Vaikka linja-auto- ja junaliikenne oli menneinä aikoina vilkasta, oli Lieksanjoella ja Pielisellä kesäisin myös laiva- ja veneliikennettä. Suuren osan laivaliikenteestä muodostivat tukkilauttojen ja myöhemmin tukkinippujen hinaamiseen käytetyt hinaajat.
Kaarisillasta joen alajuoksulle päin kauppalan puolella oli runsaasti enimmäkseen punaisia venevajoja kirkkorannan laiturille saakka. Niissä säilytettiin lieksalaisten veneitä, joita käytettiin kalastukseen ja mökkeilyyn.
Vanhan kansan suussa kirkkorannan laituri oli nimeltään ”ryki”. Kun kylällä kuultiin laivan pillin vihellys, todettiin, että ”laiva tulee rykiin”.
Rantalan puoleisella rannalla, nykyisen kaupungintalon ja silloisen meijerin kohdalla oli useita pitkiä laitureita, joihin oli kiinnitettyinä usein Enso-Gurzeit Osakeyhtiön hinaajia. Talvehtimassa laitureissa oli useita höyryaluksia, joista yhden nimi oli ”Pankakoski”. Se savupiippuun oli maalattu ”Kutsetin tähti”. Pohjois-Karjalan uittoyhdistyksen hinaajia olivat ”Aimo” ja ”Karali”, joiden savupiipuissa olivat kirjaimet ”PKU”.
Myös tavaraliikennettä harjoitettiin Pielisellä. Mainittakoon, että Nunnanlahdesta kuljetettiin proomuilla vuolukiveä Lieksaan lastattavaksi edelleen junan vaunuihin. Lastaus tapahtui Kaupunginniemessä pistoraiteen vieressä, lähellä rautatiesiltaa olevalla ”Nunnanlahden nosturilla”. Muistan kyseisen korkean nosturin 50-luvulta. Nyt jäljellä on enää paikalle unohtunut, heinittynyt pistoraide aivan jokitörmässä.
Matkustajalaivoista ”s/s Pielinen” oli liikenteessä 1930-luvulta 1940-luvun loppuun, joka jälkeen se oli puomiin kiinnitettynä joen keskellä Kaarisillan alapuolella. Muistaakseni vuonna 1960 alus oli lähellä upota, kun sinne tunkeutuneet huligaanit olivat avanneet pohjaventtiilin. Myöhemmin alus pääsi loppusijoituspaikalleen eli romutukseen. Laivan omisti lieksalainen rakennusmestari David ”Taavi” Koistinen, jonka nimikirjaimet ”TK”oli maalattu laivan savupiippuun. Laiva oli pitkä, mutta kapea ja sen takia kiikkerä. Matkustajat keksivät TK:n tarkoittavan ”Taitaa Kaatua”.
Pielisen matkustajaliikenne palveli etupäässä Lieksan ja Kolin sekä Vuonislahden ja Kolin välistä liikennettä. Vuonislahden ja Kolin väliä liikennöi ”m/v Ukko-Koli”, jonka kipparina toimi jonkin aikaa myös Taavi Koistinen. Vuonna 1952 aloitti liikennöinnin kaikkien tuntema lentomestari Jussi Tolkki ”Tuulallaan” ja ”Lokillaan”. Useat meistä ovat seilanneet pitkin "Pielisen pintoo" Tolkin Jussin Tuulan kyydissä. Jussin tavaramerkki oli harmaa villapaita kesät talvet. Tolkin toiminta jatkui 1970-luvulle saakka. Tolkki toimi talvisin konetekniikan opettajana ammattikoulussa.
”Vinkeri”, ”Koli III” ja autolautta ”Pielinen” ovatkin jo nykyaikaa.
http://www.tuularisteilyt.com/etusivu/index.htm
Pitkin Pielisen pintoo
57
1461
Vastaukset 57
- rannaltakatsoja
Muistan kaksi hinaajan kipparia tai vastaavaa Lieksasta: Reino Torvinen ja Eino Torvinen. Lienevätkö olleet veljeksiä?
- tukkipoika
Pankakosken kippari oli Ikonen. Sen niminen laiva oli myös kun Pankajärvi. Se vietti viimeiset päivänsä 60-luvulla Lieksanjoen rannassa Puunjalostustehtaan takana, paikassa, jossa pidettiin 50-luvulla tukkilaiskisoja.
