Kokeilin 6m:n sakemannini lämmitystehon tarvetta ja mittasin tuollaisen lukeman, mitäs tuumaatte? Auto oli tuulettomassa paikassa , sisälämmöt 20c ja kaksi ihmistä yöpymässä.
Lämmöntarve 1650w /-20c
Mittaaja
232139
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Pien-energiataloko sulla on kyydissä?
Muita juttuja laskematta ja niihin nyt puuttumatta ainakin voi todeta, ettei ilmanvaihto ole voinut olla riittävä. Viranomaisvaatimusten mukaan kaksi ihmistä vaatii 12 l/s ulkoilmaa, mikä tarkoittaa ko. tilanteessa 600 W:n lämmitystehoa, muulle lämmitykselle jää siis tuo loppu 1000 W ( 160 W ihmisistä).
siis kaavana 12 dm3*0,0013 kg/dm3 x (20 --20 K) x 1,0 kJ/kg,K = 624 W. OK.
Asuinrakennuksissahan ohjearvo on, että huoneilman tulisi vaihtua 0,5 kertaa tunnissa, mikä on mielestäni aivan älytöntä.
Esim. 500 m3:n talossa ilman pitäisi vaihtua 250 000 litraa 3600 sekunnissa eli 70 litraa sekunnissa. Jos otetaan 125 mm:n IV-putki, virtausnopeus olisi 57 m/s. Oletteko koskaan mittailleet ?
Myrsky ilmastointiputkessako?
Olisko 57 dm/s
Hyvä pointti.
Hyvin eristetyssä autossa tehontarve olisi yli 2000W/h. Vuorokaudessa kuluisi energiaa reilusti yli 50 kWh.
Vuorokauden kulutus 21 kW, ulkolämpötila -20 ja sisällä 20. Lämmityslaitteena 2kW:n termostaattilämppäri ja mittalaitteena kWh mittari. Eli tosta saisi äkkipäätä, päissäänlaskien 0,875 kW/h.
ja sisälämpötila vain osassa autoa 20. Nurkissa vain alle 10 C.
Toki toimii, jos nukkuu vain auton etu- tai takaosassa, jolloin on turha lämmittää koko autoa.
Olet oikeassa. Auton omalla lämmityslaitteella lämmitettäessä. Lasketaanpa: Lämpötilan aste-ero on 40 astetta. 40x50W=2000W/h. Tätä voi pitää minimitehontarpeena. Olosuhteiden muuttuessa tehontarve vastaavasti kasvaa. Huonosti eristetyissä autoissa ei päästä edes näihin lukemiin ihanteellisissakaan olosuhteissa.
Auton omalla lämmityslaitteella. Tarkoitus oli kirjoittaa: Asunto-osan omalla lämmityslaitteella.
Katsokaa myös vastaustani tuolta alempana otsikolla: Lämmöntarve 1000W, -5 C.
Muistan ku olin pikkupoika, silloin iskä opetti että "Valehdella pittää just senverra ku luulee toiste uskoova" Se raja on kuulema erittäi hiano.
Mikä oli lämmitysmuoto, sähkö vai kaasu, vesik. vai puhallus ?
Mittausjakson pituus, tuntia ?
Lämmitettiinkö myös ohjaamotilaa ?
Ihan vaan uteliaisuuttani kyselen.
Itselläni alkovimallissa, reilu 5,5 metrinen menee siinä 2000 Wattia (2000 Watin sähköpatruuna riittää) -15--20 C ulkoilmassa.
Siinä joudunkin lämmittämään myös ohjaamotilan, joka vie varmaan lähelle 500 W.
Lämmönhukkaa menee kattoluukuista (lumi sulaa 10 cm luukun reunojen kohdalta pois.
Mikä auton merkki ? Jospa seuraava autoni olisi samanlainen.
Kirjoitit, että lämmönhukkaa menee kattoluukusta (lumi sulaa 10 cm luukun reunojen kohdalta pois).
Niin sen pitää tehdäkin, koska kattoluukun reunukset on rakennettu siten, että sitäkautta on johdettu ilman ulosmeno. Siksi niitä EI SAA TUKKIA !!!!! Vaikka itse avattavan luukun peittäsikin eristeellä.
Minun autossanikin on yksi kolmesta luukusta sellainen, josta ilmanvaihto tapahtuu (on alkovin
päällä oleva).
Kun laskeskelin seinien K-arvoja (taitavat olla nykyään U-arvoja)eli lämmönläpäisykertoimia, niin pääsin 2,7 cm:n paksulla polyuretaanilla arvoon 1W/(1 neliömetriä ja 1 C astetta.
Vertailun vuoksi styroksia ja vastaavia eristeitä tarvitaan 3,3...3,7 cm.
Asuntovaunujen ikkunoille löysin K-arvoksi 1,6 W.
Kun edellisessä puheenvuorossa tuli selvitettyä ilmanvaihdon lämmitystehon tarve 1,3 W/(1 litra 1 aste C) niin voidaan haarukoida kokonaistehoa.
Mikäli ohjaamon seinä on suljettavissa, niin ratkaiseviksi tekijöiksi muodostuu auton seinien pinta-ala sekä ilmanvaihto.
Yllättäen ikkunoiden osuus on mitätön. Pari ihmistä lämmittää saman, mitä 2 neliömetrin ikkuna jäähdyttää.
