On tämä niin turhauttavaa ja henkisesti todella raskasta, kun rakastaa toista niin, että millään muulla ei ole mitään merkitystä. Ongelma vaan on siinä, että toisella osapuolella ei ole mitään tunteita. eikä hyväksy enää edes ystäväksi Minä silti miehenä yritän olla kaikinkeinoin ystävällinen ja auttaa ja hakea vaikka kuun taivaalta. Toinen kokee sen jo ahdisteluna. Miten pääsen tästä rakkauden tuskasta eroon. Ymmärrän, että pitäisi luovuttaa. Mutta kun ajatuksissa ei ole muuta kuin miten toisen rakkaus voi noin sammua.
Läheisriippuvainenko?
tn68
2<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Onko jollain vastaavanlaisia kokemuksia/ tuntemuksia? Helpotusta tarvitaan ja nopeasti Kiitos!
Rakastan häntä, vaikka hän ei oikeastaan koskaan kolmen vuoden aikana ole ottanut minua huomioon, on todella itserakas ihminen.