Näyttää olevan aloituksessani kirjainvirhe. Uittoyhdistyksen höyrylaivan nimi oli "Aino". Yleensähän laivat ovat naispuolisia. 50-luvulla toimi Lieksassa myös hinaaja nimeltä "Matti", eli tuo naispuolisuus ei pidä aina paikkaansa. Matti oli poikkeus muutenkin, koska se oli diesel-käyttöinen.
Muistaakseni Eino Torvisella oli kaksi lasta.
Tyttö oli lähetystyössä Japanissa ja poika viettää eläkepäiviä täällä syvässä etelässä ja oli kova musiikkimies aikoinaan.- taasylös
tukkipoika kirjoitti:
Pankakosken kippari oli Ikonen. Sen niminen laiva oli myös kun Pankajärvi. Se vietti viimeiset päivänsä 60-luvulla Lieksanjoen rannassa Puunjalostustehtaan takana, paikassa, jossa pidettiin 50-luvulla tukkilaiskisoja.
nostetaan
- nostellaantaas
tukkipoika kirjoitti:
Pankakosken kippari oli Ikonen. Sen niminen laiva oli myös kun Pankajärvi. Se vietti viimeiset päivänsä 60-luvulla Lieksanjoen rannassa Puunjalostustehtaan takana, paikassa, jossa pidettiin 50-luvulla tukkilaiskisoja.
nostellaan
- oidsfou
Jep.
- oisdfou
Mainos: Seven Up.
- Anonyymi
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Näyttää olevan aloituksessani kirjainvirhe. Uittoyhdistyksen höyrylaivan nimi oli "Aino". Yleensähän laivat ovat naispuolisia. 50-luvulla toimi Lieksassa myös hinaaja nimeltä "Matti", eli tuo naispuolisuus ei pidä aina paikkaansa. Matti oli poikkeus muutenkin, koska se oli diesel-käyttöinen.
Matti oli alunperin höyrylaiva, joka sittemmin, 60-luvulla muutettiin Savonlinnassa, Rauma-Repolan telakalla dieselkäyttöiseksi.
- dpfog
Jep.
- osidfu
joo
- Piellisen
Niin, kyllähän Tolokin Jussi ajeli "Tuulalla" porukkaa Vuonislahesta Kolille 1960 luvulla ja niissä puattiloessa sitä olihi tunnelmmoo. Kun sitä oli muamiehhii ja ojankaevajjii, pöllintekkiitä kyyttiin tyrkyttäätymässä ja piikatyttöjä yhtäaekkoo. Suave haesi ja suatto vaekka haesta vähä pontikkaa. Nousuhumala ylleesä kaekilla piällä ja hirvveen mukavvoo. Polliissi Rantakuusi valavo, jotta kaekki männöö hyvin ja piässöö perille.
Kaeikkihan siellä varmmaan hyvin mänikkii, pokse ol kuulunu lepikossa niinku oes muikkuja puhkottu. Piikkaset puhkkeil siihen malliin.
Mustilaeset möe viinnoo Kolin lavan lepikossa Volvo Amazonin peräkontista ja valakolaeset tappel. Uamulla Tolokin vesipussissa olittiin hiljjoo. Minä en. Mulla oli Elli kyyvissä, kellää muulla ei.- Piellisen
Nii, unehtu. Se oli juhannuksena, ku Elli tuli matkkaan. Kyllä meillä ol mukavvoo juhannusuattona ja on muuten viellää.
- huugido
Rantakuusi ajeli fillarilla.
- doifug
huugido kirjoitti:
Rantakuusi ajeli fillarilla.
Wanhalla sellaisella.
- sodifo
Jep.
On sinulla norsun muisti, se täytyy tunnustaa.
En minä noita muista läheskään niin tarkkaan kuin sinä.
Tolkin Jussin muistan hyvin, oli sellainen harvapuheinen mies.
Hänen vaimonsa Oilin tunsin paljon paremmin ja monesti asioin hänen kanssaan.
Oili oli Mauroja ja Kauppayhtiön osakkaita, johti tekstiilitukkua.
Aika tarmokas ja tiukka täti.
Kerran näin hänen itkevän hyvin katkerasti, mutta syytä en viitsi kertoa, sinä ehkä arvaat.
