Voiko eri tavalla poltettu puu tuottaa eri määrän lämpöenergiaa, vai onko koivuhalon potentiaali tuottaa lämpöä aina lopulta yhtä paljon, riippumatta poltettiinko halko nopeasti, hitaasti, tai jotain siltä väliltä? Voinko siis teoriassa palamistapahtumaa säätelemällä rutistaa enemmän lämpöenergiaa ulos koivuhalosta?
Alkuperäinen kysymys, josta lähdin tähtä pohtimaan oli se, voiko tulisijalla olla merkitystä lämmöntuotantoon. Jotkut tulisijat ovat pieniä ja toiset suuria. Äkkiseltään ajatellen näissä suurissa tulisijoissa tuntuisi lämpöenergiaa hukkuvan enemmän suhteessa käytetyn puun määrään, mutta tämä mututuntuma voi tietenkin olla ihan väärä, fysiikasta kun en mitään tiedä.
Kun mietitään esim riskukeitintä, niin se keskittää tehokkaasti liekin ja saa aikaan voimakkaan palotapahtuman, jolloin ainakin pistemäisesti kohdistettuna saadaan rutistettua samasta puumäräästä irti enemmän käyttöön valjastettua tehoa. Jos samanlaista tekniikkaa käytettäisiin takassa, liekki kohdistettuna lämpöä varaaviin elementteihin, luulisi tämän olevan tehokasta verrattuna suureen tulipesään. Verrataan nyt vaikkapa leivinuunia ja Porin Mattia, niissä poltetun puun määrää suhteessa lämmöntuotantoon saatavan lämpöenergian määrään.
Puun lämpöenergia
23
1649
Vastaukset
- TarkoitusRatkaisee
Tietyn puumäärän palamisessa vapautuva kemiallinen energia on sama polttotavasta riippumatta mutta ero syntyy siinä miten se energia saadaan talteen.
Varaavan uunin ideana on kuljettaa palamiskaasuja pitkä matka laajalla alalla uunin sisässä niin että niiden lämpömäärä ehtii imeytyä uunin rakenteisiin ja savukaasut poistuvat lauhdutettuina. Itse tulipesässä tiili kummenee nopeasti lähelle maksimilämpötilaa jolloin sen kyky varastoida lisälämpöä heikkenee. Varaavan uunin suunnittelussa pyritään maksimoimaan puun poltossa vapautuva energia miinus palokaasujen mukana pois kulkeutuva energia. Jos halutaan nopeasti lämpöä, on avotakka parempi.Doh, avotakka imee lämpimän ilman ulos, täysin hyödytön vehje.
Tuunasin juuri 70 luvun avotakan takkasydämellä, sekä sen taakse ja päälle savukaasujen kierrolla. Pitäis lämmetä koko hormi, sekä nopeana puhaltimena toimiva takkasydän antaa heti lämpöä.
- puun_polttaja
Eri puulajeilla on erilainen lämpöarvo. Kyllä tämän jokainen vanha puulla lämmittäjä tietää. Mutta nyt nämä peruskoulussa kasvatetut eivät tajua yhtään mitään puulla lämmittämisestä.
Kyllä minä lämmitän saunan viikottain polttamalla koivuklapeja. En minä nyt sentään saunan kiukaassa käytä haapaa enkä pajua (tai muuta sekapuutavaraa)
Eri puulajeissa on eroja hiili- ja vetypitoisudessa. Tästä se erilainen lämpöarvo tulee. Myös puun kuivuus vaikuttaa asiaan eli kosteaa puuta ei kannata käyttää.
