Eron yhteydessä lapsen elatusopimuksen laatiminen on kiireellisyyslistalla ensimmäisten joukossa. Sopimus voidaan tehdä heti kun lapsi ja vanhempi asuvat virallisesti eri osoitteissa. Elatussopimus on joko vahvistettava oikeudessa tai sosiaalitoimessa, minkä jälkeen se on toimeenpantavissa eli jos maksaja ei maksa, niin maksu voidaan periä ulosmittaamalla. Ellei sopuratkaisua synny, asia käsitellään oikeudessa.
Kuinka suuri elatusapu?
Hankalinta on, ettei elatusavun suuruutta ole määritelty millään taulukolla missään, vaan vanhemmat voivat olla hyvinkin eri mieltä lapsen elatuksen tarpeesta ja omasa elatuskyvystään. Tässäkin esitetyt luvut ovat vain suuntaa antavia. Mitään virallista laskentakaavaa ei ole olemassa. Sosiaalitoimi ja tuomioistuin on sopimusta vahvistaessaan velvollinen varmistamaan, ettei elatusapu ole kohtuuton ketään osapuolta kohtaan.
Yleinen harhaluulo on, että elatustuen määrä 118,15 euroa olisi jonkinlainen "minimi". Elatustuen kulloinenkin määrä näyttää muotoutuneen jonkinlaiseksi "normiksi", koska kunnat yrittävät saada elatustukikulunsa mahdollisimman alhaisiksi ja siksi lastenvalvojat pyrkivät siihen, että vanhemmat sopivat vähintään elatustuen määrän elatusavuksi ettei kunnalle jää maksettavaa. 118,15 euroa on kulutustietojen varassa riittämätön lapsen elatusavuksi ellei lähivanhempi ole hyvätuloinen.
Opuslexin artikkeli elatusavusta selvittää hyvin elatusavun määräämistä.
Karkeasti asiaa voidaan lähestyä näin:
Lapsi kulutti v. 1996 keskimäärin 420 euroa kuukaudessa. Pieni lapsi kuluttaa vähemmän, iso enemmän ja tietenkin hyvätuloisen perheen lapsen kulutus on suurempi kuin vähätuloisen.
Esimerkkissä otetaan kulutukseksi tuo keskiarvo ja lisätään elinkustannusten nousun vuoksi siihen 10% ja vähennetään siitä lapsilisä (100 euroa).Yksinhuoltajakorotusta ei vähennetä, koska se on tulonsiirto, jolla pyritään nimenomaan kompensoimaan yh-perheiden vähävaraisuutta. Elatuksen tarpeeksi saadaan siis pyöreästi 360 euroa/kk.
Esimerkiksi jos lapsen kanssa asuvan isän nettotulot ovat 1200 euroa/kk ja äidin 2400 euroa/kk niin äiti maksaisi lapsen kulutuksesta 2/3 eli 240 euroa/kk ja isä 1/3 eli noin 120 euroa/kk. Nettotuloihin ei lasketa päivärahoja eikä matkakuluja, mutta asumistuki lasketaan. Asuntolainakulut vähentävät elatuskykyä. Kohtuuttomia lainoja ei kuitenkaan huomioida.
Elatuskyky ei ole sama kuin kulloinkin käytettävissä olevien nettotulojen määrä, vaan laajempi käsite, jolla tarkoitetaan nimenomaan vanhemman kykyä elättää lapsensa.
Elatusapua määrättäessä ei luonapito juurikaan vaikuta elatusavun määrään, mutta vuoroasuminen on huomioitu oikeuskäytännössä elatusapua alentavana. Ks. Opuslexin artikkeli elatusavusta.
Elatusapu on verotonta tuloa lapselle, jonka käytöstä päättää hänen lähihuoltajansa harkintansa mukaan. Maksaja ei voi mitenkään kontrolloida elatusavun käyttöä. Maksaja saa elatusvelvollisuusvähennyksen verotuksessa.
Lapsen elatusavusta ei lähihuoltaja voi luopua etukäteen. Jos tällaisen sopimuksen on allekirjoittanut, niin se on suoraan lain nojalla pätemätön. Sen sijaan jälkikäteen lähihuoltaja voi lapsen puolesta luopua elatusapusaatavista, jos hän katsoo sen olevan lapsen edun mukaista.
