Yhteenmuutto

Me muutettiin yhteen vuoden ja neljän kk:n seurustelun jälkeen. yhdessä ollaan edelleen ja asuttu yhdessä nyt 2 ja 1/2 vuotta. Yhteiselo on sujunut hyvin. Ensin asuttiin opiskeluji vuoksi kaksi vuotta tiosella paikkakunnalla ja nyt puoli vuotta ollaan asuttu taas kotipaikkakunnalla. Nyt meillä on rivitalo, 57 neliöö, oma piha, kissa... Arki on kuitenkin ihan erilaista kuin silloin kun ei asu yhdessä. Välillä sitä on tullu kaivattua ihan omaa rauhaa, mutta en kyllä vaihtaisi nykyistä tilannetta mihinkään! Meidän suhteessa sitä rakkautta riittää.

Käytännössä "jäin" tyttöystäväni kämpille parin visiitin jälkeen. Se vain tapahtui, ikäänkuin huomaamatta vaikka olimme vasta tavanneet toisemme. Kaikki vaan tuntui menevän niin luonnollisesti. Nyt on oltu yhdessä reilut yhdeksän kuukautta ja virallisesti asuttu samassa osoitteessa kolmisen kuukautta. Hyvin menee!! Ei se kato mitään aikaa... tehkää niinkuin itsestä tuntuu!

Me oltiin seurusteltu noin 8 kk ennenku muutettiin yhteen. Nyt ollaan asuttu yhdessä jo 3 vuotta enkä päivääkään vaihtaisi pois! Kesällä ostettiin oma rivarikolmio, 79 neliöö! Syksyn olin ulkomailla ja avopuoliso täällä Suomessa, joten silloin sain asua yksikseni muutaman kuukauden. Ja kyllä sitä taas oli mukava palata kotiin oman kullan luo =) En luopuisi mistään hinnasta meidän yhteisestä arjesta!

Muutimme yhteen kun olimme seurustelleet noin 1,5 vuotta. Asuimme sitä ennen vanhempienne luona ja olimme naapureita ja vietimme paljon aikaa minun kotona enimmäkseen. Noin vuoden seurustelun jälkeen minun huoneeni (ja muut tilat perheen kanssa tietty jaettuna) alkoi käydä ahtaaksi meille ja halusimme omaa rauhaa ja muuttaa yhteen.

Kävimme katsomassa vain kahta asuntoa ja valitsimme melko nopealla päätöksellä niistä toisen. Valitsimme vuokra-asunnon, joka on keskustasta noin 5 km päässä, 2h k, 54 neliötä ja parveke. Hyvät kulkuyhteydet ja kauppa lähellä. Toinen asunto olisi ollut keskustassa, mutta 10 neliötä pienempi ja paljon vanhempi, kuin myös kalliimpi.

Kun olimme muuttaneet, mietimme, että oliko tää sittenkään hyvä idea, kaikki tapahtui niin nopeesti. Alussa jopa itkimme yhdessä sitä, että nyt meillä ei ollut enää kotia minne mennä (kun yhteinen vuokrakämppä ei tuntunut vielä kodilta).

Kun muutimme pois kotoa, poikaystäväni täytti juuri 18 ja minä olin täyttämässä 19. Molempien vanhemmat muuttivat sitten myös uuteen asuntoon, pienempään ja silleen, joten siksi meillä ei tavallaan ollut enää missään kotia...

Tulipas pitkä teksti mutta kiitti jos jaksoit lukea! Voin kertoa enemmänkin yhteiselosta jos haluat! =)

Ekassa suhteessa seurustelimme 1v2kk ennen yhteenmuuttoa. Minä kävin vielä lukiota ja mies opiskeli toisella paikkakunnalla, heti yolakin saatua hain samalle paikkakunnalle asumaan ja haimme yhteistä kämppää. Yhteiselon ansiosta huomasin, ettei meidät ole tarkoitettu yhteen. Olimme liian erilaisia. Ja niinpä tiemme erosivat n. 6kk yhteiselon jälkeen.

Seuraavassa - ja nykyisessä - suhteessani tutustuimme alkukesästä, aloimme seurustelemaan vakvavasti syksyllä jolloin minä lähes "muutin" miehen yksiöön (itse asuin solussa). Omaan asuntoon muutimme miehen aloitteesta n. 8 kk:n seurustelun jälkeen, josta 2kk meni asuntojonossa. Eli noin puolen vuoden "varsinaisen seurustelun" jälkeen muutimme yhteen, muutimme 48m^2 suuruiseen opiskelija-asuntokaksioon. Hyviä puolia oli tietysti se, ettei enää tarvinnut roudata kamoja kahden asunnon välillä, asumiskulujen pienentyminen (yhteensä 3000 markasta 2000 markkaan) ja parantunut seksielämä!

Pian tuo asunto meni pieneksi ja aloimme etsiä isompaa, kaksi tietokonetta vie melko paljon tilaa olohuoneessa, joten vajaan vuoden kuluttua muutimme 65m^2 kolmioon jossa asumme ja viihdymme edelleen.