Männyn ja kuusen ongelma on pihkaisuus eli ne voivat muodostaa savuhormiin enemmän nokea (nokipalo riski).- Toinen_mielipide
Älä viitsi höpöttää joutavia. Suomalaisten puulajien lämpöarvo painoyksikköä kohti on melkoisen tarkasti sama, minkä voi tarkistaa monestakin lähteestä. Tietysti puukasan koko vaihtelee melkoisesti, mutta se on eri juttu.
http://www.halkoliiteri.com/?id=587 - martta00
Kyllä eri puulajeilla on aika tarkkaan sama kuiva-aineen lämpöarvo eli tyypillisesti käytetään arvoa 19,20 MJ/kg. Hiili- ja vetypitoisuudet kun eivät sittenkään vaihtele kovinkaan paljon. Kilo koivua ja kilo mäntyä tuottaa palaessaan jotakuinkin saman verran lämpöä, jos kosteus on sama. Koivun ns. paremmuus tuleekin siinä, että koivu on painavampaa kuin mänty, joten litra koivua tuottaa enemmän lämpöä kuin litra yhtä kuivaa mäntyä.
- ei-rek-agnoskepo
martta00 kirjoitti:
Kyllä eri puulajeilla on aika tarkkaan sama kuiva-aineen lämpöarvo eli tyypillisesti käytetään arvoa 19,20 MJ/kg. Hiili- ja vetypitoisuudet kun eivät sittenkään vaihtele kovinkaan paljon. Kilo koivua ja kilo mäntyä tuottaa palaessaan jotakuinkin saman verran lämpöä, jos kosteus on sama. Koivun ns. paremmuus tuleekin siinä, että koivu on painavampaa kuin mänty, joten litra koivua tuottaa enemmän lämpöä kuin litra yhtä kuivaa mäntyä.
Se mikä maallikkoa hämää on, että vanhalle saunanlämmittäjälle ei MJ/kg olekaan mittaustapa, vaan montako kertaa sauna lämpeää motilla kuivia halkoja. Koivun lämpöarvo tuntuu suuremmalta, koska se on kuivanakin selvästi raskaampaa kuin kuusi ja mänty, haavasta puhumattakaan. Mottiin menee enemmän kilogrammoja. Virallisen energiasisällön määrittelyn kannalta puiden lämpöarvoilla ei juuri eroa ole, kuten kerroitkin. Paljon ratkaisevampaa on kosteusprosentti.
- martta00
Näinhän se on, tuoreen klapin kosteus on yli 50%, jolloin lämpöarvo on vajaa 2,3 kWh/kg ja kuivan klapin kosteus noin 20%, jolloin lämpöarvo on yli 4,1 kWh/kg. Eli ero on melkoinen.
- Laskee
martta00 kirjoitti:
Näinhän se on, tuoreen klapin kosteus on yli 50%, jolloin lämpöarvo on vajaa 2,3 kWh/kg ja kuivan klapin kosteus noin 20%, jolloin lämpöarvo on yli 4,1 kWh/kg. Eli ero on melkoinen.
Noilla arvoilla 10 kg tuoretta klapia sisältää 5 l vettä. Kun se on kuivanut 20-prosenttiseksi, vettä on läjässä enää 1,25 l. Se lämpö hukkuu tuon vajaan neljän litran vesimäärän haihduttamiseen.
En kuitenkaan sanoisi 20% puuta kuivaksi, vaan polttokelpoiseksi.
P.S. Asiasta kimmokkeen saatuani kävin juuri lämmittämättömässä liiterissä mittailemassa klapien kosteusprosentteja seuraavin tuloksin:
- Vanha haapa 12%
- vanha koivu ja mänty 14%
- vuodentakainen koivu ja mänty 16..18 %
- alkukeväällä (4-5 kk vanha) kaadettu ja pilkottu koivu ja mänty 18..22 %, kuorelliset halkaisemattomat koivunoksat jopa 24%. - asian_viereltä
Riippuu vähän myös polttimesta kannattaako märkää puuta polttaa(tai pystyykö polttamaan). Itselläni on vanha kivihiiliuuni, joka on muunnettu puukäyttöön. Käytännössä märän puun poltosta seuraa, että energia loppuu savun poistamisessa kesken (12m piippu) ja savut tulevat takaisin hormista, kun siellä alkaa satamaan. Kuitenkin, jos märkää puuta lisää hyvin palavan hiilloksen päälle, saa aikaan vastapaineen, joka nostaa uunin hyötysuhdetta. Samalla lämmön siirto tehostuu, kun metalliosat tiivistävät veden ja samalla lämmittävät vesikiertoa kattilassa.