Kertasuoritteinen elatusapu
Joissakin tapauksissa on kätevää maksaa elatusapu tai osa siitä kertasuoritteisena. Tässäkin kannattaa kuitenkin miettiä ensin kullekin lapselle kuukausierä. Tämä kerrotaan jäljellä olevien elatuskuukausien määrällä ja lisäksi vielä diskontataan esim. 12 kk euribor-korolla, koska tähän elatusapuun ei tule indeksitarkistuksia ellei asiasta ole erikseen sovittu. Jos lähivanhempi on omaisuuden osituksessa saamassa tasinkoa elatusapuvelvolliselta voi joskus olla hyvä kuitata se tällaisella kertasuoritteisella elatusavulla. Käytä aina asianajajan apua kun harkitset kertasuoritteista elatusapua!
Kertasuoritteisella elatusmaksulla vanhemmat yleensä pyrkivät turvaamaan lasten asumisen entisessä kodissa eronkin jälkeen. Lähtökohtana siis siinäkin on luonnollisesti oltava lapsen etu, eikä lähivanhemman mukavuus tai etävanhemman oma etu.
Kertasuoritteisen elatusavusta neuvoteltaessa kannattaa huomioida seuraavat asiat:
Perusteeksi sovittava elatusapu pitää määritellä samoin perustein kuin elatusapu muutenkin sovittaisiin.
Jos kertakaikkinen elatusapu on lähtevän puolison osuus yhteisestä asunnosta, elatusavun päällä tullaan sananmukaisesti makaamaan. Asuntoa ei kykene syömään samalla kun siinä asuu ja arkinen elatusvastuu jää täysin lähille mutta karttuuhan siinä samalla säästöt. Kannattaa siis harkita, onko varaa entisten asumismenojen lisäksi säästää esim. 475 euroa kuussa kolmen lapsen lähinä.
Ratkaisu kuitenkin turvaa elatusavun saamisen ja kertakaikkisratkaisulla sen rahan todella saa. Yrittäjiltä/ulkomailta tms. voi olla vaikea saada elatusapuja varsinkin jos lapsia on useita.
Etävanhemmalle ratkaisu voi olla selkeä siksi, että kiistat elatusavuista eivät edes ala tai jatku tällä ratkaisulla. Lisäksi etän on helpompaa aloittaa ns. puhtaalta pöydältä ilman, että hänen pitäisi maksaa vaikkapa sitä 475 euron elatusapua jokaisena kuukautena palkastaan. Ehkäpä hänelle on henkisesti helpompaa maksaa omaa uutta asuntolainaansa.
Sopimusta on TODELLA vaikea - ellei mahdoton - muuttaa myöhemmin jos alunperin sovittu summa ei vastaa lapsen elatuksen tarvetta tai vanhemman elatuskykyä.
Sopimus on tehtävä ehdottomasti asianajajan tms. ammattilaisen avustuksella veroseuraamuksien yms. välttämiseksi. Asiasta on tehtävä normaali elatussopimus, josta ilmenee elatusmaksu/lapsi/kk ja sovittava miten mahdollinen indeksikorotus huomioidaan. Tämä on tärkeää kummankin vanhemman kannalta. Lähin on kyettävä tarvittaessa osoittamaan, että etän omaisuus ei ole siirtynyt hänelle varallisuudeksi, vaan se on lasten elatuskseen tarkoitettua rahaa.
Lapselle maksettavat erät eivät ole elatusapua. Jos etävanhempi siirtää omaisuutensa lastensa nimiin, voi lähivanhempi vaatia lisäksi elatusapua aivan normaalisti.
Jos sopuun ei päästä
Jos vanhemmat eivät pääse sopuun elatusavun määrästä, on asia ratkaistava tuomiosituimessa. Kanteen nostamista ei pidä lykätä, koska tuomioistuin määrää elatusavun maksettavaksi takautuvasti ainoastaan kanteen vireillepanopäivästä lähtien ellei ole vakavia syitä (kanteen pakoilu, tms.). Ilman vahvistettua elatussopimusta tai tuomioistuimen päätöstä lapsi ei ole oikeutettu myöskään elatustukeen, joka on 118,15 euroa/kk.