Meijerin vieressähän oli mylly jota hoiti Vuori.Jussi Tollki liikennöi sotien jälkeen 40-luvulla ennen "Tuulaa" moottoriveneellään, jonka nimi oli "Turisti". Tuulan kausi alkoi vuonna 1952 ja kesti 20 vuotta.
http://www.suomenmuseotonline.fi/fi/kohde/Pielisen museo/17:136?pathId=1.2.3478.&itemIndex=36- pienipellavapää
Tolkin Jussilla koli siellä Kolin rannassa pieni mökki, jossa kahvitteli ennen paluumatkaa. Olimme kerran lapsina naapurin tytön kanssa yhden kolireissun Jussin mukana vesibussissa. Muistelen että siellä Kolinpäässä mökillä oli joku huushollerska, joka laittoi syömiset pöytään. Kaverini isä tunsi hyvin Tolkin ja sen vuoksi pääsimme mukaan ja saimme jopa ohjata Tuulaa.
- Piellinen
Tolkin Jussi oli tolkun mies. Sota-ajan lentäjä. Oli meille opettajana vuosina 1967-68 Rauhalan kansalaiskoulussa koneoppia. Pidetty mies. Tuurasi "puolikuu" Hakkaraista aina silloin tällöin.
Rauhallinen, mutta voimakas persoona. Kaikki kuuntelivat tarkalla korvalla, kun hän luennoi lentokoneen moottoreista.
Hänhän ajeli vanhalla Ford Consulilla vielä -70 luvulla että taisipa olla vähän mobilistin vikaakin. Hieno mies, vanhan liiton väkevä voima. - virheetön-menopeli
Piellinen kirjoitti:
Tolkin Jussi oli tolkun mies. Sota-ajan lentäjä. Oli meille opettajana vuosina 1967-68 Rauhalan kansalaiskoulussa koneoppia. Pidetty mies. Tuurasi "puolikuu" Hakkaraista aina silloin tällöin.
Rauhallinen, mutta voimakas persoona. Kaikki kuuntelivat tarkalla korvalla, kun hän luennoi lentokoneen moottoreista.
Hänhän ajeli vanhalla Ford Consulilla vielä -70 luvulla että taisipa olla vähän mobilistin vikaakin. Hieno mies, vanhan liiton väkevä voima.Jussin auto oli valkoinen.
https://en.wikipedia.org/wiki/Ford_Consul#/media/File:Ford_Consul_MkI_rear.jpg
- ei-mallioppilas
Muistan Jussin ammattikoulusta. Asiallinen mies.
- Piellinen
Tolokin Jussa oli meillä koneopin opettajana Rauhalan kansalaiskoulussa vuosina 67-68. Tuuraamassa Hakkaraista, jota sanottiin "Puolikuuksi". Tolkki oli tolkun mies. Esitteli meille kuvia lentokoneen moottoreista ja selosti niitten toimintaa. Kaikki seurasivat Tolkin luentoja, koska hänellä oli n.s. henkilökohtaista kokemusta sota-ajan lentäjänä ja persoona rauhallinen, mutta voimakas, varsinkin henkisesti. Hakkarainen oli vaikea persoona. Kaikki pitivät Tolkista.
Jussihan muuten ajeli vm. jotain 1952 Ford Consulilla vielä ainakin 1970 luvulla. Että miehessä oli jonkun verran mobilistin vikaakin, tai ominaisuuksia. Hyvät muistot Jussista. Niin sanotusti "vanhan liiton" kunnon mies. Silloin kun miehet olivat vielä miehiä.1970-luvun alkuvuosina johtaja Jaakko Simolan aikaan olin Pankakosken tehtaalla koulutusasioiden takia ja tapasin Jussi Tolkin konekorjaamon sisällä tekemässä autolleen jotakin pientä huoltoa. Vaikka auto oli jo 20 vuoden ikäinen, se oli huippukunnossa ja lähes uutta vastaava moottoria myöten. Varmaan joku "koskelainen" muistaa sieltäkin Jussin.
- Olin.ite.siellä
Jussi opetti koneoppia Rantalan kansakoulusssa ja kansalaiskoulussa myös jo -58. Oli kunnon mies.
- ylemmäksi
Nostetaanpas ylemmäs kun joku hullu näkyy taas riehuvan.
- minä.ja.rasisti
2hullua.
- ylösvaan
minä.ja.rasisti kirjoitti:
2hullua.
Ihan hyvä!
- JussinConsul
Muistelen kuulleeni silloin aikoinaan että Fordin tehdas olisi ollut halukas ottamaan Jussin Consul auton tehtaalle takaisin, kai museoon?
