Suomen paras tämän hetken tenoreista!!!!! Jos joku väittää muuta niin ei tiedä mistä puhuu!!!!
Mika Pohjonen
Ehdottomasti
141209
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kyllä Mikakin osaa, mutta Topi Lehtipuu on monipuolisempi!
Eikö hän vaikuta enimmäkseen Saksassa?
Mitä Mika Pohjoseen tulee, niin olen kuullut häntä livenä kahdesti, Turandotissa ja Ruusuritarissa. Kyllä hän on valtavasti kehittynyt tangolaulajasta. Ruusuritarissa ei ollut mitään huomauttamista, Turandotissa mielestäni balanssi orkesterin kanssa ei paikoin ollut kohdallaan. Volyymiä löytyi tarvittaessa, kuin myös pianissimotkin menivät, mutta puuttuiko väliltä jotain, sellainen mezzo voce? Vai pitääkö kritiikki tästä osoittaa ohjaajalle tai kapellimestarille?
Kohtuuden nimissä pidettäköön mielessä, että Calafin rooli on tenorirepertoaarin vaikeimmasta päästä.
Sinfoniakuorossa monenlaisia solisteja vuosien varrella kuultuani olen aivan samaa mieltä. Topi Lehtipuu on käsittämättömän hyvä.
kai, mutta myös Ranskan maalla on Topi vilahdellut. Silloin tällöin hän tekee keikkaa Suomessakin (onneksi). Tarkkaa tietoa ei ole, kuten huomaat.. Pysykäämme kuulolla!
Vilauta nakkia!
Niin, no jaa. Se ei vielä välttämättä kerro kovin paljoa Mikan tasosta...mielestäni Suomessa ei ole tällä hetkellä yhtään hyvää tenoria. Mikaa olen kuullut 2:een kertaan Ruusuritarissa ja kerran Hesan kaupunginorkesterin konsertissa Oodi ilolle enkä ollut erityisen vakuuttunut.
Tietenkin täytyy Ruusuritarista sanoa sen verran, että Mika on joutunut lavalle Groopin, Isokosken ja Halvarsonin kanssa, jotka ovat todellisia maailmantähtiä ja siinä seurassa Mikan pieni soolo vaikuttaa varsin vaatimattomalta.
"Mika on joutunut lavalle Groopin, Isokosken ja Halvarsonin kanssa, jotka ovat todellisia maailmantähtiä ja siinä seurassa Mikan pieni soolo vaikuttaa varsin vaatimattomalta"
Maailmantähdillekin voi sattua, että he pääsevät vauhtiin vasta ensimmäisen numeronsa jälkeen, mutta Ruusuritarin tenorilla on vain yksi lyhyt numero, jonka edessä ei ole edes resitatiivia tai ariosoa.
Mitä muuten mahtaa vaikuttaa laulajan psyykeen, kun hän tietää jo ennen numeroa, että karski öykkäri tulee sen keskeyttämään?
selviää soolostaan aivan mainiosti! Mika ja Petri Schroderus ovat suuria lupauksiamme. Kummankaan suoritus ei kalpene maailmantähtiemme rinnalla. Lyyrisemmän tenorityön puolelta mielenkiintoa pitävät yllä Lehtipuun Topi ja Niall Chorell.
ja onnistuu tätä nykyä mainiosti vaikeissakin rooleissa. Topi Lehtipuu on hyvä, mutta mielestäni fakiltaan huomattavasti lyyrisempi. Näin muistelen niiltä kerroilta, kun olen saanut häntä kuunnella. Mika P:lla on erittäin hyvä äänimateriaali, intoa ja nöyryyttä oppia koko ajan lisää ja tulkinnallista lahjakkuutta. Hän kyllä on kehunsa ansainnut. Hyviä tenoreita ei tässä maailmassa puusta putoile. Ja aivan totta on sekin, että jo se, että Mika selviää kunnialla niin vaativasta roolista kuin Calaf, kertoo todella erinomaisia asioita tenoristamme.
Mitä pidätte Raimo Sirkiästä, joka on mielestäni komeaääninen luottotenori raskaisiin dramaattisiin rooleihin, mutta hänen äänessään alkaa jo ikä ja väsyminen painaa. Silti hänellekin kuuluvat monet kiitokset unohtumattomista tulkinnoista.
Raimo Sirkiää ei sentään IKÄ vielä paina – onhan hän syntynyt samana vuonna kuin minäkin. Nuori mies kuin mikä!
Sirkiä on tehnyt komean uran käyttäen äänimateriaaliaan täysimittaisesti hyväkseen. Hänen nousemistaan vieläkin ylemmäs tenoreiden tähtikartalla on nähdäkseni rajoittanut se, että äänihuulet ovat tuota pohjoismaista tyyppiä. Ääni on enemmän tai vähemmän "savuinen".
Täältä Pohjolasta ei välimerellisen kirkasta ja valoisaa klangia ole koskaan niin hirveästi löytynyt. Pekka Nuotio (1929-1989) oli suomalaisista viimeinen mohikaani. Ruotsalaisista on mainittava ennen muuta Jussi Björling (1911-1960) – viime vuosisadan tenoreiden ykköseksikin tituleerattu. Myös Gösta Winbergh (1943-2002) oli aika peto pohjoismaiseksi tenoriksi!
ei toki ole miehenä vanha, mutta sankaritenorina alkaa ääntä väsyminen rasittaa: laulunut pitkään, luullakseni pitkään myös puutteellisella tekniikalla (se kuuluu nyt kun teinivuodet ovat ohi). Toisaalta ääntä väsyttänyt erittäin kova työtahti, laulaminen ja savonlinnan johtaminen laulaminen. Mutta upeaääninen kaveri on kyseessä ja tulkinnallisia lahjoja, niitäkin löytyy. Tottahan olen nuorukaisestamme kiitollinen ;-) Niin, ja laulajan ikävuodet ovat kuitenkin vähän eri asia kuin siviilin ikävuodet. Raimo S:n tapauksessa hän lienee verottanut ääntään todella kovalla työtahdilla.
Odotan tosiaan minäkin P. Schroderukselta erittäin paljon ja seuraan hyvillä mielin Mika Pohjosen kehitystä. Jussi Björling! ahhh, sinäpä sen sanoit!
Bryn Terfelistä? Itse pidän, paljon.
Jos täällä on on puhuttu kolmesta suomalaisesta tenorista – Mika Pohjosesta, Topi Lehtipuusta ja Raimo Sirkiästä – niin miksi ihmeessä pudotat heidän keskelleen walesilaisen bassobaritonin?
Bryn Terfel on toki aika äijä laulamaan, mutta ansaitsee ihan oman keskustelunaloituksensa!
kiiressä en jaksanut uutta otsikkoa väsätä ja heitin hyvän äijän fakista välittämättä keskustelun täkyksi, olin anarkisti niin fakin kuin nationaliteetinkin suhteen! Luova kiire, sanotaan. Ja ajattelin ettei tämän ketjun fakkispektrin rikastaminen pahaa tee... etenkään tuommoisella reilulla luonnonlapsella, mitä Walesin poika juuriltaan on.