- martta00
Laskee kirjoitti:
Noilla arvoilla 10 kg tuoretta klapia sisältää 5 l vettä. Kun se on kuivanut 20-prosenttiseksi, vettä on läjässä enää 1,25 l. Se lämpö hukkuu tuon vajaan neljän litran vesimäärän haihduttamiseen.
En kuitenkaan sanoisi 20% puuta kuivaksi, vaan polttokelpoiseksi.
P.S. Asiasta kimmokkeen saatuani kävin juuri lämmittämättömässä liiterissä mittailemassa klapien kosteusprosentteja seuraavin tuloksin:
- Vanha haapa 12%
- vanha koivu ja mänty 14%
- vuodentakainen koivu ja mänty 16..18 %
- alkukeväällä (4-5 kk vanha) kaadettu ja pilkottu koivu ja mänty 18..22 %, kuorelliset halkaisemattomat koivunoksat jopa 24%."Laskee:lle" onnittelut siitä, että osasit laskea vesimäärän oikein! Siihen ei ainakaan tällä palstalla ihan kaikki pysty. Kasassa on todellakin juuri 1,25 kg vettä jäljellä, kun 10 kg 50%:sta puuta on kuivunut kosteuteen 20%.
- Laskee
Energiataloudellisesti oleellisin asia on tulisijan kyky ottaa syntynyt lämpöenergia talteen. Toisaalta liian kylmät poistokaasut aiheuttavat muita ongelmia.
Alkuperäiseen kysymykseen, voiko eri tavoilla poltettu puu tuottaa eri määrän lämpöenergiaa, vastaus on kaksi kertaa kyllä. Ensinnäkin, palo voi olla epätäydellistä, jolloin polttokelpoista ainesta poistuu savukaasujen mukana. Ilmeisesti tämän vuoki varaavan uunin puut neuvotaan sytyttämään yläsasta. Toiseksi palon voimakkuus ja lämpötila vaikuttavat tulisijan lämmön absorvointikykyyn. Liian voimakkaassa palossa tulisija ei välttämättä ehdi johtaa lämpöä tulipesästä pois, koska rakenteen lämmön siirtokyky sisärakenteesta muualle on rajallinen.- ncm4tgtc
Vihdoinkin mainittiin tuo "polttokelpoisten kaasujen poistuminen" jonka takia huonolla palamisella hyötysuhde jää huonommaksi.
- TakanÄärellä
"Itse tulipesässä tiili kummenee nopeasti lähelle maksimilämpötilaa jolloin sen kyky varastoida lisälämpöä heikkenee."
-Eikö tämä todistaisi sen puolesta, että pienemmän liekin pitäminen, pienempien puiden polttaminen, itse asiassa tuottaisi enemmän lämpöä suhteessa pesän luukusta sisään laitettuihin puukiloihin? Jos poltan kerralla läjän 0,5 metrin halkoja vs. poltan sittenkin ensin läjän 0,25m halkoja ja vielä heti perään jäljelle jääneet 0,25m halot.- VaraavaTakka
Kyllä, lisäksi vielä jos puumäärä palaa nopeasti, kulkeutuvat myös palokaasut nopeasti uunin läpi ja kontaktiaika varaavien pintojen kanssa vähenee. Siksi palamisen nopeutta säädetään ilmanotolla. Ja siksi on parempi polttaa useammin pienempiä pesällisiä kuin harvemmin suurempia pesällisiä.