Autohan oli sellainen vaalea väriltään ja rekkari muistaaksen SB-108
Mikä lie auton kohtalo Jussin omistuksen jälkeen, siitä mulla ei ole tietoa! - yjktyujityseduyujh
Kyllähän se oli Aimo hinaaja pielisellä, ja on vieläkin museoituna!
Tässä listaa hinaajista!
http://elma.elka.fi:9001/preLUEa6.po?ARK_TUNNUS=2064&TOM_TUNNUS=8&ASS_TUNNUS=7318&event=Refresh&epOriginate=preARKa3- Nähnyt
50-luvulla pankajärvellä oli varppilaiva Tyrjä.Veti varppaamalla tukkilauttoja.
- lukekaajaihmetelkää
Tässä on juttua pielisen hinaajista ja niiden nimistä!
http://www.maritimeforum.fi/index.php?topic=15522.0 - oikaistaanpa
Muuten Aino nimistä hinaajaa ei kait pielisellä ole ollutkaan! Kyllä se Aimo on!
Voit olla hyvinkin oikeassa. Laivan nimi on vain muistini varassa ja voin tietenkin muistaa väärin. Ilmeisesti oletin sen olevan naisen nimi.
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Voit olla hyvinkin oikeassa. Laivan nimi on vain muistini varassa ja voin tietenkin muistaa väärin. Ilmeisesti oletin sen olevan naisen nimi.
Hinaaja Aimo löytyy laivatietokannasta. Luultavasti on sama hinaaja, joka oli 60-luvulla Lieksassa.
http://www.slhy-laiva.fi/laivainventointi/laivatietokanta/?wcteid=14
Olit oikeassa. Hinaajan nimi oli/on Aimo.
Muisti palaa pätkittäin. Myös hinaaja Karali oli Lieksassa 1960-luvun lopussa.
http://kanavansuuntelakka.fi/?page_id=439Moottoriveneistä voisin mainita 1950-luvun alkuvuosilta O.Vartiaisen auton moottorilla varustetut pikaveneet, joista ensimmäinen oli nopeakulkuinen PV1 ja seuraava oli PV2. Vauhti oli siihen aikaan Lieksanjoella todella kovaa. Seurasin menoa joskus kirkkorannan laiturilla.
- Laituilta.katsonut
Se oli kova vene muistan sen
Laituilta.katsonut kirjoitti:
Se oli kova vene muistan sen
Vielä 40- ja 50-luvuilla moottoriveneet oli varustettu luotettavilla keskimoottoreilla, vaikka perämoottoreitakin alkoi ilmestyä markkinoilla. Meidän perheen keskimoottori oli Olympia-merkkinen. Se käynnistettiin bensiinillä ja moottorin jonkin aikaa patsuteltua, polttoaine vaihdettiin petrooliksi. Bensiiniä varten oli pieni tankki ja petrollille suurempi. Käynnistettäessä piti moottorille antaa ryyppy, moottori päällä olevaan pieneen kuppiin. Vauhtipyörää pyöräytettiin sen verran, että bensiini katosi kupista. Sen jälkeen pyöräytettiin rivakasti vauhtipyörän kapulasta ja varottiin jättämästä kättä kapulan tielle. Moottori käynnistyi aina heti ja matka alkoi. Silloin tällöin lisättiin vaseliinia akselitunnelin päällä messinkiseen olevaan kuppiin, jossa oli kierrekorkki.
- laineidenliplatusta
Meidän ensimmäinen perämoottori oli Buday. Turkoosinsinen-kullanvärinen koppa,joka avattiin ja naru kierrettiin "kiekon" ympäri ja vetäistiin. Kun moottori käynnistyi koppa suljettiin ja kyllä ääntä ja räminää piisasi. Seuraava Seaking oli paljon hiljaisempi kulkupeli.
- olympiaoli
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Vielä 40- ja 50-luvuilla moottoriveneet oli varustettu luotettavilla keskimoottoreilla, vaikka perämoottoreitakin alkoi ilmestyä markkinoilla. Meidän perheen keskimoottori oli Olympia-merkkinen. Se käynnistettiin bensiinillä ja moottorin jonkin aikaa patsuteltua, polttoaine vaihdettiin petrooliksi. Bensiiniä varten oli pieni tankki ja petrollille suurempi. Käynnistettäessä piti moottorille antaa ryyppy, moottori päällä olevaan pieneen kuppiin. Vauhtipyörää pyöräytettiin sen verran, että bensiini katosi kupista. Sen jälkeen pyöräytettiin rivakasti vauhtipyörän kapulasta ja varottiin jättämästä kättä kapulan tielle. Moottori käynnistyi aina heti ja matka alkoi. Silloin tällöin lisättiin vaseliinia akselitunnelin päällä messinkiseen olevaan kuppiin, jossa oli kierrekorkki.