Yhteistä taloutta meillä ei vielä ole, vaan molemmilla on omat tilit josta maksamme asumis- ja yhteiset menot puoliksi sekä kumpikin omat menonsa. Emme laske senttejä tai euroja, ja jos jompi kumpi tienaa enemmän niin hän maksaa enemmän yhteisistä kuluista.

Yhteenmuutto on mielestäni kannattava asia ennen avioliittoa. Sillä vasta kun asuu yhdessä näkee, onko suhteella tulevaisuutta vai ei.

t: Miina

Ekan kanssa muutettiin yhteen noin neljän ja puolen vuoden seurustelun jälkeen, kaksi ja puoli vuotta avoliittoa ja sitten ero. Asunto oli 76 neliön vuokrakolmio.

Nykyisen kanssa muutettiin yhteen jo puolen vuoden jälkeen, nyt vajaa vuosi avoliittoa takana ja menee hyvin. Asunto on 78 neliön vuokrakolmio.

Itse suosittelisin muuttamaan yhteen aika pian, silloin vasta todella selviää sovitaanko yhteen vai ei. Yhdessä asuminen on kuitenkin niin eri asia kuin seurustelu.

juups... eli ensimmäisen avokkini kanssa seurusteltiin puoltoista vuotta ennen muuttoa ja ero tuli neljän yhteisen vuoden jälkeen.

siinäpä sitten elelin vuoden yksin omillani. kerran perjantaina lähdin paikalliseen baariin ja rakastuin ensi silmäyksellä ihanaan vaaleaan mieheen. tuo mies lähti valomerkin jälkeen mukaani asunnolleni ja on sillä tiellä edelleen.

tänään takana on 7,5 vuotta onnellista avioliittoa ja perheeseemme kuuluu lisäksi 2 vuotias poika. nykyinen asuntomme on 75 neliötä, tosin vuosiin on mahtunut monta erilaista ja erikokoista asuntoa, eri paikkakunnilla jopa.

mutta näin meillä. ei se katso aikaa, ei paikkaa eikä se varsinkaan suunnittelemalla sen kummemmaksi muutu. ekasta illasta asti on yhteinen talous jaettu ja toisiamme rakastettu niin myötä kuin vastoinkäymisissäkin. niin kuin aikanamme vihkivalassamme lupasimme.

Olimme seurustelleet tarkalleen 2 vuotta 7kk kun muutimme yhteen, 2kk ehdimme asua yhdssä kun kultani lähti armeijaan yhdeksäksi kuukaudeksi. Armeijan aikana menimme kihloihin, että "ihan" hyvin on mennyt. Nyt olemme seurustelleet 3v 9kk ja edelleen tosi onnellisia! :)
Asumme 51 neliön kaksiossa ja meidän kanssa täällä majailee 1 koira, 1 chinchilla ja 2 undulaattia!
Onnea uuteen tulevaan kotiin! :)

Olimme tunteneet toisemme vaja 3 kk kun päätimme muuttaa yhteen virallisesti. Sitä enne avomieheni oli kyllä oikeastaan asunut meillä melkein koko yhdessä olo aikamme. Hän kun kävi seurustelumme alkuaikoina kotipaikkakunnallaan ja sieltä tultuaan hän tuli suoraan luokseni ja oli sitten sopivasti hiukan vaatteita ja tietty HAMMASHARJA mukana... Sille reissulle hän sitten oikeastaan jäi.. Kävi kotonaan enää postit hakemassa... Sitten tulimme siihen tulokseen että on vähän turhan kallis postilaatikko... Muutimme kimppaan 62,5 neliöö ja vuoden vaihteessa muutamme uudelleen 68 neliöön 3 h ja keittiö... Kun ei kovin pieneen kämppään ees mahuttais... Meillä on yhteensä 3 tietokonetta, joten pöydätkin vie jonkin verran tilaa... =)

Olimme tunteneet toisemme vaja 3 kk kun päätimme muuttaa yhteen virallisesti. Sitä enne avomieheni oli kyllä oikeastaan asunut meillä melkein koko yhdessä olo aikamme. Hän kun kävi seurustelumme alkuaikoina kotipaikkakunnallaan ja sieltä tultuaan hän tuli suoraan luokseni ja oli sitten sopivasti hiukan vaatteita ja tietty HAMMASHARJA mukana... Sille reissulle hän sitten oikeastaan jäi.. Kävi kotonaan enää postit hakemassa... Sitten tulimme siihen tulokseen että on vähän turhan kallis postilaatikko... Muutimme kimppaan 62,5 neliöö ja vuoden vaihteessa muutamme uudelleen 68 neliöön 3 h ja keittiö... Kun ei kovin pieneen kämppään ees mahuttais... Meillä on yhteensä 3 tietokonetta, joten pöydätkin vie jonkin verran tilaa... =)

Me oltiin oltu yhdessä enemmän ja vähemmän seurustellen vuoden ja neljä kuukautta. Ja nyt asuttu yhdessä puolitoista vuotta. Hommat sujuu täälä ainakin hyvin, vaikka asutaan koiran (ja miehen)kanssa pienessä kaksiossa (38 neliötä). Parempi puoli vuotta yhdessäasumista kuin monen vuoden suhde erillään asuen. Yhdessä asuessa sen toisen vasta oppii kunnolla tuntemaan :)