- konemestariXXX
Jos ette ymmärrä lämmittämisestä mitään älkää viitsikö kirjoitella niitä "viherpöperöiden" satujakaan. Peruskoulu ja vihreä ideologia eivät anna eväitä puun polton ymmärtämiseen.
Vanha "saunan lämittäjä" kyllä tietää mitä kirjoitti. Minunkin vaarini jopa poisti koivuklapeista tuohen saunaa lämittäessä. Hänen savusanunassa sai hyvät kunnon löylyt. Kyllä vanha kansa tiesi enemmän kuin nämä modernit peruskoulun käyneet viherideologit.
Kyllä täytyy olla aika uusavuton suomalainen jos ei osaa saunaa lämmittää oikein.- Totean_kuitenkin
Se, miten sinä tai vaarisi on savusaunan lämmittänyt, ei ole kovinkaan paljon tekemistä eri puulajien lämpöarvon kanssa tai puun kosteuden ja sen lämpöarvon kanssa. Totuus tietenkin on, että jos puusta ei tarvitse polton yhteydessä haihduttaa paljon vettä, niin tulipesä lämpenee nopeammin ja vähemmillä puilla.
Lisäksi hyvin useilla keskustelijoista taitaa olla melkoisesti parempi tietämys polttotapahtumasta kuin mitä peruskoulu, vihreä ideologia tai savusaunan lämmittäminen on kenellekään antanut. - saunojat
Totean_kuitenkin kirjoitti:
Se, miten sinä tai vaarisi on savusaunan lämmittänyt, ei ole kovinkaan paljon tekemistä eri puulajien lämpöarvon kanssa tai puun kosteuden ja sen lämpöarvon kanssa. Totuus tietenkin on, että jos puusta ei tarvitse polton yhteydessä haihduttaa paljon vettä, niin tulipesä lämpenee nopeammin ja vähemmillä puilla.
Lisäksi hyvin useilla keskustelijoista taitaa olla melkoisesti parempi tietämys polttotapahtumasta kuin mitä peruskoulu, vihreä ideologia tai savusaunan lämmittäminen on kenellekään antanut."Lisäksi hyvin useilla keskustelijoista taitaa olla melkoisesti parempi tietämys polttotapahtumasta kuin mitä peruskoulu, vihreä ideologia tai savusaunan lämmittäminen on kenellekään antanut."
Nykyihmisten tietämyksen taso käy selkeästi ilmi Masiinan messulehdestä v. 2013 (näyttely Honkajoella). Lehtisessä oli Motivan ilmoitussivu (s.21)jossa lukee:
"Hake-, pilke- ja halkokattilat - puupolttoaineiden käyttö lämmityksessä on ympäristön kannalta hyvä vaihtoehto, sillä puun poltto EI AIHEUTA hiilidioksidi- eikä rikkipäästöjä".
Tiettävästi puumateriaali sisältää hiiltä ja kemia sanoo hiilen palamisesta selvää kieltä:
C O2 = CO2 eli puun hiilen palaessa syntyy hiilidioksidia.
Täytyy todella ihmetellä näitä Motivan asiantuntijoiden ajatuksia siitä, että puun poltto "ei aiheuta" hiilidioksidia. (sitähän ne savukaasut ovat) Jos asiantuntijat eivät ymmärrä palamisen kemiaa niin ei sitä sitten muutkan ymmärrä.
Onneksi minä, isäni ja vaarini ymmärsimme saunaa lämmittäessä, että puun palaminen aiheuttaa savukaasuja eli hiilidioksidia. Ja saunaan mennään kylpemään vasta sitten kun siellä ei ainakaan ole "häkää" eli hiilimonoksidia
(CO). Emme siis ole ihan tyhmiä. Mutta nämä Motivan asiantuntijat on toista mieltä? - Saivartelematta
No puhuivat varmaankin nettovaikutuksesta ja siitäkin 100 vuoden aikajänteellä. Eivätköhän he ymmärrä että puun poltossa syntyy hiilidioksidia.
