Hallitus on julkaissut suunnitelmansa toimenpiteistä, joilla suomalaisen yritystoiminnan kilpailukyky hallituksen ilmoituksen mukaan paranee 5 %.
Toimenpidelistassa mainitut leikkaukset ovat asiantuntijoiden ensimmäisten arvioiden mukaan sellaisia, että niiden vaikutusten painopiste osuu matalapalkkaista vuorotyötä tekeviin naispuolisiin työntekijöihin.
Voimme siis odottaa, että erityisesti sairaanhoito-, hoiva- ja myyntityö on tulevaisuudessa Suomessa kustannuksiltaan kilpailukykyistä verrattuna samoihin töihin kilpailijamaissa. Ei siis ole aihetta viedä potilaita ulkomaille sairaalahoitoon Suomen sijasta eikä käydä ruokakaupassa Ruotsissa tai Saksassa, koska sekä terveydenhoitopalvelut että päivittäistavarakauppa ovat tulevaisuudessa Suomessa kilpailukykyisempiä kuin ennen. Fiksua!
Valitettavasti minulle jäi täysin epäselväksi se, miten hallituksen toimenpiteet parantavat vientiteollisuuden kilpailukykyä, jonka ymmärsin olevan avainasemassa, kun Suomea nostetaan takaisin maailmankartalle. Onko esimerkiksi ylitöiden lopettaminen kilpailutekijä? Yleensähän ylitöillä pyritään esimerkiksi pitämään tuotteen toimitusaika silloin, kun tuotantoprosessissa on ollut häiriöitä. Tämä on katsottu niin tärkeäksi kilpailutekijäksi, että siitä ollaan oltu valmiita maksamaan työntekijälle kohtalaiset korvaukset normaalipalkan päälle. Nytkö nämä asiat eivät enää ole kilpailukyvyn kannalta tärkeitä? Vai paraneeko vientiteollisuuden kilpailukyky sillä, että hoiva- ja myyntityön kustannukset pienenevät?
Toimenpidelistassa mainitut leikkaukset ovat asiantuntijoiden ensimmäisten arvioiden mukaan sellaisia, että niiden vaikutusten painopiste osuu matalapalkkaista vuorotyötä tekeviin naispuolisiin työntekijöihin.
Voimme siis odottaa, että erityisesti sairaanhoito-, hoiva- ja myyntityö on tulevaisuudessa Suomessa kustannuksiltaan kilpailukykyistä verrattuna samoihin töihin kilpailijamaissa. Ei siis ole aihetta viedä potilaita ulkomaille sairaalahoitoon Suomen sijasta eikä käydä ruokakaupassa Ruotsissa tai Saksassa, koska sekä terveydenhoitopalvelut että päivittäistavarakauppa ovat tulevaisuudessa Suomessa kilpailukykyisempiä kuin ennen. Fiksua!
Valitettavasti minulle jäi täysin epäselväksi se, miten hallituksen toimenpiteet parantavat vientiteollisuuden kilpailukykyä, jonka ymmärsin olevan avainasemassa, kun Suomea nostetaan takaisin maailmankartalle. Onko esimerkiksi ylitöiden lopettaminen kilpailutekijä? Yleensähän ylitöillä pyritään esimerkiksi pitämään tuotteen toimitusaika silloin, kun tuotantoprosessissa on ollut häiriöitä. Tämä on katsottu niin tärkeäksi kilpailutekijäksi, että siitä ollaan oltu valmiita maksamaan työntekijälle kohtalaiset korvaukset normaalipalkan päälle. Nytkö nämä asiat eivät enää ole kilpailukyvyn kannalta tärkeitä? Vai paraneeko vientiteollisuuden kilpailukyky sillä, että hoiva- ja myyntityön kustannukset pienenevät?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Nyt toteutettaviksi ilmoitettujen toimenpiteiden toteutuminen on onneksi helposti kontrolloitavissa. Koska hoiva- ja myyntityön kustannukset pienenevät, niin sen seurauksena seuraavalla työehtosopimuskaudella elintarvikkeiden hintoja ja terveyskeskusten potilasmaksuja lasketaan (5 % ?). Tämä tehdään sen takia, ettei suomalaisilla kuluttajilla olisi aihetta karata asioimaan ulkomaille :).
Se, tapahtuuko kuluttajahinnoissa kilpailukykyä parantavat muutokset alaspäin, on kenen tahansa kuluttajan helppo tarkistaa, kun katsoo vaan, miten mainittujen palveluiden hintataso muuttuu uusien lakien astuttua voimaan.
"Se, tapahtuuko kuluttajahinnoissa kilpailukykyä parantavat muutokset alaspäin..."
Ei varmasti tapahdu alaspäin, se pieni hyöty jää omistajan taskuun.
Tämä ratkaisu varmasti helpottaa hoiva-alan työvoimapulaa,kouluihin on suorastaan tungosta;)
Hoitajien säästyneillä prosenteilla sitten nostetaan Suomi suosta heti ja viennin kärkeen.
Kysymyksen herättää miten saada hoitajia riittävä määrä jotta prosenteilla maksettaisiin viennin kasvu. Meillä kun ei työvuoroon tahdota enää saada ollenkaan hoitajia ja se on jatkuva ongelma. Lopettaneita ja Norjassa keikalla käyviä kun alkaa olla niin paljon.
Aikoinaan jo Uuno Turhapuro yritti prosenteilla ostaa