Kuinka monella palstan naisista on katsottuna valmiiksi hepeneet, jotka vedetään päälle, jos kohdalle sattuu "se oikea" mies? Muokkaatko asukokonaisuutta miehen maun mukaan vai uskotko vakaasti johonkin tiettyyn vakiovarustukseen, joka sopii sinulle mielestäsi parhaiten?
Onko vaatekaappisi osioitu arkivaatteisiin ja treffivaatteisiin, joihin et ikinä pukeutuisi arkena?
Onko vaatekaappisi osioitu arkivaatteisiin ja treffivaatteisiin, joihin et ikinä pukeutuisi arkena?
Vastaukset 27
Vanhimmat
No ei kyllä ole mitään taisteluvarustusta, ellen sitten lähde metsään pidemmäksi aikaa. Välillä on kiva pukeutua nätistikin, etenkin kun töissä ja treeneissä on usein 'ne' kamat päällä.
Joskus (baariin) saattaa sopia vartalon myötäinen lyhyt mekko ja korolliset saappaat, joskus taas farkut. Löytyy myös steikkareita ja muita sipsuja. Fiiliksen mukaan. Treffeille voisin lähteä vaikka verkkareissa :)
"Se oikea"? Ei sellasta ookkaan ;)
Mitä tarkoitat "niillä" kamoilla, jotka ovat päällä töissä? Työvaatteita?
Tarkoitin "sillä oikealla" lähinnä miestä, jonka vuoksi tekee mieli panostaa vähän enemmän.
Juu, töissä täytyy aina pitää töihin sopivia vaatteita, ei välttämättä sellaisia mitkä itseä miellyttää, vaan sellaisia jotka sopivat tilanteeseen, työnantajan ja tehtävän edellyttämiä.
En taida panostaa ketään varten sen enempää. Käytän vaatteita, joissa mielestäni näytän hyvältä ja joissa minulla on hyvä olla varmaankin aina. Jos jostain syystä on jotain omituista päällä, niin sekin on osa minua ja elämääni. Ennemminkin toivon, että asiat ovat yleensäkin hyvin, niin että vaikutan mukavalta, hymy on herkässä ja että olen läsnä siinä tilanteessa.
Toivon toki, etten ensimmäistä kertaa tapaa jotain tajuntaa täräyttävää miestä siinä yhteydessä, kun treenin jälkeen yskin/oksennan/paskannan/vingun astmakohtauksesta violettina ja hiestä litimärkänä maassa kieriskellen, mutta toisaalta, toinen treenaaja ehkä ymmärtää sitäkin :) Eikä noissa piireissä ne jutut muutenkaan ole ainakaan minulla ensimmäisenä mielessä, me vaan treenataan enemmän ja vähemmän tosissammme hyvässä porukassa.
Muuten puhtaana, tukka yksinkertaisen nätisti, vähän meikkiä ja hyvällä fiiliksellä. Seksivarusteet sitten ihan erikseen, ne ei kuulu treffeille ;)
Ei kuulosta kovin terveelliseltä tuo sinun reenaamisesi. :-/
Ei se aina tuota ole :D Mutta joo, pitää myös mennä mukavuusalueen yli, jotta kehittyy. Eikä rasitusastma ole kovin kiva vaiva, jos unohtaa tietyn tyyppisessä rajoja hakevassa suorituksessa lääkityksen. Kokonaisuutena tuo treenaaminen on ihan terveellistä ja ennen kaikkea siitä tulee aivan mahtavan hyvä olo :)
Mulla ei edes ole muuta kuin farkkuja, t -paitoja, college -paitoja ja villapaitoja. Kengät on lenkkari, tennari, kumisaapas -osastoa. En meikkaa koskaan, enkä "laittaudu" nätiksi, sillä ajattelen sen olevan huijausta. Olen rehellisesti tylsä ja arkinen, eikä kaltaiseeni kukaan huomiota kiinnitäkään. En osaa edes kuvitella tilannetta, että pukeutuisin aivan erilaisiin vaatteisiin kuin yleensä miellyttääkseni jotain toista. Tuntisin itseni lähinnä pelleksi jossain minihamosessa ja korkkareissa kilo meikkiä naamalla, ja uskon että epävarma olo tekisi minusta vain vielä epäviehättävemmän.
Mennäänkö naimisiin? :3
:D olen liian vanha sulle. Ihan oikeaa ja ehtaa kurppa -osastoa... Mutta uskon että nuorissakin naisissa on kaltaisiani - olinhan minäkin joskus nuori ja aivan samanlainen "tyyliltäni" silloinkin, että etköhän sinä vielä sopivamman ikäisen "vaatimattoman" tyttösen jostain löydä... Onnea etsintään. :)
Mulla sama juttu. En edes käy missään menomestoissa. En käynyt nuorena, enkä nyt yli kolmekymppisenäkään. Mulle oikeaa elämää on mökillä käynti, sienestystä, kalastusta jne. Ja uskokaa tai älkää, en edes ole ruma.
Olen vain aina ollut "näkymätön" miesten silmissä vain sen takia etten korosta naiseuttani vaan kuljen tennareissa, ja joo, niissä kaameissa crocseissakin, voi vittu mikä juntti?