Sellainen oli ukillakin pankajärvellä. Tukkisumaan kun ajettiin niin usein "rintti" katkesi, elikkä kuparinen tappi vetoakselin ja ropelinakselin liitos kohdassa.
- ononono
onononon
- hsarytjytasjyjytjy
Meillä oli Wikström w-1 yksisylinterinen keskimoottori joka myös piti käynnistää samoin rituaalein! Tehoa oli huimat tehtaan ilmoittamat 1-2 hevosvoimaa! Voitte arvata ettei vauhti päätä huimannut, mutta ei silloin ollut kiirekkään! Tässä on samanlainen kone! Oli ne varmoja koneita! https://www.youtube.com/watch?v=2OVxFub1K98
- osdifuof
Larus kulki myös järven poikki ennen.
- osdifuof
Löytyi Larus perämoottorista vielä kuvakin.
http://www.nettivene.com/moottori/muu-merkki/587440 - dofguo
Suvakki häiriköi.
Ennen varsinaista perämoottoria, hankin 1950-luvulla sivulaitamoottorin, joka todella kiinnitettiin veneen sivulaitaan ikäänkuin ruuvipuristimilla. Moottorisssa oli pitkä akseli, joka ulottui viistottain veteen veneen suuntaisesti. Siinä ei ollut minkäänlaista suojakoppaa ja polttoainesäiliö oli pienen kaljatölkin kokoinen astia moottorin päällä. Hevosvoimia lienee ollut yhden verran ja vauhti oli hiljaista soutuvauhtia, eli juuri sopivaa uisteluun. Merkkiä en enää muista. Kirjallisuudesta saattaisi kyseisen keksinnön kuvakin löytyä.
- taas.mennään
lähetääs taas melomaan ylöspäin
- pintaanpintaan
aika nostaa pää pinnalle
- Pieliselle
mennään Pieliselle
Lieksanjoen varrella Havukkaniemessä, nykyisen hotelli Puustellin kohdalla oli kesäisin hinaaja tai kaksi tauolla. Varsinaista laituria siinä kohti ei ollut, oli vain laatongit laivoista rantaan. Havukkaniemen ja Varasjoensuun välissä oli useita erikokoisia, punaisia ja harmaita venevajoja, jotka olivat kallellaan mikä mihinkin suuntaan. Rannan puolella vajoihin johtivat kapeat ja horjakat siltarakenteet, joiden alla vesi virtasi. 50-luvun alussa nuorukaisena alueella tuli seikkailtua.
Kirkkorannan laituri (ryki) oli puurakenteinen ainakin kannen osalta. Laiturilla katsottiin Tolkin Jussin ”Tuulan” lähtöä tai odoteltiin sen saapumista. Joskus seurattiin hinaajien toimintaa joella, niiden järjestellessä tukkilauttoja hinauskuntoon Vasikkaniemen kohdalla. Rautatiesilta piti avata laivojen tai suurempien veneiden kulkiessa sillan ali. Siltavahti Kokko hoiti kääntyvän osan veivaamisen käsikammella aina tarpeen tullen.- pienipellavapää
Me seikkailtiin samoilla paikoilla 50-luvun lopulla. Siellä oli pätkä jonkinlaisia raiteita ja puinen rautapyöräinen "kärry", jonka avulla lienee joskus lastattu tavaraa hinaajiin. Me penskat otettiin kärrykyytiä. Siinä joella puomin varressa oli pieni mökintapainenkin. Uitiin ja hypittiin tukkinipuilla. Onneksi ei kukaan hukkunut, sillä olihan se vaarallista leikkiä kun virta tukkiniput liikuivat kokoajan virran mukana.
