Moikka! Oon 15v tyttö, jolla on diagnosoitu vaikea-asteinen masennus muutama vuosi takaperin. Mulla on kans univaikeuksia, joihin melatoniini ei auttanut. Nyt lääkäri määräsi mulle nukkumiseen Ketipinoria. Eihän se edes ole nukkumiseen! Ja sivuvaikutuksena voi olla itsetuhoiset ajatukset. Mitä luulette, onko jo masentuneet alttiimpia tälle sivuvaikutukselle?
Ketipinoria nukkumiseen masentuneelle?
Lääkkeidenalainen
9<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
No älä nyt ainakaan lähde ketiapiinia unettomuuteen käyttämään. Sinun kannattaa selvittää miksi et nuku eli etsiä syitä elämästä ja ratkaista sitä kautta uniongelmia. Oletko stressaantunut? Mitä elämässäsi on tapahtunut? Ketiapiini on erittäin riskialtis aine, jonka käyttö voi maksaa sinulle tolkuttoman paljon terveydestäsi ja elämästäsi verrattuna mahdolliseen uniapuun. Ei järkevän ihmisen tai lääkärin valinta.
Jos nukkuminen tuntuu vain muutoin vaikealta, kokeile ettet katso telkkaria tuntiin ennen nukkumaan menoa, tuuletat huoneen ja vaihdat lakanat raikkaisiin riittävän säännöllisesti. Vältä kofeiinipitoisia juomia useampi tunti ennen iltaa tai kokeile olla kokonaan ilman.
Henkilökohtaisesti pidän heitteillejättönä, jos nuori ihminen heitetään kotiin reseptin kanssa ilman mitään muuta henkistä tukea. Yleensä lääkeaineita ei ole edes tutkittu lapsilla ja nuorilla, joten niiden vaikutusta kehittyvään ihmiseen ei tiedetä. Esim. koulusurmaajilla on monesti ollut käytössä mielialalääke, jonka he ovat keskeyttäneet kontrolloimatta. Ketipinor on myös psykoosilääke. Kun sinut kunnolla leimataan tuossa iässä, niin voi olla vaikeaa uskoa itseensä myöhemminkään.
Jos koko päivän viettää sisällä, ei liiku ja syö miten sattuu, niin on koko ajan väsynyt, muttei nuku öisin. Kun päivässä on riittävästi toimintaa (jonkin sortin liikuntaa), niin unikin tulee paremmin. Nettiä ei kannata käyttää illalla, eikä mielellään muitakaan viestintälaitteita. Etenkin sininen valo virkistää ja vie unet pois.
Liikunnan ei tarvitse olla mitään hikipinkoa, ihan ulkoilullakin saa itseään uuvutettua. Liikuntaa ei pidä harrastaa välittömästi ennen nukkumaan menoa. Olisi myös hyvä saada auringonvaloa päivisin ja nukkua yöt täysin pimeässä. Vähäinenkin valo sotkee unta, ja samoin voi tehdä liikenteestä tai naapurista kuuluvat äänet.
Ja jos sanot, että masentunut ei jaksa liikkua, niin asia ei ihan niin ole. Itselläni on ollut elämässä hyvin vaikeaa, ja puolen vuoden sairasloma on kirjoitettuna nytkin. Liikunnassa (tai liikkumisessa, mitä termiä mieluummin käytän, kun kyseessä ei ole hikihatussa juokseminen) voi olla liikkeelle lähtövaikeuksia, mutta yleensä liikkeelle lähdettyään jaksaa ihan kivasti. Liikkumista tulee myös hyötymatkoissa, kun ei käytä aina bussia tai hissiä. Silloin on luonnollisen väsynyt, ja jossain vaiheessa nukkuu.
Olet nuori, ja sinulla on elämä edessäsi. Et ole vielä menetetty tapaus, kuten itse. Sinun olisi tärkeää saada terapeuttista apua. Olet myös koulu-/opiskeluiässä, joten tulevaisuutesi olisi mietittävä tarkkaan. Väärä ammatinvalinta voi olla hyvin hajoittava kokemus. Itselläni liian kuormittava ammatti suisti koko elämän lopullisesti raiteiltaan. Eli tarvitset tukea, vaadi sitä. Jos et saa terapiaa, niin käytä ainakin kaikki koulukuraattorin, oppilaanohjaajan ja ammatinvalinnan ohjauksen mahdollisuudet ym. Yhä edelleenkin on olemassa ihan kivoja ammattialoja, jotka eivät hajota ihmistä ihan kappaleiksi. Kun masennusta on ollut jo nuorena, niin en ainakaan ensimmäiseksi ammatiksi suosittele runsaasti kuormittavaa ja paljon ihmissuhdetaitoja vaativaa työtä. Jokin "tylsä suorittaminen" voisi olla parempi vaihtoehto.