Jos maksua ei kuulu
Elatusapu maksetaan etukäteen kuukauden 1. päivänä, jos muusta maksupäivästä ei ole sovittu. Jos maksu ei ole ilmestynyt tilille, lähihuoltaja voi anoa sosiaalitoimelta elatustukea. Elatustukea maksetaan hakemiskuukauden alusta lähtien, korkeintaan kolmelta kuukaudelta takautuvasti. Lähihuoltaja voi myös itse viedä elatussopimuksen ulosottovirastoon ja täyttää ulosottohakemuksen. Elatusapuvelvollista pyydetään esittämään kuitit maksamistaan elatusavuista. Jos niitä ei ole, niin elatusavut ulosmitataan palkasta, eläkkeestä tai omaisuudesta.
Elatusvastuu loppuu, koulutusvastuu jatkuu
Vanhempien elatusvastuu loppuu kun lapsi täyttää 18-vuotta tai kykenee itse elättämään itsensä (kesä/loma-ajan työtä ei lasketa). Koulutusvastuu kuitenkin jatkuu ellei lapsi kykene vielä itse vastaamaan koulutuksestaan. Mikäli lapsi opiskelee täytettyään 18, voi hän vielä saada etävanhemmaltaan koulutusavustusta. Sitä maksetaan usein meneillään oleva oppilaitos loppuun. Koulutusavustussopimus laaditaan samoin kuin elatussopimuskin sosiaalitoimessa ja kiistatapauksissa tuomioistuimessa. Koulutusavustuksesta ks. Korkeimman oikeuden päätös KKO: 1996/5.
Indeksikorotukset
Elatusapu ja elatustuki seuraa elinkustannusindeksiä, korotus tehdään aina kun elinkustannusindeksi on noussut täydet 5%. Uuteen elatusapuun korotusta ei kuitenkaan lisätä ensimmäisellä korotuskerralla, vaan vasta seuraavalla. Asiaa voi tiedustella myös sosiaalitoimistosta lastenvalvojalta. Hän myös merkitsee pyydettäessä korotuksen elatussopimukseen tai tuomioistuimen päätökseen. Elatusapua maksavan pitää maksaa korotus oma-aloitteisesti. Laiminlyöty maksu voidaan ulosmitata samoin kuin muukin laiminlyöty elatusapu.
Elatusavun muuttaminen
Jos vanhemmat ovat yhtä mieltä muutoksen suuruudesta, voivat he koska tahansa laatia uuden sopimuksen sosiaalitoimistossa. Mutta jos vanhemmat riitelevät muutoksesta, on ratkaisua haettava tuomioistuimesta. Jotta tuomioistuin päättäisi muuttaa vahvistettua elatusapua, olosuhteissa pitää pystyä osoittamaan ennalta aavistamaton, pysyväksi jäävä, oleellinen olosuhteiden muutos. Tällaista muutosta puoltaa vähintään 20 %:n nettotulojen muutos, uusien huollettavien syntyminen, pitkäaikaistyöttömyys tms. Yhden uuden huollettavan syntyminen, lyhytaikainen työttömyys eikä myöskään oma-aloitteinen, tahallaan tehty tulojen heikennys ei ole oikeuttanut elatusavun alentamista.
Elatustuki
Jos lapsen toinen vanhempi laiminlyö elatusavun maksamisen, eikä sitä saada perittyä ulosoton kautta, voi lapsen kanssa asuva vanhempi hakea elatustukea kunnalta. Elatustukea voi hakea heti kun elatusapu ei ole tullut määräpäivään mennessä tilille. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan alkuperäinen oikeuden päätös tai sopimus. Elatustuen myöntämisen jälkeen kunta perii saatavaa elatusapuvelvolliselta, jolla on jälkikäteen mahdollisuus hakea vapautusta maksetuista elatustuista, jos maksukyvyttömyys on johtunut maksuvelvollisen sairaudesta, työttömyydestä taikka muusta niihin verrattavasta syystä.
Kuinka suuri elatusapu?
Hankalinta on, ettei elatusavun suuruutta ole määritelty millään taulukolla missään, vaan vanhemmat voivat olla hyvinkin eri mieltä lapsen elatuksen tarpeesta ja omasa elatuskyvystään. Tässäkin esitetyt luvut ovat vain suuntaa antavia. Mitään virallista laskentakaavaa ei ole olemassa. Sosiaalitoimi ja tuomioistuin on sopimusta vahvistaessaan velvollinen varmistamaan, ettei elatusapu ole kohtuuton ketään osapuolta kohtaan.