Muistan, että eräs mies, jolla oli vene niissä mootorivajoissa, oli saanut sairaskohtauksen ja kuollut vajaansa. Kauempaa seurattiin poliisien tutkimuksia. pienipellavapää kirjoitti:
Me seikkailtiin samoilla paikoilla 50-luvun lopulla. Siellä oli pätkä jonkinlaisia raiteita ja puinen rautapyöräinen "kärry", jonka avulla lienee joskus lastattu tavaraa hinaajiin. Me penskat otettiin kärrykyytiä. Siinä joella puomin varressa oli pieni mökintapainenkin. Uitiin ja hypittiin tukkinipuilla. Onneksi ei kukaan hukkunut, sillä olihan se vaarallista leikkiä kun virta tukkiniput liikuivat kokoajan virran mukana.
Muistan, että eräs mies, jolla oli vene niissä mootorivajoissa, oli saanut sairaskohtauksen ja kuollut vajaansa. Kauempaa seurattiin poliisien tutkimuksia.Laivalaiturilta venevajoista Havukkaniemen suuntaan otettu kuva:
http://www.suomenmuseotonline.fi/fi/kohde/Pielisen museo/28:618?pathId=1.42.323.&itemIndex=7181
Tukkilautat muuttuivat Lieksanjoella nippulautoiksi Metelin niputuslaitoksen valmistuttua. Pankakosken voimalaitos valmistui vuonna 1964 ja sen kylkeen tuli nipunsiirtonosturi, joka mahdollisti nippujen siirron voimalaitoksen ohi. Lieksankosken voimalaitos oli valmistunut jo vuonna 1960, mutta tukit laskettiin ensin laitoksen ohi tukkiränniä pitkin. Lieksankosken laitos sai myös nippunosturin, joten tukkinippujen aikakausi alkoi Lieksanjoella.
Muistin hauskan tapauksen.
Kerran pari miestä kiskoi perämoottoria käyntiin hiki otsassa vaikka kuinka kauan.
Rannalla oli joukko pikkupoikia jotka katseli touhua.
Sitten yksi pojista kysyi "setä minne asti te olette menossa" johon toinen mies ärähti "Mönninsaareen".
Siihen poika loihe lausumaan "setä älä laita enemmän vetoa siihen muuten menee ohi etkä saa pysähtymään".
Seurauksena oli hurja ryöppy kirouksia ja pieni pikajuoksu, mutta eivät miehet poikia saneet kiinni.
Minulla oli suuria vaikeuksia pidättää naurua.- Akka.tarvii.uuninu
Joko laiva nostettu ylös
- rykiperässä
Tolkki-Jussin Tuula taitaa seilata nyt Höytiäisellä, satamapaikkanaan Huhmarinen.
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tässä ovat Elämäni biisi vieraat lauantai 19.9. - Yksi vieras on kohuttu TTK-juontajaehdokas
Elämäni biisi vieraslista on harvinaisen mielenkiintoinen lauantaina. Mukana myös kohuttu TTK-juontajaehdokas, josta ei201324Mies joka on oikeasti kiinnostunut
Ja näkee sut pitkäaikaisena kumppanina, siirtää vaikka vuoria selvittääkseen asiat eikä ota pienintäkään riskiä menettää1331221- 641220
- 1081195
Kunnanhallitus
Miten käy täällä vuosia tuomioita jakaneelle valittajalle, hovioikeus hylännyt kaikki syytteet.671039- 109989
Rauha, sopiiko
Ei häiritä enää toisiamme. Annetaan molemmille rauha unohtaa, pyydän tätä todella. Kiitos. Miehelle.94947Miesten (epä)viehättävyydestä kysymys
Mieltä askarruttava asia, liki dilemma. Palstallahan jotkut miesoletetut usein toteavat, että kaikki naiset tavoittelev182913- 43824
- 80821
Ei siitä pääse yli, eikä ympäri!
Pakko se on myöntää ja tunnustaa. Olisin halunnut p*nna sinua sydämeni kyllyydestä. Itseäni vanhemmalle naiselle66781Myönnetään, tunnen lämpimiä tunteita kohtaasi
Vaikutat tosin liian hyvältä ollaksesi totta. Komeita miehiä on maailma pullollaan mutta sinussa on jotain.....50676- 43656
- 58653
- 70636
- 98628
Humppila korvasi johtajia tekoälyllä
https://yle.fi/a/74-20215155 Humppilassa on lakkautettu teknisen ja hallintojohtajan virat. Säästöä tuli hetkessä 15087608Perhoseni (miehelle)
Miksi et usko, että mun rakkaus sinuun on aitoa ja vilpitöntä? Tai että se oli jo silloin? Miksi ajattelet, ettet ole r121570- 52554
- 60544