Onko elämäntilanteeseesi kiinnitetty muuten mitään huomiota? Joku syyhän masennukselle on. Lapsi ja nuori harvoin voi päättää elämäänsä liittyviä asioita millään tavoin. Eli miten kotiympäristäsi ja -ilmapiirisi, tukeeko se kuntoutumista? Vai olisiko järkevämpää pyytää sijoitusta johonkin muuhun ympäristöön? Jo muutenkin masentuneena sietokyky on heikompi arkisia vaikeuksia kohtaan. Vahvoilla olevat ihmiset eivät sitä ymmärrä.
Toivon, että asiasi järjestyvät ja kuntoudut ja löydät paikkasi tässä maailmassa ja elämässä! Kaikkea hyvää sinulle!
Syynä unettomuuteen on masennus. Ulos en pääse ollenkaan, koska oon suljetulla osastolla ja menettänyt mun ulkoiluluvat:/
Vaikea masennus on sen asteinen vaiva että paras tehdä niinkuin lääkäri määrää. Uskon että suljetulla on jo niin pätevät lääkärit että he osaavat parantaa sinut. Täällä kirjoittavien ihmisten neuvot pätevät terveisiin ihmisiin. Ketipinor voi olla vaikeassa masennuksessa ehkä juuri oikea lääke.
Ystäväni joutui vakavassa psykoosissa suljetulle ja tuli sieltä ihan kunnossa hoitojakson jälkeen pois. Tosin lääkitystä jatkettiin vielä kotona. Uskon että tietävät siellä mitä tekevät.
Saahan sitä uskoa enkeleihinkin.
en minä ainakaan saanut osastohoidosta mitään irti... mulla lähtee masennus parhaiten sillä, että ns. psyykkaan itseni nykyään siihen että "elämä jatkuu" elämäni on aina ollut jyrkkää ala tai ylämäkeä... esim. saadessani paniikkikohtauksen en yritä hengittää pussiin, koska se ei tee muuta kuin ahdistaa lisää... sen sijaan manipuloin oman nuppini siihen pisteeseen, että saan tasattua hengitykseni. elän muutenkin ns. päivä kerrallaan periaatteella. olen monesti suunnitellut asioita esim. pari kuukautta etukäteen... se ei vaan mulla toimi... murphyn laki "kaikki mikä voi mennä päin vittua, tulee menemään päin vittua" on se nyt sentään parempi elää tässä hetkessä, koska jos ei itse jotain mokaa, niin joku muu järjestää niitä varmasti... onneksi olen agnostikko, enkä usko pelastaviin enkeleihin... uskonto jäi rippikouluun!!! masennus on todella hankala vaiva, eikä pysty elämään ns. normaalia elämää... masennukseen ei väittämäni mukaan ole olemassa kemiallista lääkettä... jotain muuta oli itse kehitettävä, ja siitä lähti toi itsepsyykkaus...
No siis kaveri pohti itsensä tappamista kun Jumala käskee ja lyhyen matkan kävely kesti tuntikausia. Meinasi syödä tupakkaa ravinnokseen jne.. Todella fiksu ja komea kaveri oli ja melkein entisellään tuli takaisin. En minä hänessä mitään outoa huomaa. Edelleen fiksu tyyppi ja naisten mieleen. Näin ulkopuolisen silmin osasto oli tarpeen kun tiedä vaikka olisi tappanut sekopäissään itsensä koska olisi uskonut uudelleensyntyvänsä jonain messiaana.