Yleinen harhaluulo on, että elatustuen määrä 118,15 euroa olisi jonkinlainen "minimi". Elatustuen kulloinenkin määrä näyttää muotoutuneen jonkinlaiseksi "normiksi", koska kunnat yrittävät saada elatustukikulunsa mahdollisimman alhaisiksi ja siksi lastenvalvojat pyrkivät siihen, että vanhemmat sopivat vähintään elatustuen määrän elatusavuksi ettei kunnalle jää maksettavaa. 118,15 euroa on kulutustietojen varassa riittämätön lapsen elatusavuksi ellei lähivanhempi ole hyvätuloinen.
Opuslexin artikkeli elatusavusta selvittää hyvin elatusavun määräämistä.
Karkeasti asiaa voidaan lähestyä näin:
Lapsi kulutti v. 1996 keskimäärin 420 euroa kuukaudessa. Pieni lapsi kuluttaa vähemmän, iso enemmän ja tietenkin hyvätuloisen perheen lapsen kulutus on suurempi kuin vähätuloisen.
Esimerkkissä otetaan kulutukseksi tuo keskiarvo ja lisätään elinkustannusten nousun vuoksi siihen 10% ja vähennetään siitä lapsilisä (100 euroa).Yksinhuoltajakorotusta ei vähennetä, koska se on tulonsiirto, jolla pyritään nimenomaan kompensoimaan yh-perheiden vähävaraisuutta. Elatuksen tarpeeksi saadaan siis pyöreästi 360 euroa/kk.
Esimerkiksi jos lapsen kanssa asuvan isän nettotulot ovat 1200 euroa/kk ja äidin 2400 euroa/kk niin äiti maksaisi lapsen kulutuksesta 2/3 eli 240 euroa/kk ja isä 1/3 eli noin 120 euroa/kk. Nettotuloihin ei lasketa päivärahoja eikä matkakuluja, mutta asumistuki lasketaan. Asuntolainakulut vähentävät elatuskykyä. Kohtuuttomia lainoja ei kuitenkaan huomioida.
Elatuskyky ei ole sama kuin kulloinkin käytettävissä olevien nettotulojen määrä, vaan laajempi käsite, jolla tarkoitetaan nimenomaan vanhemman kykyä elättää lapsensa.
Elatusapua määrättäessä ei luonapito juurikaan vaikuta elatusavun määrään, mutta vuoroasuminen on huomioitu oikeuskäytännössä elatusapua alentavana. Ks. Opuslexin artikkeli elatusavusta.
Elatusapu on verotonta tuloa lapselle, jonka käytöstä päättää hänen lähihuoltajansa harkintansa mukaan. Maksaja ei voi mitenkään kontrolloida elatusavun käyttöä. Maksaja saa elatusvelvollisuusvähennyksen verotuksessa.
Lapsen elatusavusta ei lähihuoltaja voi luopua etukäteen. Jos tällaisen sopimuksen on allekirjoittanut, niin se on suoraan lain nojalla pätemätön. Sen sijaan jälkikäteen lähihuoltaja voi lapsen puolesta luopua elatusapusaatavista, jos hän katsoo sen olevan lapsen edun mukaista.
Kertasuoritteinen elatusapu
Joissakin tapauksissa on kätevää maksaa elatusapu tai osa siitä kertasuoritteisena. Tässäkin kannattaa kuitenkin miettiä ensin kullekin lapselle kuukausierä. Tämä kerrotaan jäljellä olevien elatuskuukausien määrällä ja lisäksi vielä diskontataan esim. 12 kk euribor-korolla, koska tähän elatusapuun ei tule indeksitarkistuksia ellei asiasta ole erikseen sovittu. Jos lähivanhempi on omaisuuden osituksessa saamassa tasinkoa elatusapuvelvolliselta voi joskus olla hyvä kuitata se tällaisella kertasuoritteisella elatusavulla. Käytä aina asianajajan apua kun harkitset kertasuoritteista elatusapua!
Kertasuoritteisella elatusmaksulla vanhemmat yleensä pyrkivät turvaamaan lasten asumisen entisessä kodissa eronkin jälkeen. Lähtökohtana siis siinäkin on luonnollisesti oltava lapsen etu, eikä lähivanhemman mukavuus tai etävanhemman oma etu.