Korkkareita en edes osaa käyttää. Ihan kaupunkilaislikka silti olen, työpaikan takia pakko asua kaupungissa. Olen kotona viihtyvää sorttia, en kaipaa mitään glamouria enkä kavereiden kaa hengailemista vaan haluaisin miehen, joka myös viihtyy kahdestaan luonnon parissa, eikä bilettämässä. Toki kavereitakin saa olla, mutta en vain itse ole sosiaalinen, joten en haluaisi ainakaan että kotiin raahataan jotain ryyppysakkia jatkuvasti.
Samanhenkistä ei ole löytynyt ja olen jo liiankin tottunut yksinolooni. En enää jaksa edes etsiä ketään. Viihdyn näinkin, mutta aina välillä sitä miettii että kyllä mulla olis paljon rakkautta antaa samanhenkiselle miehellekin..
35 mies ja esitän toivomuksen että nämä naiset astuisivat esille sieltä kivenkolosta jossa piileksivät.
Sama tarina nimittäin. Jokainen tapaamani nainen haluaa
A) pelimiesleikkejä, eli kemiaa, kipinää ja nopeaa sytyttämistä raflassa klo 1 yöllä
B) rahaa ja statusta, korkean elintason josta postata kuvia faceen
Vaikeeta ryömiä sieltä kivenkolosta missä on koko ikänsä tottunut piileksimään..
Voishan sitä kai taas koittaa, mutta kun treffipalstoilla joskus olin, sain vain jotain vanhoja ällöjä pervoja kimppuuni ja pelästyin.
Miksei joku vois vain löytää mut laiturilta istuskelemasta pilkki kädessä, hehe.. Nojoo. Ittessäki on vikaa kun ei jassa enää ees yrittää.
Saattaa löytääkin, ja olettaa että haluat olla rauhassa. Ruokakaupassa monikin saattaa huomata, ja olettaa että olet varattu.
Olen samaa mieltä kuin satunnainen vierailija: pois sieltä kivenkolosta, ja heti jonnekin missä teitä luonnon parissa viihtyviä naisia pääsee tapaamaan. Hopi hopi.
Täytyisiköhän jonkun perustaa metsän keskelle sinkkulaavu tms? Sopiva etäisyys karsisi ne vanhat pervot juopotkin pois kuvioista...
Eipä ole miehen iskemis vaatteita erikseen. Tietenkin kaapista löytyy arkisempaa ja käytännöllisempää sekä niitä parempia vaatteita.
Kun on tullut huomattua ihmisten erilaisia vaatetyylejä eri tilanteissa niin tissivakopaidat ja minihameet eivät ole mun juttu.
Vaatteen istuvuus on eri asia kuin
makkarankuori tyyli. Piukeissa rytkyissä kokisin itseni alastomaksi, ei kiitos.
Korkkareita käytän erittäin harvoin ja silloinkin max 5 cm korkoa. Mukavuus tärkeintä.
Enkä koe tarvetta tällätä naamaria "huijatakseni" eli hyvin naturel olen. Hiukset naiselliset puolipitkät, luonnollinen väritys.
Joo, hepeneissä löytyy. Mutta asuvalintaan ei vaikuta mies, vaan tilanne ja tunnetila. Olen mielialapukeutuja, joten tyyli vaihtelee aika lailla päivästä toiseen. Taisteluvarustus on siis aina kohillaan.
Mutta eikö mies vaikuta tilanteeseen ja tunnetilaan? Millainen on masennusasu, entä känkkäränkkäasu? :-)
No joo, jos tiedän tapaavani miehen, niin vaikuttaa. Mutta enemmän vaikuttaa tilanne/paikka, missä tavataan. Mutta eihän sitä ekaa tapaamista aina tiedä; että kuka tuolla tulee vastaan, siksi "taisteluvarustus" pitää olla aina kohillaan :)
Mieliala taas menee niin, että jos aamulla masentaa, niin laitan päälle jotain piristävää, vaikka kukkamekon. Jos tympii, laitan jotain missä on vähän asennetta, vaikka nahkarotsin. Ja sitä rataa. Pahan känkkäränkän hoidan pois alta ennen kuin lähden kotoa.
Millä känkkäränkkä lähtee parhaiten?
Suojuoksulla.
Onko sinulla kotona suo? :-o
Suojuoksu! Sitä en olekaan vielä kokeillut urheilumielessä, pitääkin kysyä muita hulluja mukaan kokeilemaan, kiits vinkistä :) Umpihankikävely on yksi lemppareitani, toimii myös kaikenmoiseen ketutukseen tehokkaasti.
No heh, arvasin kommenttisi, pitää olla tarkempi näköjään :)
Mut pääsen suolle ketään tapaamatta ja suolla en ole koskaan kehenkään törmännyt. Voin päästellä ärräpäitä rauhassa.
Suosittelen. Sauvat mukaan vaan ja menox :)
Naiset on ihan outoja. :-(
Tuo on suuri kohteliaisuus :)
Pikkumusta toimii aina. En tiedä onko se nyt mikään taisteluvarustus, mutta illanviettoon ja treffailuun sopii aina. Pukeudun tilanteen mukaan.
Mitä väliä jos ätmi kysyy koska ätmi ei pääse panemaan ikinä.
Biletys vaatteet ja arkivaatteet on tietenkin erikseen järjestyksessä. Tämä helpottaa naisihmisen elämää huomattavasti, kun tarvitsee, hyvinkin nopeasti, valita tilanteeseen sopivaa rytkyä.