ITSE OLEN NYT 39V. MIES, JOLLA VAIKEA LAPSUUS JA NUORUUS... UNIVAIKEUKSIA ON OLLUT JO ABOUT 16 VUOTIAASTA... OLEN SAIRASTANUT KAKSI KERTAA ERITTÄIN PAHAN MASENNUKSEN. TOINEN MASENNUSKAUSI KESTI PARI VUOTTA(ÄITINI KUOLI NUORENA SYDÄNKOHTAUKSEEN) ITSELLÄNI ON UNILÄÄKKEENÄ KETIPINOR. ANNOSTUS MIELESTÄNI AIKA RAJU (250MG/YÖKSI!) SILLOIN KUN ÄITINI KUOLI MINULLE MÄÄRÄTTIIN UNETTOMUUTEEN LEVOZIN 200MG/YÖKSI. PARI VUOTTA SITTEN OLI TAAS KOKEILUSSA LEVOZIN 200MG. YÖKSI. VAIHDOIN TAKAISIN KETIPINORIIN, KOSKA LEVOZIN VAIKUTTI VIELÄ SEURAAVANA PÄIVÄNÄKIN... MIELESTÄNI TÄMMÖISIÄ LÄÄKKEITÄ EI TODELLAKAAN PITÄISI MÄÄRÄTÄ 15 VUOTIAALLE, PAHAA MASENNUSTA SAIRASTAVALLE... MINULLE OVAT AIHEUTTANEET USEITA ITSEMURHA YRITYKSIÄ. MIKÄHÄN HITTO TÄÄLLÄ SUOMESSA MÄTTÄÄ, KUN NUORILLE MÄÄRÄTÄÄN PSYKOOSILÄÄKKEITÄ... VAIKEA MASENNUS ON JO SINÄLLÄÄN SELLAINEN ASIA JOKA AIHEUTTAA ITSETUHOISIA AJATUKSIA... OLEN AIKOJEN SAATOSSA YRITTÄNYT ITSEMURHAA LÄHES 20 KERTAA!!! VIIMEKSI KOLME VUOTTA SITTEN MENETIN 2 JA PUOLI LITRAA VERTA, KUN VIILSIN KAKSI ISOA SUONTA KÄDESTÄNI!!! ONNEKSI VAIMO JAKSAA KANNUSTAA MINUA TSEMPPAAMAAN... NYT EN SIIS OLE KOLMEEN VUOTEEN POHTINUT MITÄÄN ITSETUHOA... PELKÄÄN JUURI TUON KETIPINORIN AIHEUTTAVAN TÄLLAISIA AJATUKSIA MYÖS NÄIN AIKUISIÄLLÄ??? ONGELMANA ON SE, ETTEI NS. NUKAHTAMISLÄÄKKEET TOIMI UNETTOMUUTEENI... HALUSIN TÄNNE SIKSI AVAUTUMAAN TULLA, ETTÄ MINULLA ON KOKEMUSTA SIITÄ MITÄ NÄMÄ PSYKOOSI LÄÄKKEET VOIVAT AIHEUTTAA... EN KYLLÄ SUOSITTELISI UNETTOMUUTTA KETIAPIINILLA KORJAAMAAN, ENSINNÄKIN SIKSI KOSKA OLET HYVIN NUORI... OLEN ITSEKKIN AIKOINAAN OLLUT SULJETULLA USEAMMAN KERRAN... LÄHTIESSÄ LYÖTIIN NIPPU RESEPTEJÄ LAPAAN, JA KEHUTTIIN PARIN VIIKON PÄÄSTÄ "SINÄHÄN OLET NIIN PIRTEÄ JA HYVINVOIVA..." TOTUUS ON TÄMÄ! "OLIN KUIN ROBOTTI, JA EN MUISTANUT EDES AINA KOSKA OLEN KÄYNYT KALLONKUTISTAJAN JUTTUSILLA/ MITÄ OLEN SIELLÄ PUHUNUT" SAMA PELI JATKUU NÄKÖJÄÄN VIELÄKIN... LOPUKSI KUN KYLLÄSTYIN TUOHON TOUHUUN, OTIN KAIKKI HULLUNLÄÄKKEET MUKAAN KESKUSTELUKÄYNNILLE, JA LADOIN NE TÄMÄN KALLONKUTISTAJAN PÖYDÄLLE SANOEN "LAITAHAN SIITÄ SUU MAKEEKSI, NIIN TULEN PARIN VIIKON PÄÄSTÄ KYSYMÄÄN MIKÄ ON VOINTI" KYLLÄ LOPPUI HÄTÄSEEN SUURIN OSA LÄÄKKEISTÄ... SAIRASTAN VIELÄ KAIKEN MUUN LISÄKSI AGRESSIIVISTA PANIIKKIHÄIRIÖTÄ. MUTTA SE MINUSTA... SINUNA EN KETIPINORIA OTTAISI, KOSKA TUNTUU OLEVAN AIKA SALAKAVALA LÄÄKE! TOIVOTTAVASTI SAAT ASIASI KUNTOON, JA ENNENKAIKKEA LÄÄKÄRILLE NOOTTIA SIITÄ ETTÄ LÄÄKE PITÄÄ VAIHTAA...