hengenkin(kuten minäkin tein), mutta ei se ole sen paremmin perusteltu jumalkäsitys kuin vaikkapa vanhoillislestadiolaisten vastaava.

Uskovaisten logiikka tässä on omituista.
Jos minä ole ateisti eikä mitään jumalaa mielestäni ole olemassa, miten voin mennä harhaan jumalan olemuksen suhteen. Jos mitään jumalaa ei ole olemassa, hänellä ei voi olla mitään ominaisuuksiakaan. Eikä olemattomuus sitten ole ominaisuus...
Oikeastaan "jumala" on jo käsitteenä järjetön ja mieletön.

Uskovan käsityshän se kaikkein harhainen on ihan arkipäiväisissäkin asioissa.
Ei ole edelleenkään todistettu mitään jumalaa olemassa olevaksi tai siitä ei ole minkäänlaista konkreettista havaintoa. Ateismi on siitä suurin todiste mitä tulee jumalakäsitykseen ja kaikki muut käsitykset ovat uskovien harhaa. Ateismia tuskin olisi mikäli jumala todellakin olisi olemassa eikä vain lähinnä uskovien mielikuvassa tai Raamatun sivuilla.
Milloin uskovat lopettavat tuon ihmisvihansa lietsomisen kautta kumpuavan uskonsa tuputtamisen ilman siihen minkäänlaisia kelvollista perustetta tai todistetta että moinen on oikein?
Uskovathan kannattavat Suomessa vihajärjestöön kuuluvaa Aa-järjestöä ja tuputtavat sitäkin ihmisille. Onko sellainen todellakin oikeaoppista kristinuskoa, jossa kehotetaan jopa ihmisiä vihaamaan muita ihmisiä?!

Olen oman "jumalakäsitykseni" saanut raamatusta, koska uskovilla on jokaisella omanlaisensa jumala, eikä sen perusteella voi luoda minkäänlaista yhtenäistä, ristiriidatonta mielikuvaa jumalista. Siispä ainoa keino millä voi saada "luotettavan" kuvan jonkin uskonnon jumalasta/jumalista on katsoa mitä kunkin uskonnon pyhät kirjat kertovat kyseisestä entiteetistä. Toki sekin käsitys on "harhainen" koska yksikään jumala ei ole koskaan edes osoittanut olevansa olemassa, eli kyseessä on todennäköisesti vain jonkin harhaisen mielen kehittämä "mielikuvitusolento"

Olen valmis oikaisemaan jumalkäsitykseni heti kun joku esittää ensimmäisen vähänkään luotettavat todisteen jumalasta ja tämän olemuksesta. Kristityilläkin on ollut kaksi vuosituhatta aikaa tehdä se, mutta he eivät pääse yksimielisyyteen edes itse siitä minkälainen heidän jumalansa on. Sinäkin olet sitä mieltä että oma käsityksesi jumalasta on se ainoa oikea ja joku toinen taas että hänen käsityksensä on se ainoa oikea, miten hitossa voin oikaista käsitystäni kun ristiriidat vain lisääntyvät.

Jumala on siis henkiolento, mitkä ovat kyseisen henkiolennon ominaisuudet? Se että sanot että jumala on hyvä henki ei kerro paljoa mitään henkiolennon ominaisuuksista. Tai että sanot jumalan olevan rakkaus, onko jumala tunne tai kenties hormoni, ei rakkaus ainakaan mikään henkiolento ole? Tunne nimeltä rakkaus voidaan käsittääkseni havaita hormonitasoista tai aivojen toimintaa seuraamalla, jumalaa taas ei voi havaita tai tutkia millään keinolla.
Te uskovat ette ole yksimielisiä edes siitä minkälaisia henkiolennot ovat.
Pitääkö henkiolento esim. liikkuessaan ääntä kuten Jahve paratiisissa käyskennellessään, tai millä keinolla jumala vaikuttaa fyysiseen maailmaan jos hänellä ei ole fyysistä olomuotoa, taikuudellako?

Niin kauan kuin jumalia ei voi millään keinolla tutkia ei kukaan voi sanoa oikeasti tietävänsä minkälainen jumala/jumalat on. Jos oletetaan että kristinuskon/juutalaisuuden/islamin jumala on olemassa ja raamattu/tanak/koraani on jumalan sanaa, silloin todennäköisesti oikea kuvaus jumalasta on kyseisissä kirjoissa ja kyseisiä kirjoja me ateistit käytämme luodaksemme käsityksen uskontojenne jumalasta.

Vielä tuohon "jumala on rakkaus" kohtaan, eikö rakkauden pitäisi olla ehdotonta, miksi siis jumala asettaa rakkaudelleen ehdon, vai onko sekin sinusta rakkautta että jumala passittaa ikuiseen kärsimykseen kun ei usko tämän olemassaoloon, jos ihminen käyttäytyy samoin, häntä pidetään mielisairaana.
Muutenkaan ei varsinkaan raamatusta löydy paljoakaan kohtia joissa voitaisiin puhua rakastavasta jumalasta.