- ei_selkokieltä
Saivartelematta kirjoitti:
No puhuivat varmaankin nettovaikutuksesta ja siitäkin 100 vuoden aikajänteellä. Eivätköhän he ymmärrä että puun poltossa syntyy hiilidioksidia.
Ymmärsitkö lainkaan tuota lainauksen tekstiä? Ei siinä mitään puhuttu "nettovaikutuksesta" vaan sanottiin aivan suoraan "ei aiheuta" hiilidioksidipäästöjä.
Kyllä lyhyt tekstikin (lause) voi ilmaista kemiallisen tosiasian palamisesta.
Tuo Motivan teksti esitteessä on yksinkertaisesti virheellinen.
Jos sanotaan "ei aiheuta" niin sillä tarkoitetaan myös sitä samaa eli ei aiheuta.
Jos asiantuntija ei osaa kirjoittaa selkokieltä niin sille ei voi mitään.
"Viherteknologian" mantrat eivät todellakaan ole mitään selkokieltä. - Saivartelematta
Biomassa luetaan hiilidioksidivapaisiin uusiutuviin energialähteisiin. Tällöin asiayhteys on ilmaston lämpeneminen ja silloin lähtökohtana on että biomassa uusiutuu kohtuullisella aikajänteellä, toisin kuin vaikkapa turve. Eli tuossa tekstissä oli ajateltu juuri tuota näkökohtaa. Olisi raskasta kirjoittaa jatkuvasti että puun poltto tuottaa sinänsä hiilidioksidipäästöjä mutta...jotteivat saivartelijat pääsisi kiinni teksteihin.
- Totean_kuitenkin
Keskustelijoissa riittää näitä tahallisia väärinymmärtäjiä, jotka yrittävät laittaa kirjoittajien sanomaksi sellaista, mitä nämä eivät ole koskaan väittäneet. Lisäksi tuo mainintani asiantuntemuksesta koski palstan kirjoittajia, joista tuskin kukaan tekemisissä sen kummemmin Greenpeacen, Luontoliiton tai edes Motivan kanssa.
- tapletteina_nautittuna
Mitenkäs pinta-ala vaikuttaa? Ts. kannattaako polttaa pellettia vai halkoa? Ainakin sillä tuntuu olevan jotakin eroa - välillä kun poltan pellettiä polttoastiassa ja välillä halkoa arinalla.
- koepolttaja
- märän eli 30% kosteutta sisältävä puu noin 7kg kannattaa laittaa iltasin hiiloksen päälle pannussa ,saattaa hitaasti palaessaan ylläpitää lämpöä 12 tuntia ,jos kuiva korkeintan 5.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 753607
- 622694
- 812647
Hei........
Pelkkä sun näkeminen saa mut hymyilemään pitkin iltaa. Oot niin 🤩😘 Edellinen poistettiin.582418Mitä sanoa pituudeksi näillä mittaustuloksilla?
Jos jossain tarttee ilmoittaa pituus sentin tarkkuudella? Mitattu neljästi virallisesti ja mittaustulokset on olleet 1922363Poliisi: Kymmenhenkinen pohjalaisperhe ollut vuoden kateissa kansainvälinen etsintäkuulutus Poliis
Poliisi: Kymmenhenkinen pohjalaisperhe ollut vuoden kateissa – kansainvälinen etsintäkuulutus Poliisi pyytää yleisön apu2622205- 451943
- 441769
Mä en jaksa suojella sua enää
Oot osa mun tarinaa ja ensirakkaus 🩷🌈 Olisiko niin kauheata, jos muutkin ystävämme tietäisivät? Se on jo niin vanha ”t151501EU:n uusin idea - jatkossa joudut tunnistautumaan kun katsot PORNOA!
"Pornon katsominen muuttuu täysin Euroopan komissio on kehittänyt sovelluksen, jolla internetin käyttäjä voi todistaa p1491418