Plääh en tiedä minne tämä juttu kuuluu... Onko tämä normaali olotila? Miehen kanssa jätetty ehkäisy pois. Kumpikaan ei pidä lapsen saamista itsestäänselvyytenä.. Mutta JOS tärppäisi, niin minua ahdistaa jo valmiiksi ajatus äitiydestä, perhe-elämän oravanpyörästä ja kuinka kiinni siinä tulisi olemaan.
Mies tietää ajatukseni ja etten ole ikinä potenut mitään vauvakuumetta. Silti sanoo että minusta tulee hyvä ja huolehtiva äiti, tunteehan hän minut ja luonteeni.
Saako minut polttaa roviolla ajatuksieni takia vai onko nämä ihan normaaleja ajatuksia ja pelkoja, ahdistuksen aiheita?
Ikää meillä 31/37 ja vakiintunut elämäntilanne. Talous ja elämä kunnossa.
Mies tietää ajatukseni ja etten ole ikinä potenut mitään vauvakuumetta. Silti sanoo että minusta tulee hyvä ja huolehtiva äiti, tunteehan hän minut ja luonteeni.
Saako minut polttaa roviolla ajatuksieni takia vai onko nämä ihan normaaleja ajatuksia ja pelkoja, ahdistuksen aiheita?
Ikää meillä 31/37 ja vakiintunut elämäntilanne. Talous ja elämä kunnossa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Minä jotenkin parikymppisenä ja avoliitossa kuvittelin, että lapset kuuluvat normaaliin elämän kulkuun. Vähän vaille kolmekymppisenä tajusin, että ei ole pakko jos ei halua. Tosin moinen saattaa aiheuttaa parisuhdekriisin, eron ja vaikeuksia löytää uusi kumppani. Onneksi löysin tavallani ajattelevan.
Joku tietysti yrittää syyllistää haukkumalla itsekkääksi, mutta harva parittelee isänmaan etu mielessään. Kyllä niitä lapsia tehdään joko vahingossa, oman hoivavietin tyydyttämiseksi tai ympäristön painostuksesta.
Jos mies haluaa tulla isäksi, mutta sinä et äidiksi, niin liitossanne on perustavanlaatuinen ongelma suhteenne tulevaisuudesta ja pyrkimyksistä.
Jos ehdottomasti olet lapsen hankintaa vastaan, olisi sinun se ilmaistava selvästi puolisolle ja päästää tämä menemään.
On väärin "tuomita" toinen lapsettomuuteen ja tietenkin väärin myös tuomita sinut äitiyteen, jos et lasta halua.
Sinun kannattaisi selvittää itsellesi, onko kuva äitiydestä turhan negatiivinen. Nykyisin äitiydelle ehkä asetetaan luonnottoman suuret mittakaavat ja vaatimukset. Ennen äitiys oli luonnollisempaa, eikä äitien tarvinnut olla täydellisiä, kuten ei lastenkaan.
Lapsi mullistaa maailman, mutta lapsi ei suinkaan saa perheessä olla keisari, joka määrää aikuisten koko arjen.
Omaa elämää saa kummallakin olla, samoin oma, ehjä parisuhde, joka on vain teidän kahden. Lapsi sitä vastoin tarvitsee suojan teidän suhteenne tuloksesta, ja lapsellakin, ihan totta, on hänen oma elämänsä. Sinä olet sen alkutuottaja ja kannustava emo, joka saattaa lapsen jossain vaiheessa maailmalle.
Peesaan. Sitä paitsi perhe-elämään kasvaa ajan kanssa, lapsen kanssa, ei kaikki kerralla vyöry päälle. Tarpeeksi hyvä vanhempi voi olla monella tavalla. Minä tiesin haluavani lapsia, mutta en ole kokenut mitään vauvakuumetta.
Sinuna ottaisin vielä aikaa miettimiseen. Otat asian vakavasti, mikä on varsin vastuullista ja kypsää käytöstä.
Aloittaja sinun viestisi henkii sitä, että mies oikein haluaa, että sinä tulet raskaaksi. Sinuna ottaisin vähän takapakkia asiassa, jos et lasten hankinnasta varma ole. Äitiyteen tosin kasvetaan raskauden aikana ja lasten tekoajankohtaa ei muuten kannata hirveästi suunnitella ja lykätä. Itse uskon, että olisit ihan hyvä äidiksi, kun noin pohditkin asiaa. Mutta liikaa ei kannata pohtia, sillä jos etsimällä etsii niin oikeaa ajankohtaa lapsille ei ole koskaan. Useimmat ovat hyviä äitejä kukin omalla tavallaan, mutta lasten kanssa elämän liiasta kontrolloinnista tulee luopua.
Niin. No mun mielestä nuo sun ajatukset on realistisia. En ymmärrä naisia, jotka näkevät lapsen hankinnan jotenkin vaaleanpunaisena tai vaaleansinisenä unelmana ja ovat täysin epärealistisia tilanteen suhteen. Sehän nyt aikuisten oikeasti on sitten oma ruljanssinsa se perheen pyörittäminen. 18 - 20 vuotta sitä, että ne tenavat on siinä kotona ja sen jälkeenkin olet heidän vanhempansa... jne... ei se olekaan mikään pikku juttu.
Sinä pystyt siihen ja sinusta on siihen, mutta sitä en tiedä onko se sun juttusi muuten. Saamme itse päättää mihin aikamme käytämme ja kun perheen perustaa, se on sitten sitä. Se on joidenkin unelma ihan selkeästi. Ja sitten toiset on tarkoitettu toimimaan jonkin muun parissa.