Kertasuoritteisen elatusavusta neuvoteltaessa kannattaa huomioida seuraavat asiat:
Perusteeksi sovittava elatusapu pitää määritellä samoin perustein kuin elatusapu muutenkin sovittaisiin.
Jos kertakaikkinen elatusapu on lähtevän puolison osuus yhteisestä asunnosta, elatusavun päällä tullaan sananmukaisesti makaamaan. Asuntoa ei kykene syömään samalla kun siinä asuu ja arkinen elatusvastuu jää täysin lähille mutta karttuuhan siinä samalla säästöt. Kannattaa siis harkita, onko varaa entisten asumismenojen lisäksi säästää esim. 475 euroa kuussa kolmen lapsen lähinä.
Ratkaisu kuitenkin turvaa elatusavun saamisen ja kertakaikkisratkaisulla sen rahan todella saa. Yrittäjiltä/ulkomailta tms. voi olla vaikea saada elatusapuja varsinkin jos lapsia on useita.
Etävanhemmalle ratkaisu voi olla selkeä siksi, että kiistat elatusavuista eivät edes ala tai jatku tällä ratkaisulla. Lisäksi etän on helpompaa aloittaa ns. puhtaalta pöydältä ilman, että hänen pitäisi maksaa vaikkapa sitä 475 euron elatusapua jokaisena kuukautena palkastaan. Ehkäpä hänelle on henkisesti helpompaa maksaa omaa uutta asuntolainaansa.
Sopimusta on TODELLA vaikea - ellei mahdoton - muuttaa myöhemmin jos alunperin sovittu summa ei vastaa lapsen elatuksen tarvetta tai vanhemman elatuskykyä.
Sopimus on tehtävä ehdottomasti asianajajan tms. ammattilaisen avustuksella veroseuraamuksien yms. välttämiseksi. Asiasta on tehtävä normaali elatussopimus, josta ilmenee elatusmaksu/lapsi/kk ja sovittava miten mahdollinen indeksikorotus huomioidaan. Tämä on tärkeää kummankin vanhemman kannalta. Lähin on kyettävä tarvittaessa osoittamaan, että etän omaisuus ei ole siirtynyt hänelle varallisuudeksi, vaan se on lasten elatuskseen tarkoitettua rahaa.
Lapselle maksettavat erät eivät ole elatusapua. Jos etävanhempi siirtää omaisuutensa lastensa nimiin, voi lähivanhempi vaatia lisäksi elatusapua aivan normaalisti.
Jos sopuun ei päästä
Jos vanhemmat eivät pääse sopuun elatusavun määrästä, on asia ratkaistava tuomiosituimessa. Kanteen nostamista ei pidä lykätä, koska tuomioistuin määrää elatusavun maksettavaksi takautuvasti ainoastaan kanteen vireillepanopäivästä lähtien ellei ole vakavia syitä (kanteen pakoilu, tms.). Ilman vahvistettua elatussopimusta tai tuomioistuimen päätöstä lapsi ei ole oikeutettu myöskään elatustukeen, joka on 118,15 euroa/kk.
Jos maksua ei kuulu
Elatusapu maksetaan etukäteen kuukauden 1. päivänä, jos muusta maksupäivästä ei ole sovittu. Jos maksu ei ole ilmestynyt tilille, lähihuoltaja voi anoa sosiaalitoimelta elatustukea. Elatustukea maksetaan hakemiskuukauden alusta lähtien, korkeintaan kolmelta kuukaudelta takautuvasti. Lähihuoltaja voi myös itse viedä elatussopimuksen ulosottovirastoon ja täyttää ulosottohakemuksen. Elatusapuvelvollista pyydetään esittämään kuitit maksamistaan elatusavuista. Jos niitä ei ole, niin elatusavut ulosmitataan palkasta, eläkkeestä tai omaisuudesta.
Elatusvastuu loppuu, koulutusvastuu jatkuu
Vanhempien elatusvastuu loppuu kun lapsi täyttää 18-vuotta tai kykenee itse elättämään itsensä (kesä/loma-ajan työtä ei lasketa). Koulutusvastuu kuitenkin jatkuu ellei lapsi kykene vielä itse vastaamaan koulutuksestaan. Mikäli lapsi opiskelee täytettyään 18, voi hän vielä saada etävanhemmaltaan koulutusavustusta. Sitä maksetaan usein meneillään oleva oppilaitos loppuun. Koulutusavustussopimus laaditaan samoin kuin elatussopimuskin sosiaalitoimessa ja kiistatapauksissa tuomioistuimessa. Koulutusavustuksesta ks. Korkeimman oikeuden päätös KKO: 1996/5.