Kylmäsiltojen osuus on kysymysmerkki.
Laskiskelin 45 seinäneliömetrin tarvitsevan 1800 W jos lämpötilaero on 40 astetta. Tämä putoaisi 1000 Wattiin, jos eriste olisi 50 mm:n polyuretaania.
Ilmanvaihdon viranomaisarvon voi laskea nykyään pakollisesta kilvestä, missä kerrotaan montako ihmistä tilassa saa olla. Tarkistamatta tuota vaatimusta, otetaan 6 litraa/sekunti henkeä kohti.
Neljälle hengelle rekisteröidyssä autossa todetaan ilmanvaihdon vaativan yllättävän suuren 1200 W tehon -20 asteen pakkasella.
Siis tehoa tarvittaisiin 3 kW 2,7 cm:n polyuretaanilla tai 2,2 kW 5 cm:n polyuretaanilla kun pakkasta on -20 astetta.
Missä mättää?
Pitäisi ainakin saada auton mitat seinien pinta-alan laskemiseksi. Ilmanvaihdosta tuskin kukaan tietää mitään.
Epäilisin, ettei ilmanvaihto yleensä täytä noita asuintaloille laadittuja normeja, jolloin myös lämmitystarve pienenee. Kun 4 ihmistä edellyttää 24 l/s ilmanvaihtoa, tämä edellyttää n. 1,5 dm2 ilma-aukkoa (sekä poistoon että tuloon!), jos virtausnopeus aukossa on 1,5 m/s. Vetorajana yleensä pidetään 0,2 m/s, mutta pienen aukon jälkeen nopeus tasaantuu nopeasti eli tuo 1,5 m/s lienee sopiva kun aukot eivät ole ihan lähellä ihmisiä. Kenenkä vaunussa on talvipakkasilla kaksi 10 cm x 15 cm ilma-aukkoa ulos (tai niitä vastaava muu aukkopinta-ala)?
Toisaalta tuo 1,6 W/neliömetri ja aste tuntuu vaunun ikkunoille kovalta U-arvolta - se vastaa 3-lasista normaalia ikkunaa , itse veikkaisin arvon olevan n. kaksinkertainen.
Omavalmisteisten matkailuautojen katsastusmääräyksistä lueskelin
"- jos yksittäin valmistetulle tai maahantuodulle ajoneuvolle ei suoriteta vähimmäisilmanvaihdon testausta, tulee edellä mainittujen ilmanvaihto-aukkojen pinta-alan olla vähintään 100 cm2" .
Siinä ei puhuta mitään henkilöluvusta.
Tuon ikkunan k-arvon tempasin SEITZin ikkunaluettelosta ja siinä mainitaan että luku on mitattu pimennysverholla. Tuo on ilmeisesti aluminoitua tms "alumiininharmaata" materiaalia.
Siksi olisin taipuvainen uskomaan sen olevan lähellä todellisuutta.
Eipä tullut tuo verho mieleen. Tällöin ikkuna alkaa kyllä lähestyä ominaisuuksiltaan normaalia 3-lasista.
Ilmanvaihtoaukkoja kyllä saattaa olla, mutta ovatko ne auki kovimmilla pakkasilla? Itsekin myönnän jostakin italialaisluomuksesta teipanneeni aukkoja kiinni talvella, muutoin veti niin penteleesti.
Joo, kattoluukkujen tukkiminen ei tietenkään ole suotavaa. Tein vain tollaisen huomion, kun kurkkasin katolle takatikkailta. Näytti ns. vuotavan kattoluukuista ja lämmittimen pakoputken ympäriltä. Muu osa katosta oli lumen peitossa (pari senttiä).
Millainen matka-auto sulla nyt on?
Kyllähän sieltä vähän lämpöä menee harakoille, kun ei ole lämmön talteenotto laitteistoa rakennettu -ONNEKSI-. Nyt kovemmallakin lumisateella, jos lämmöt vain ovat päällä, niin ei ilmanvaihto tukkeennu. Poistuva lämmin ilma pitää poistoventtiilin ypäristön sulanan, ja avimena. näin mahdollistuu ilmanvaihto myös silloin, eikä tukehtumisvaaraa tule ilman loppumisen takia. Kunhan vain lattialla olevat (jääkaapin alla, tai jossain nurkissa) tulevan korvausilma reiät ovat avoinna, ja tarpeeksi isot, eikä niistä tulevaa ilman virtausta ole estetty (voi aiheuttaa vedon tunnetta, jos tulevaa ilmaa ei esilämmitetä. Siksi joissakin vesikeskuslämmitys autoissa on ilman tuloreiät tehty lämpöpatterien alle).
Eura-Mobiili
Eurahan on styroksieristeinen, ainakin vanhemmat mallit, vaihtui eristeet tehokkaampiin vm.2003 ? Hyvä auto, ei senpuoleen. Kiinnostaa että oliko tällä eristeen vaihtamisella jotain tramaattista merkitystä, eikö styroksin ominaisuudet riittäneet? Onko sulla tietoa asiasta?
Kaikilla autoillani (Mobilvetta,Dethleffs ja Eura) on tarjennut - se on riittänyt, kun en talvella viikkotolkulla ehdi matkailemaan. Lämmityskustannusero on mitätön. Ei nuo eri eristeet kauheesti kiinnosta, kunhan nyt tänne ikäänkuin ammatin varjolla kirjottelin.