Indeksikorotukset
Elatusapu ja elatustuki seuraa elinkustannusindeksiä, korotus tehdään aina kun elinkustannusindeksi on noussut täydet 5%. Uuteen elatusapuun korotusta ei kuitenkaan lisätä ensimmäisellä korotuskerralla, vaan vasta seuraavalla. Asiaa voi tiedustella myös sosiaalitoimistosta lastenvalvojalta. Hän myös merkitsee pyydettäessä korotuksen elatussopimukseen tai tuomioistuimen päätökseen. Elatusapua maksavan pitää maksaa korotus oma-aloitteisesti. Laiminlyöty maksu voidaan ulosmitata samoin kuin muukin laiminlyöty elatusapu.
Elatusavun muuttaminen
Jos vanhemmat ovat yhtä mieltä muutoksen suuruudesta, voivat he koska tahansa laatia uuden sopimuksen sosiaalitoimistossa. Mutta jos vanhemmat riitelevät muutoksesta, on ratkaisua haettava tuomioistuimesta. Jotta tuomioistuin päättäisi muuttaa vahvistettua elatusapua, olosuhteissa pitää pystyä osoittamaan ennalta aavistamaton, pysyväksi jäävä, oleellinen olosuhteiden muutos. Tällaista muutosta puoltaa vähintään 20 %:n nettotulojen muutos, uusien huollettavien syntyminen, pitkäaikaistyöttömyys tms. Yhden uuden huollettavan syntyminen, lyhytaikainen työttömyys eikä myöskään oma-aloitteinen, tahallaan tehty tulojen heikennys ei ole oikeuttanut elatusavun alentamista.
Elatustuki
Jos lapsen toinen vanhempi laiminlyö elatusavun maksamisen, eikä sitä saada perittyä ulosoton kautta, voi lapsen kanssa asuva vanhempi hakea elatustukea kunnalta. Elatustukea voi hakea heti kun elatusapu ei ole tullut määräpäivään mennessä tilille. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan alkuperäinen oikeuden päätös tai sopimus. Elatustuen myöntämisen jälkeen kunta perii saatavaa elatusapuvelvolliselta, jolla on jälkikäteen mahdollisuus hakea vapautusta maksetuista elatustuista, jos maksukyvyttömyys on johtunut maksuvelvollisen sairaudesta, työttömyydestä taikka muusta niihin verrattavasta syystä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Elatussopimuksen (kuten myös sopimuksen lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta) voi tehdä jo ennen erilleenmuuttoa, tällöin sopimukseen merkitään, että se astuu voimaan puolisoiden muutettua erilleen.
Joskus on helpompi sopia asioista kun ollaan vielä saman katon alla ja kaikkia omaisuuden jaosta johtuvia riitoja ei välttämättä ole vielä käyty :-)
Ihan hyvää faktaa miten elatusavusta sovitaan. Alussa tosin oli virhe - elatussopimuksen ei ole se kiireellisin sopimus. Ensin pitää tietysti sopia siitä kumman luona lapset jäävät asumaan ja tapaamisoikeudesta - ennen sitä on kyllä aika vaikeaa sopia elatuksesta. Erillään ei voi muuttaa ennen kuin asumisesta on sovittu.
Elatusmaksusopimus kannattaa AINA tehdä määräaikaiseksi, eli olemaan voimassa esim. kaksi vuotta. Elatusapusopimusta ei kannata tehdä siihen asti, kun lapsi täyttää 18 vuotta, koska olosuhteiden muutoksia on todella vaikea saada huomioon otetuksi. Jos lapsi on esim. 5-vuotias eron sattuessa, voi 13 vuodessa tapahtua vaikka mitä.
Kylläpä oli mielenkiintoista luettavaa.
Voi kun luoja olis suonut tämänkin tekstin silmiini 1 ½ vuotta sitten. Olisin paljon viisaampi ja monelta murheelta säästynyt.
Mutta toivon, että tästä tekstistä on todella apua siinä tilanteessa olevalle. Ja itse asiassa tiedänkin erään johon taidan tämän linkin laittaa.
Hyvää Joulua kaikille!